Talous

Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Ruotsi teki jälleen ylijäämäisen budjetin. Sitä auttavat nuori väestö, monipuolinen vienti ja korkea työllisyysaste.

Tukholma

Huutomerkki on harvinainen välimerkki.

”Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin!” parahti ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön tiedotteessa viime viikon maanantaina.

Spolander viittasi ministeriön talousennusteeseen. Sen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa alle prosentin vuodessa ensi vuodesta eteenpäin.

Seuraavana päivänä Antti Rinteen (sd) keskustavasemmistolainen hallitus vei budjettinsa eduskunnan käsiteltäväksi. Sen mukaan Suomen valtio ottaa ensi vuonna lisävelkaa kaksi miljardia euroa.

Suomi on tehnyt alijäämäisiä budjetteja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen. Miinusmerkki oli 12. peräkkäinen. Hallituksen tavoite on saada koko julkinen talous tasapainoon vuonna 2023.

Nyt väitellään siitä, riittävätkö hallituksen työllisyystoimet tilanteen korjaamiseksi.

Ei tarvitse kuitenkaan matkata naapuria pidemmälle kokeakseen hyvin toisenlaisen budjettikeskustelun.

Ruotsissa tehtiin juuri ylijäämäinen budjetti vuodelle 2020. Plussalle jäivät myös neljä edellistä budjettia.

Tällä kertaa ylijäämää tulee 47 miljardia kruunua, eli noin 4,3 miljardia euroa. Ennusteet ovat ylijäämäisiä myös seuraaville vuosille.

Huutomerkit jäivät regeringskanslietin kassakaappiin pahempia aikoja odottamaan. Ruotsissa kriitikkojen huolenaiheeksi on jäänyt kysymys sitä, maksetaanko valtionvelkaa takaisin vähän turhankin rivakasti.

HS listaa neljä syytä, jotka selittävät Suomen ja Ruotsin tilanteiden eroa.

Näkemyksensä antoivat ylijohtaja Spolander ja Tukholman yliopiston kansainvälisen talouden tutkimusyksikön varajohtaja, professori John Hassler.

1. Nopeampi toipuminen

Vuoden 2008 finanssikriisi löi kovaa sekä Suomea että Ruotsia. Luottamus horjui. Kysyntä väheni. Ruotsi kuitenkin toipui nopeammin.

”Ruotsissa oli lyhyt pudotus tuotannossa 2008 lopussa, mutta sitten se pomppasi takaisin”, Hassler sanoo. Suomi kärsi alakulosta kymmenen vuotta.

Spolanderin mukaan Ruotsia auttoi viennin erilainen koostumus.

”Ruotsin vientisektori tuottaa enemmän kulutushyödykkeitä. Niiden kysyntä on vakaampaa. Suomen tavaraviennistä kolme neljäsosaa on investointitavaroita tai vastaavia”, hän sanoo.

Kuluttajat ostivat Ikean huonekaluja, H&M:n vaatteita, Volvon autoja ja Spotifyn tilauksia, vaikka talouden suuret näkymät olivat sumuiset. Monen yrityksen suurinvestoinnit pantiin sen sijaan epävarmuuden vuoksi jäihin.

Ruotsia auttoi myös kotimainen kysyntä, Hassler muistuttaa. Rakentaminen on ollut vilkasta, ja ruotsalaisilla on ollut suomalaisia enemmän rahaa käytettävissään muun muassa asuntolainojen löyhemmän takaisinmaksun vuoksi.


Oma valuutta auttoi Ruotsia luultavasti ainakin vähän. Kriisissä kruunu heikkeni. Se vähensi ruotsalaisten ostovoimaa mutta kohensi vientiyrityksien kilpailukykyä.

”Sitä selitystä usein liioitellaan, mutta varmasti sillä oli tässä jokin positiivinen vaikutus”, Hassler sanoo.

Nyt kruunu on taas heikko, eikä se ole pelkästään siunaus. Ruotsin vientiyritykset ovat jo huolissaan siitä, jäävätkö tarpeelliset tehostamiset valuuttaedun vuoksi tekemättä.

Ruotsissakin odotetaan nyt, että talouskasvu hidastuu, vaikka maalle ennustetaan edelleen runsaampaa talouskasvua kuin Suomelle.

2. Parempi työllisyys

Toinen suuri rakenteellinen ero liittyy työllisyyteen. Ruotsissa on onnistuttu Suomea paremmin yli 55-vuotiaiden ja maahanmuuttajien työllistämisessä.

Se parantaa kokonaiskuvaa. Vuoden 2018 lopussa Ruotsin työllisyysaste oli 77,5 prosenttia. Suomen luku oli 72,1. Luvut ovat OECD:ltä ja koskevat 15–64-vuotiasta väestöä.

”Käytettävissä olevista voimavaroista saadaan Ruotsissa enemmän irti”, Spolander sanoo. Tämä pätee etenkin ryhmiin, joissa työllisyys on maan keskiarvoa matalampi.

Kaksi esimerkkiä:

Eurostatin mukaan Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2016 oli 75,5. Suomessa se oli 61,4.

Pohjoismaisen tilastotietokannan mukaan Ruotsissa vuonna 2016 Afrikasta tulleiden 20–64-vuotiaiden siirtolaisten, joilla on kaksi ulkomaista vanhempaa, työllisyysaste oli 50,2. Suomessa se oli 37,9.


Ruotsissa tehtiin juuri päätös eläkeiän korottamisesta. Yrityskulttuuri suosii kokeneiden tekijöiden palkkaamista ja pitämistä töissä.

