Naisia istuu pörssiyhtiöiden hallituksissa aiempaa enemmän, mutta vastuut laahaavat perässä – heijastelee yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita, sanoo asiantuntija

Naiset vaikuttavat aiempaa useammin suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa. Yhä harvemmassa ovat myös Helsingin pörssin yhtiöt, joissa valtaa käyttää suositusten vastaisesti yksinomaan miehistä koostuva hallitus.

Asia käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä, jossa kartoitettiin pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoa.

Selvitys osoittaa myös, ettei naisten määrän kasvaminen pörssiyrityksissä heijastu täysin heidän valta-asemaansa: valta pörssiyrityksissä on keskittynyt edelleen selvästi miehille.

HS on tehnyt vastaavan selvityksen 2010-luvulla kaksi kertaa aiemmin: lokakuussa 2010 ja heinäkuussa 2016.

Tällä kertaa tarkasteluun otettiin ensimmäistä kertaa paitsi päälistan yritykset, myös kevyemmin säädellyn, pienille yrityksille suunnatun First North -markkinapaikan 29 yritystä.

Vielä lokakuussa 2010 pörssin päälistan yritysten hallituspaikoista 16,8 prosenttia eli noin joka kuudes oli naisten hallussa. Syyskuun 2019 lopussa lukema oli 27,8 prosenttia.

Jos naisten osuuden kasvu pysyy täsmälleen samalla uralla kuin 2010-luvulla aiemmin, tasa-arvoinen 50–50-jakauma sukupuolten kesken vallitsisi hallituksissa 18 vuoden päästä, kesällä 2037.

Silmiinpistävää on, että myös eniten hallituspaikkoja hamunneet henkilöt ovat pääosin naisia.

Kun mukaan lasketaan First North -listan yritykset, yhteensä viidellä henkilöllä on neljä tai viisi hallituspaikkaa. Heistä vain yksi on mies, eli neljällä naisella on hallussaan 12 prosenttia sekä kaikista naisten First North- että päälistan hallituspaikoista.

Eniten asemia on Mammu Kaariollahttps://www.hs.fi/haku/?query=mammu+kaariolla, jolla on jäsenyys yhteensä viiden pörssiyrityksen hallituksessa. Niistä neljä on päälistan yrityksissä. 56-vuotias hallitusammattilainen on työskennellyt investointipankkiirina ja pääomasijoittajana.

Kaario ennustaa, että tulevaisuudessa naisten asema pörssiyritysten hallituksissa vahvistuu kiihtyvää tahtia. Hän ei kuitenkaan vielä yksin hallituspaikoilla mitattuna sovittelisi pörssikuningattaren tai -kuninkaan kruunua omaan päähänsä tai muiden päähän.

”Uskon, että muutenkin hallituksissa monimuotoisuus otetaan aiempaa enemmän huomioon. Se on yhtiön ja osakkeenomistajien etu ilman muuta.”

”Kyllä minä arvostan hyvin paljon hallituksen puheenjohtajuutta. Neljässä yrityksessä olen varapuheenjohtajana, mutta puheenjohtaja on tärkein henkilö.”

Sukupuolten välisen tasa-arvon ja monimuotoisuuden toteutumista pitkään seurannut DIF - Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Leena Linnainmaahttps://www.hs.fi/haku/?query=leena+linnainmaa huomauttaa, etteivät hallituspaikat kasaudu Suomessa lainkaan yhtä paljon kuin maissa, joissa tasa-arvoa on pyritty edistämään lakisääteisillä kiintiöillä.

Esimerkiksi Norjassa 2000-luvun alussa säädetty 40 prosentin vähimmäiskiintiö on saanut aikaan selvän golden skirt -nimellä tunnetun ”kultahameilmiön”, jossa yksittäisille naisille kasautui hallitustehtäviä hyvinkin runsaasti.

”Meillä asiaa on vakavasti edistetty, mutta pidemmän ajan kuluessa”, Linnainmaa sanoo.

Suomessa päälistan yrityksiä on patisteltu sukupuolten väliseen tasa-arvoon vuodesta 2008 alkaen arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodilla.

Silloin suosituksiin kirjattiin, että listatun yrityksen hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Jos näin ei ole, syy on selitettävä hallinnointiraportissa. Tämä on Linnainmaan mukaan johtanut koostumukseltaan moninaisempiin hallituksiin.

Eläkevakuutusyhtiö Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölähttps://www.hs.fi/haku/?query=reima+rytsola arvioi, että jäsenyyksien keskittyminen naisille heijastelee sukupuolten kesken vallitsevaa epäsuhtaa liiketoimintavastuissa.

Tuki­tehtävissä kuten viestinnässä ja henkilöstö­hallinnossa naiset ovat hyvin edustettuina, mutta sen sijaan toimitus­johtajina ja liiketoiminta­johtajina eivät.

