Talous

Köyhyyden tutkijat saivat taloustieteen Nobelin: Tutkimusten tuloksena yli viisi miljoonaa lasta saanut apua kouluissa

Palkinnon arvo on yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli 830 000 euroa.

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi saavat tänä vuonna Abhijit Banerjee, Esther Duflo ja Michael Kremer kokeellisesta lähestymistavastaan maailman köyhyyden lievittämiseen.

”Palkittujen tutkimusten tulokset ovat dramaattisesti parantaneet kykyämme torjua köyhyyttä käytännössä. Yhden heidän tutkimuksensa tuloksena yli viisi miljoonaa intialaista lasta on hyötynyt tukiohjelmista kouluissa”, palkinnon perusteluissa todetaan.

Palkinto on yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli 830 000 euroa ja sitä kutsutaan taloustieteen Nobel-palkinnoksi.

Aviopari Banerjee ja Duflo työskentelevät professoreina Bostonissa MIT:ssa ja Kremer professorina Harvardissa. Duflo, 46, on kautta aikain nuorin taloustieteen Nobel-palkinnon saaja. Duflo on myös kautta aikain toinen nainen, jolle taloustieteen Nobel on myönnetty.

Helsingin yliopiston julkistalouden professori Jukka Pirttilä korostaa, että Banerjee, Duflo ja Kremer ovat mullistaneet kehitystaloustieteen tutkimuksen muutamassa vuosikymmenessä. Pirttilä on myös erikoistunut kehitystaloustieteeseen, jonka keskipisteessä on köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa.

”Heidän suurimpia saavutuksiaan on luonnontieteellisiä menetelmiä vastaavan lähestymistavan käyttöönotto kehitystaloustieteessä. He ovat tehneet empiirisiä kenttäkokeita ja niiden perusteella suunnitelleet esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa ohjelmia ihmisten koulutustulosten ja terveydentilan parantamiseksi.”

Kenttäkokeita on tehty satunnaismenetelmällä siten, että niiden kohteina ovat olleet vaikkapa kotitaloudet, koulut ja yritykset. Tuloksia on sitten verrattu ryhmään, jossa vastaavia toimia köyhyyden poistamiseksi ei ole tehty.

”Tällä menetelmällä he ovat saaneet luotettavia syy-seurausssuhteita valittujen toimien vaikutuksista köyhyyden lievittämiseksi. Seuraava kysymys on sitten se, miten koeryhmässä tehdyt havainnot voidaan yleistää eri ihmisryhmiin eri maantieteellisillä alueilla, joissa köyhyyden syyt eivät ole samat kuin koeryhmässä”, Pirttilä sanoo.

Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Pertti Haaparanta painottaa myös, että kaikille kolmelle yhteistä on kausaliteettien eli syy-seuraussuhteiden löytäminen köyhyyden poistamiseksi.

”Heidän tutkimustensa tuloksia käytetään nykyisin julkisessa hallinnossa paljon siihen, kun halutaan löytää poliittisia keinoja köyhyyden poistamiseksi”, Haaparanta sanoo.

Pirttilän mielestä keskeistä Banerjeen, Duflon ja Kremerin tutkimuksissa on myös kenttäkokeiden soveltaminen käyttäytymistaloustieteeseen, jossa otetaan huomioon psykologiset tekijät ihmisten toiminnassa.

”Köyhissä maissa on myös suuria sisäisiä eroja: osa yrityksistä voi olla hyvinkin kannattavia, mutta osassa työn tuottavuus on hyvin heikko. Nämä kolme tutkijaa ovat miettineet keinoja, miten yritysten työn tuottavuutta voidaan parantaa ja maataloudessa ottaa käyttöön tehokkaampia tuotantomenetelmiä, parannettuja siemeniä ja torjunta-aineita.”

Maataloudessa yrittäjien ja yritysten tulot ovat suurimmillaan, kun sato on myyty. Monissa kehitysmaissa satokautta seuraa ajanjakso, jolloin ei voida viljellä. Se johtaa siihen, että yrittäjät ovat köyhimmillään kasvukauden alkaessa, jolloin he eivät voi sijoittaa torjunta-aineisiin tai uusiin tuotantomenetelmiin, jotka parantaisivat työn tuottavuutta.