”Käsittääkseni Suomessa keskustelut eläkeiän nostosta ovat olleet vaikeampia”, Hassler sanoo. ”Ruotsissa on pidetty enemmän itsestäänselvyytenä, että niin täytyy tehdä.

Spolander muistuttaa myös, että Ruotsin eläkejärjestelmä on 1990-luvun suurremontin jälkeen erilainen kuin Suomessa.

”Ruotsin järjestelmä on rakennettu yksityisten eläketilien varaan”, Spolander sanoo. ”Suomessa järjestelmä on julkisen talouden sisällä.”

Yksilölle Ruotsin malli voi olla riski, mutta julkista taloutta se rasittaa vähemmän.

Maahanmuuttajien parempaa työllistämistä voi selittää se, että Ruotsilla on asiasta vuosikymmenien kokemus. Yksi uusimmista keinoista on etableringsjobb-uudistus. Siinä valtio maksaa noin puolet kuluista, joita yritykselle tulee uuden maahanmuuttajan työllistämisestä ja kouluttamisesta.

Hassler muistuttaa, että Ruotsissa ei silti olla nykytilanteeseen tyytyväisiä. ”Integrointi työmarkkinoille kestää liian kauan. Julkisen talouden kokonaisuuden kannalta tämä ongelma ei kuitenkaan ole avainasemassa.”

3. Nuorempi väestö

Talousvertailuissa unohdetaan usein katsoa kaikista perustavanlaatuisinta asiaa: väestöä ja sen ikärakennetta.


Ruotsin väestö on Suomea nuorempi. Suurimmat ikäluokat ovat työikäisiä. Tämä johtuu maahanmuuttohistoriasta ja Ruotsin Suomea korkeammasta syntyvyydestä.

Ruotsin talouskasvu on viime vuosina ollut selvästi Suomea nopeampaa.

Jos katsotaan talouskasvua asukasta kohti, ero on pienempi. Osa Ruotsin talouskasvusta selittyy siis väestönkasvulla.

Suomi puolestaan vanhenee niin nopeasti, että julkiset menot kasvavat ikään kuin automaattisesti.

”Vaikka hallitus ei päättäisi yhtään mistään yhtään mitään, julkiset eläke-, terveys- ja hoivamenot kasvaisivat yli 500 miljoonaa joka vuosi ikärakenteen muutoksen vuoksi”, Spolander sanoo. Hallituskauden aikana se tekee kaksi miljardia.

”Ruotsista tällainen negatiivinen pohjavire puuttuu.”

4. Poliittinen kulttuuri

Neljäs selitys on epämääräisin, ja Hassler ja Spolander ovat sen suhteen varovaisia.

Voi kuitenkin kysyä, onko Ruotsin poliittisessa kulttuurissa tapana antaa ylijäämäisille budjeteille enemmän arvoa kuin Suomessa.

Hasslerin mukaan varsinkin Ruotsin oikeistopuolueet ovat halunneet pitää kiinni ylijäämätavoite-sanasta. Lisäksi myös sosiaalidemokraatit ovat olleet jo pari vuosikymmentä varovaisia velan suhteen.

Se johtuu 1990-luvun alun laman nöyryytyksestä. Hassler kertoo, kuinka sosiaalidemokraattien tuolloinen valtiovarainministeri Göran Persson joutui ”menemään Wall Streetille rukoilemaan apua itseään puolta nuoremmilta pankkiireilta”.

Persson kirjoitti kokemuksesta myöhemmin pääministerinä kirjan Den som är satt i skuld är icke fri. Velkaantunut ei ole vapaa. Persson pani tuulemaan.

”Kaikki pantiin uusiksi. Koko verojärjestelmä, eläkejärjestelmä, palkkojen muodostus, miten parlamentti päättää budjetista”, Hassler luettelee.

Spolanderin mukaan Ruotsissa palkankorotukset ovat vielä Suomea selvemmin sidottu vientiteollisuuden menestykseen. Itse budjettiprosessissa Spolander ei näe suuria eroja.

Ja onhan Suomessakin velkaantumisen vaaroista keskusteltu. Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla ei paljon muusta puhuttukaan.

”Eivätkös suomalaiset ole kurinalaista väkeä, vai kuinka?” Hassler kysyy. ”Vähintään yhtä kurinalaisia kuin ruotsalaiset?”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Komissio: Suomi uhkaa rikkoa Euroopan taloussääntöjä ensi vuonna

    2. 2

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    3. 3

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    4. 4

      C-hepatiittia sairastava mies käytti seksuaalisesti hyväkseen 13-vuotiasta lasta Vantaalla, sai yli kahden vuoden vankeustuomion

    5. 5

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    6. 6

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    7. 7

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    8. 8

      Massiivisesta Triplasta jopa kolmannes on varattu ravintoloille, joita on 60 – testasimme mielenkiintoisimmat

    9. 9

      Kansojen liigasta on avautumassa reitti myös jalkapallon MM-kisoihin – viimeiset EM-kisapaikat jaetaan kevään jatkokarsinnassa

    10. 10

      Trumpin virkarikostutkinnassa koetaan tänään odotetuimmat hetket, mutta harva amerikkalainen on muuttanut ajatteluaan presidentin syrjäyttämisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    3. 3

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    4. 4

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    7. 7

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    8. 8

      Piraattipuolueen rivit rakoilevat: puheenjohtaja haluaa lakkauttaa puolueen ja liittää sen toiseen

    9. 9

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    10. 10

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää