Etla: Suomessa tuhoutuu päivittäin 500 työpaikkaa, mutta aikuiskoulutus ei houkuta hiipuvissa ammateissa toimivia

Suomessa tuhoutuu päivittäin 500 työpaikkaa ja syntyy vähintään yhtä monta uutta.

Silti supistuvissa ammateissa työskentelevät tai työskennelleet ovat osallistuneet aikuiskoulutukseen melko vähän.

Näin sanovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle asiasta tutkimuksen tehneet Rita Asplundhttps://www.hs.fi/haku/?query=rita+asplund, Antti Kauhanen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+kauhanenja Pekka Vanhalahttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+vanhala. Tutkimus käsittelee vuosia 1997–2009.

Heidän mukaansa nuoremmat ikäryhmät ja korkeamman pohjakoulutuksen omaavat ovat vahvasti yliedustettuina tutkinnon suorittamiseen tähtäävässä aikuiskoulutuksessa.

Iäkkäämpien ja heikommin koulutettujen tyypillisin aikuiskoulutuksen muoto oli työvoimapoliittinen koulutus.

”Tämä herättää pohtimaan, onko aikuiskoulutukseen osallistuminen ylipäänsä riittävää. Eli onko sittenkin niin, että aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti ne henkilöt, joiden työllisyysnäkymät ovat muutoinkin paremmat ja onko itse koulutuksen vaikuttavuudessa parantamisen varaa?” sanoo Etlan tutkimusneuvonantaja Rita Asplundhttps://www.hs.fi/haku/?query=rita+asplund.

Asplund sanoo, että tutkimuksen ulottaminen vuoden 2009 jälkeen olisi ollut vaikeaa, koska ammattinimikkeet ovat vaihtuneet merkittävästi.

”Henkilökohtaisesti minulla on vaikutelma, ettei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tilanne on jatkunut varsin samana. On muitakin tutkimuksia, joissa on todettu tämä sama ilmiö.”

Asplund sanoo, että erityisen tärkeää olisi tutkia, miten koulutus on toiminut, jotta osataan tehdä kunnon korjausliikkeitä.

Hän sanoo, että jatkuvasti tehdään erilaisia koulutuskokeiluja, mutta niiden syiden ja seurausten tutkinta jää vähäiseksi. ”Se on sääli, koska kokeillaan kaikenlaista, mutta ei lopulta tiedetä, miksi ja miten kokeilu toimi. Ei ole pitkäjänteisyyttä.”

Hallituksen on tarkoitus uudistaa aikuiskoulutustukea http://25%E2%80%89000%20henkil%C3%B6n%20vuodessa%20saamaa%20aikuiskoulutustukea%20halutaan%20uudistaa%20niin,%20ett%C3%A4%20se%20tukisi%20nykyist%C3%A4%20paremmin%20opintojen%20ja%20ty%C3%B6n%20yhteensovittamista%20eli%20opiskelua%20ty%C3%B6n%20ohessa%20ilman%20ett%C3%A4%20j%C3%A4%C3%A4%20kokonaan%20opintovapaalle.niin, että se tukisi nykyistä paremmin opintojen ja työn yhteensovittamista eli opiskelua työn ohessa ilman että jää kokonaan opintovapaalle.

Iäkkäämpien ja heikommin koulutettujen tyypillisin aikuiskoulutuksen muoto oli työvoimapoliittinen koulutus, ja heidän työmarkkina-asemansa oli myös usein heikompi.

Tutkimuksen mukaan Suomen ammattirakenteet ovat muuttuneet selvästi vuosina 1997–2015. Yrityksissä tuhoutuu vuosittain keskimäärin 12 prosenttia työpaikoista, mikä tarkoittaa noin 500 työpaikkaa joka päivä.

Työpaikkoja syntyy kuitenkin likimain saman verran kuin niitä tuhoutuu tai jopa hieman enemmän.

”Teknologinen kehitys ja innovaatiot synnyttävät ja tuhoavat työpaikkoja, mutta työtä itsessään ne eivät tuhoa vaan työn sisältö muuttuu. Tämä niin sanotun luovan tuhon prosessi on merkittävä tekijä Suomenkin talouskasvun taustalla”, tutkimusta käsittelevässä tiedotteessa sanotaan.

Kasvavia ammattiluokkia ovat olleet johtajat, asiantuntijat sekä palvelu- ja myyntitehtävät.

Erityisen voimakkaasti supistuvia ammattiluokkia puolestaan ovat olleet toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammatit.

Pääosa supistuvista ammateista kuuluu keskipalkkaisiin tehtäviin.