Talous

Suomen toiveet huippukokouksen budjettisovusta lässähtivät – Juncker: ”Ei tullut uusia elementtejä, ei ohjausta, ei mitään”

Suomi esittää, että EU-maat voisivat sopia enintään 1 100 miljardin euron budjetista. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa maatalous ei olisi budjetin suurin menoerä.

Bryssel

EU-maiden johtajien piti perjantain huippukokouksessa antaa suuntaviivat EU:n tulevien vuosien budjetille, mutta sopu rahankäytöstä ei ole kokouksen jälkeen yhtään sen lähempänä kuin sitä ennenkään. Tavoitteena on, että vuosien 2021–2027 runsaan tuhannen miljardin euron budjetista voitaisiin sopia jo joulukuussa, mutta ainakaan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei tähän usko.

”En usko, että joulukuussa tulee päätöstä. Kaikki toistivat kantansa, jotka jo tiesimme. Ei tullut uusia elementtejä, ei ohjausta, ei mitään”, Juncker sanoo.

Budjettineuvotteluiden edistäminen on Suomen EU-puheenjohtajuuskauden suurin ponnistus. Suomi oli valmistellut perjantain kokoukseen oman kompromissiesityksen, jonka pääministeri Antti Rinne (sd) esitteli muille päämiehille.

Tavoitteena oli, että huippukokouksesta suomalaiset valmistelijat olisivat saaneet lisäohjeita esimerkiksi budjetin koon ja painopisteiden suhteen. Junckerin kommenttien perusteella tätä ohjausta ei tullut. Silti Suomi sai tehtäväksi valmistella joulukuun huippukokoukseen uuden kompromissiesityksen, joka tarkemmin määrittelee, mihin EU-varoja tulevaisuudessa käytetään.

Rinne myöntää, että ääripäät ovat edelleen kaukana toisistaan, eikä lähentymistä tapahtunut. Silti hänen mukaansa budjettisopu on lähempänä kuin ennen kokousta.

”Minulle syntyi kohtuullisen vakaa käsitys siitä, mistä sovun saa aikaiseksi, kun tietyt fataalit reunaehdot ottaa huomioon”, Rinne sanoo.

”Nähtäväksi jää, johtaako tämä lopputulokseen tämän vuoden aikana.”

Jäsenmaat ovat eri mieltä ensinnäkin budjetin koosta. Vastakkain ovat aina EU:n nettomaksajat ja nettosaajat. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi Saksa, Ruotsi, Hollanti ja Suomi, jälkimmäiseen eritoten Itä-Euroopan maita.

Komissio esitti, että vuosina 2021–2027 EU:n budjetti olisi kooltaan 1,11 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteesta. Oletuksena on, että Britannia jättää unionin, joten 27 maan bkt:stä laskettuna budjetti olisi kooltaan 1 135 miljardia euroa.

Tiukinta budjettilinjaa vetää ”prosenttijengi”, johon kuuluvat etunenässä Hollanti, Ruotsi ja Itävalta. Niiden mielestä budjetti saisi olla enintään 1,00 prosenttia EU:n bkt:stä.

Vastaavasti iso nettosaaja Unkari haluaisi jopa 1,16 prosentin budjettia.

Suomen valmistelijoiden mukaan jäsenmaiden enemmistö ei ole valmis tukemaan komission esitystä, joten budjetista on tulossa pienempi.

Suomen kompromissiesityksessä budjetti olisi kooltaan 1,03–1,08 prosenttia EU-maiden bkt:stä. Toisen desimaalin heilahtelut eivät välttämättä kuulosta isolta asialta, mutta käytännössä puhutaan kymmenien miljardien eurojen summista. Suomen esitys asettuu 1 050–1 100 miljardin euron väliin.

Osa jäsenmaista on ollut pettyneitä Suomen esitykseen, korkea-arvoinen EU-virkamies sanoo. Hänen mukaansa budjetin koko on monelle maalle pettymys.