”Tutkijat ovat kehittäneet sitouttamismenetelmän, jossa yrittäjät voivat panna rahaa turvallisesti syrjään siihen saakka, kunnes seuraava kasvukausi alkaa ja investointeja pitäisi tehdä. Tässä otetaan huomioon ihmisen käyttäytymiselle usein tyypillinen ajallinen epäjohdonmukaisuus, joka tulee nimenomaan käyttäytymistaloustieteestä. ”

Toisena esimerkkinä Pirttilä mainitsee hyttysverkot, joilla voidaan estää malariaa.

”Vaikka niitä tarjottaisiin huomattavan edullisesti, niitä ei haluta myönteisistä terveysvaikutuksista huolimatta käyttää, mikä on tietyllä tapaa yleisen talousteorian vastaista. Jos hyttysverkot taas ovat ilmaisia, niiden käyttö kasvaa huomattavasti ja ihmisten terveydentila kohenee, mikä taas vaikuttaa köyhyyteen.”

Pirttilän mukaan Banerjeen, Duflon ja Kremerin tutkimukset ovat sen verran laaja-alaisia, että niiden perusteella on vaikea määritellä tehokkaimpia yksittäisiä keinoja köyhyyden poistamiseksi.

Paljon riippuu siitä, mitkä ovat köyhyyden perimmäiset syyt tietyssä ihmisjoukossa tietyllä maantieteellisellä alueella.

”Kärjistäen voisi sanoa, että Banerjeen, Duflon ja Kremerin tutkimusten perusteella keskeisiä keinoja ovat koulutustason parantaminen, työn tuottavuuden parantaminen pienissä yrityksissä ja etenkin Duflon tutkimusten perusteella naisjohtajuus.”

Viime vuonna palkinnon saivat ympäristötaloustieteeseen erikoistunut Yalen yliopiston taloustieteen professori William Nordhaus ja talouskasvun tutkimukseen erikoistunut New Yorkin yliopiston professori Paul Romer.

Ainoana suomalaisena palkinnon on saanut MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström, jolle se myönnettiin vuonna 2016 yhdessä Harvardin yliopiston taloustieteen professorin Oliver Hartin kanssa sopimusteorian tutkimuksistaan.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    2. 2

      Yrittäjä­kaksikko sijoitti ensimmäisten joukossa Supercelliin, jonka arvon­nousulle vetävät vertoja lähinnä Google ja Alibaba – nyt heillä on uusi 130 miljoonan euron rahasto

    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n videografiikka näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    6. 6

      Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      Uusi Škoda Superb on iso, mukava ja ylellinen – Volkswagenin johdon mielestä jo liiankin hyvä

      Tilaajille
    9. 9

      Menestyjät menestyivät, kun Helsinki antoi kaupunkilaisten päättää, miten rahaa tulisi käyttää

    10. 10

      Ainakin kaksi kuoli ja useita haavoittui koulu­ampumisessa Kaliforniassa, ampujaksi epäilty 16-vuotias poika otettiin kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    2. 2

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    3. 3

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    4. 4

      Sähköpotkulautojen synkkä saldo Helsingissä: 400 potilasta sairaaloissa, yhdeksän aivovammaa

    5. 5

      Suomesta palautettu irakilaismies surmattiin Bagdadissa – Suomi rikkoi ihmisoikeus­sopimusta, linjasi EIT

    6. 6

      Yhden tv-historian pitkäikäisimmän tv-ohjelman tulevaisuus on vaakalaudalla, saippuasarjan kaikkien näyttelijöiden sopimukset purettiin

    7. 7

      200 miljardiin kasvanut kansallisaarre ei olekaan pyhä – Mitä tapahtuu, jos hallitus kajoaa suomalaisten eläkesäästöihin?

      Tilaajille
    8. 8

      Osa ihmisistä löytää itsensä vasta äärirajoilla, ja heitä yhdistävät samat piirteet – Henri Ansio oli 110-kiloinen lukiolainen, kunnes päätti ottaa itsestään kaiken irti

      Tilaajille
    9. 9

      Legendaarinen leipomo Espoossa ei uskalla etsiä uusia tuotantotiloja, vaikka vanhat ovat aivan liian pienet: ”Se olisi täysin mahdotonta”

    10. 10

      Poliisi ei aloita esitutkintaa Jussi Halla-Ahon twiitistä, Abdirahim ”Husu” Hussein teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    10. 10

      Posti pyrkii saamaan joulukortit ja -paketit perille, vaikka lakko kestäisi neljä viikkoa – HS kokosi vastauksia lakkoon liittyviin keskeisiin kysymyksiin

    11. Näytä lisää