”Kaikkein luontaisin polku kasvaa hallitus­työskentelyyn on se, että olet toiminut toimivassa johdossa. Toki voi olla jotain erityisosa-alueita, vaikka esimerkiksi digitaalisuus yleensä, mutta muutoin se on se peruspolku”, Rytsölä sanoo.

”Hallinnointi­koodi sanoo, että molempien sukupuolten on oltava edustettuina hallituksissa, mutta johtoryhmistä se ei sano mitään.”

Hän huomauttaa, että tilanne voi toisaalta luoda naisille tilaisuuksia luoda uraa hallitusammattilaisena jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää.

”Sellainen tarkoituksenmukainen kokemuspohja, joka valmistaa hallitustyöskentelyyn, se avaruus, mistä resursseja ammennetaan, on naisten kohdalla pienempi. Kun kokemuspohjaa on tai nainen on meritoitunut muissa hallituksissa, sitä ollaan halukkaita käyttämään”, seitsemän pörssiyrityksen nimitysvaliokunnassa vaikuttava Rytsölä sanoo.

Tällä hetkellä pörssin molempien listojen yrityksissä on 11 naistoimitusjohtajaa.

Suurimmat ja painavimmat saappaat pörssin yrityksissä pysyvät siten sitkaan miesten jaloissa. Siinä missä naiset saavat jäsenyyksiä useista hallituksista, puheenjohtajuuksia haalivat miehet. Robert Ingmanin https://www.hs.fi/haku/?query=robert+ingmaninneljästä hallitusjäsenyydestä kolme on puheenjohtajuuksia. 13 miehellä on kaksi puheenjohtajuutta joko päälistan tai First North -listan yhtiöissä.

Naiset hallituksen puheenjohtajina ovat sen sijaan edelleen harvinaisuus. Päälistan 128 yrityksestä seitsemän hallituksen johdossa on nainen. Se on vähemmän kuin heinäkuussa 2016, jolloin selvitys tehtiin edellisen kerran. Naispuheenjohtajia oli yksi enemmän, ja yrityksiä päälistalla puolestaan yksi vähemmän.

2010-luvun etenemistahdilla puheenjohtajuuksissa tasa-arvoa saataisiin odottaa aina 2200-luvun taitteeseen.

Vielä kauempana sukupuolten välinen tasa-arvo siintää pienempien yritysten First North -listalla, sillä niissä naispuheenjohtajia ei ole ainuttakaan. First North -listan yritysten hallituksista 12 eli 41,4 prosenttia koostuu yksinomaan miehistä.

Päälistan yrityksistä tässä tilanteessa on enää neljä yritystä: sekoitustekniikkaan erikoistunut Uutechnic Group, aurinkosähköteknologiaan erikoistunut Valoe, Ruotsiin rekisteröity kaivosyhtiö Endomines sekä ranskalaisen Loxfamin ostama konevuokrausyhtiö Ramirent, joka poistettaneen pörssistä myöhemmin tänä vuonna.



Osittain kasvuyrityksissä vallitseva suurempi epäsuhta naisten ja miesten kesken voi johtua siitä, etteivät hallinnointikoodin velvoitteet sido First North -listan yhtiöitä. Linnainmaan mukaan pienissä yrityksissä hallitus koostuu usein perustajajäsenistä, ja lisäksi niiden hallitus on kooltaan suppeampi kuin suurissa yrityksissä.

”Yksi tekijä on, että ei ole pakkoa. Mutta startup-maailmassa naisten osuus on valitettavan vähäinen. Nyt varsinkin esimerkiksi teknologian kehittämisessä naisilla on ikävän pieni rooli, vaikka digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti myös naisvaltaisiin aloihin.”

Linnainmaa pitäisi siksi tärkeänä, että naiset tulisivat mukaan yrityksiin jo perustamisvaiheessa.

Sukupuolijakauma yritysten ja pienempien yritysten johdossa kertoo Linnainmaan mukaan paitsi talouselämän, myös koko yhteiskunnan rakenteista. Hallitustehtävät ovat uran huipentuma, ja siemenet sukupuolten välisiin eroihin kylvetään jo paljon aikaisemmin. Koulutusvalinnat, roolimallit ja ympäröivät odotukset ohjaavat valintoja suuntaan.

”Kun pohjasyy on laajempi ja syvemmällä, ei ole perusteltua odottaa äkkinäisiä muutoksia, jotka näkyisivät myös pienissä yhtiöissä ennen, kuin hallitustehtäviin valmentavaan putkeen saadaan enemmän naisia”, Linnainmaa sanoo.

Yritysten on mahdollisuus Linnainmaan mukaan edistää tasa-arvoa tietoisesti esimerkiksi asettamalla toimivalle johdolle konkreettisia kannustimia ja tasa-arvotavoitteita. Käytännössä aloitteen tähän pitäisi tulla yhtiöiden hallituksilta – joiden jäsenistä enemmistö on miehiä.