”Se [Suomen esitys] on merkittävästi alempi kuin komission ehdotus. Ja voin sanoa, että aika moni jäsenmaa on pettynyt tähän. Ne odottivat, että Suomi esittäisi puheenjohtajana jotain kunnianhimoisempaa”, EU-lähde sanoo.

Tyytymättömyys esitykseen tuli ilmi myös aiemmin tällä viikolla EU-maiden eurooppaministerien kokouksessa, jossa kaikki jäsenmaat vastustivat esitystä.

Suomalaisten mukaan tyytymättömyys kuuluu neuvotteluihin tähän vaiheeseen.

”Kun tulee tasapuolisesti pyyhkeitä, on aika hyvin onnistunut”, Rinne sanoo.

Vähintään yhtä tärkeä kysymys kuin budjetin koko, on se, minne rahaa ohjataan. Kun Euroopan komissio antoi ehdotuksensa uudeksi budjetiksi, sen tavoitteena oli budjetin radikaali uudistaminen.

EU-budjetista leijonanosa on perinteisesti käytetty maatalouden ja köyhimpien alueiden tukemiseen, mutta nyt komissio halusi selvästi enemmän rahaa uusiin painopistekohteisiin: tutkimukseen, innovaatioihin, puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon.

Komissio halusi, että näistä tulevaisuuspanostuksista tulisi EU-budjetin suurin päälohko, ja maataloustukien ja koheesiorahojen osuutta pienennettäisiin selvästi. Ensimmäistä kertaa Euroopan unionin historiassa maataloustuet eivät olisi unionin suurin rahanreikä.

Uudistus näyttää kuitenkin lässähtävän.

Kun Suomen neuvottelijat tekivät kyselykierroksen kaikille jäsenmaille, kävi ilmi, että Ruotsia lukuun ottamatta joka ikinen jäsenmaa halusi kasvattaa maataloustukia. Myöskään koheesiorahoista ei olla valmiita hevin luopumaan.

Niinpä juustohöylä iskee uusiin panostuksiin. Uudet panostukset olisivat budjetin suurin päälohko, mutta vain niukasti. Suomen kompromissipaperissa niihin käytettäisiin 32–33 prosenttia budjetista, kun komission esityksessä osuus oli 35 prosenttia.

Maatalouteen ja koheesion käytettäisiin molempiin noin 30 prosenttia rahasta. Jäljelle jäävä alle 7 prosenttia menee EU:n hallinnon pyörittämiseen.

Sen sijaan ilmastorahoitukseen jäsenmaat ovat valmiita käyttämään rahaa jopa enemmän kuin komissio.

Komission ajatus oli, että kaikista EU:n budjettivaroista 25 prosenttia sidottaisiin tavalla tai toisella ilmastotoimiin. Tämä ehdollisuus koskisi yhtä lailla maataloustukia kuin t&k-rahoitustakin.

Suomen tunnusteluiden perusteella näyttäisi, että tälle on laaja tuki, ja ilmastotoimiin kytkettyjen rahojen osuus saattaa jopa kasvaa.

Komissiolla on myös ollut ajatuksia siitä, että unionille luotaisiin uusia omia varoja, toisin sanoen EU-laajuisia veroja, jotka menisivät suoraan EU-budjettiin. Valtaosa budjetista kerätään jäsenmaksuina valtioilta.

Rinteen mukaan jäsenmaat ovat valmiita harkitsemaan tällaisia uusia veroja. Kannatusta saa esimerkiksi EU-tason muovivero kertakäyttömuovituotteille.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    2. 2

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    3. 3

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    4. 4

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    5. 5

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    6. 6

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      Suomessa kuolee vähemmän vauvoja kuin missään muualla, syy löytyy rokotuksista: ”Se on ollut melkoinen menestystarina”

    9. 9

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    10. 10

      Whatsappista paljastui haavoittuvuus, joka mahdollistaa puhelimeen tunkeutumisen mp4-tiedostolla – päivitä versiosi heti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    10. 10

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää