Kauppasodan vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa: Thaimaassa hotellihinnat ovat jopa puolittuneet, Islannissa turistien määrä romahti

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan seurannaisvaikutuksia näkyy jo eri puolilla maailmaa Islannista Aasiaan.

Taloudellisen epävarmuuden kasvaessa talouskasvu hidastuu, matkailu vähenee ja investointeihin ei uskalleta lähteä, vaikka raha olisi halpaa.

Näitä erilaisia kauppasodan aiheuttamia vaikutuksia käytiin kuluneella viikolla läpi Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Maailmanpankin vuotuisessa syyskokouksessa monesta eri kulmasta.

Paikalla oli keskuspankkiireja ja valtiovarainministereitä IMF:n 189 jäsenmaasta.

Kauppasodan sivuvaikutukset hidastavat maailmantalouden kasvuvauhdin tänä vuonna kolmeen prosenttiin, IMF arvioi tällä viikollahttp://Pierre%20Moscovici.

Viime vuonna maailmantalous kasvoi 3,6 prosenttia.

Suomen Pankin tuoreiden laskelmienhttps://www.eurojatalous.fi/fi/2019/4/kauppasota-heikentanyt-merkittavasti-maailmantaloutta/ mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman bruttokansantuotteeseen kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.

Vaikutukset eroavat maittain osin sen mukaan, miten suuri osuus maan kansantuotteesta tulee viennistä.

Nyrkkisääntö on se, että mitä riippuvaisempi maa on viennistä, sitä enemmän se kärsii globaalista kauppasodasta.

Yhdysvalloissa viennin osuus on 20 suurimman talousmahdin joukossa pienin, alle 15 prosenttia.

Myös Kiinan riippuvuus viennistä on sen kansantuotteeseen suhteutettuna yllättävän pieni. Sen kansantuotteesta alle 20 prosenttia tulee viennistä.

Listan huipulla ovat Saksa, EU ja Etelä-Korea. Niillä kaikilla viennin osuus bruttokansantuotteesta on yli 40 prosenttia.

Suomi ei ole kaukana perässä, vaikka ei 20 suurimman teollisuusmaan joukkoon kuulukaan. Meillä viennin osuus kansantuotteesta on vajaat 40 prosenttiahttps://findikaattori.fi/fi/33.

Euroopan komission talouskomissaari, ranskalainen Pierre Moscovicihttps://www.hs.fi/haku/?query=pierre+moscovici arvioi uutistoimisto Reutersin mukaan IMF:n kokouksessa kauppasodan vahinkojen iskevän erityisesti eurooppalaisiin maihin, jotka nojaavat vientiin ja ja ovat avoimen kaupankäynnin kannattajia.

Niiden kasvuodotukset näyttävät hidastuvan kauppasodan pitkittyessä selvästi.

Esimerkiksi Saksassa kauppajärjestö BGA laski äskettäin vuoden 2019 viennin kasvuennusteensa vain 0,5 prosenttiin aiemmasta 1,5 prosentista.

”Vakavin huoli on niissä asioissa, joita emme voi mitata, erityisesti [yritysten] haluttomuudessa investoida”, Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz https://www.hs.fi/haku/?query=olaf+scholzvaroitti Reutersin mukaan.

Japanissa kauppasodan vaikutukset näkyvät nyt erityisesti autojen viennissä Yhdysvaltoihin.

”Japanin vienti heikkenee merkittävästi ja se vaikuttaa tehtaiden tuotantoon”, Japanin keskuspankin pääjohtaja Haruhiko Kurodahttps://www.hs.fi/haku/?query=haruhiko+kuroda sanoi Reutersin mukaan IMF:n kokouksessa.

Reutersin mukaan IMF:n tuore toimitusjohtaja, bulgarialainen Kristalina Georgievahttps://www.hs.fi/haku/?query=kristalina+georgieva tiivisti kokouksen tunnelmat kauppasodan ”tahattomista negatiivisista vaikutuksista” kahteen sanaan:

”Kaikki häviävät.”

Islannin keskuspankin pääjohtaja Ásgeir Jónsson https://www.hs.fi/haku/?query=asgeir+jonssonkertoi finanssikriisissä romahtaneen maansa päässeen kuin ihmeen kaupalla jaloilleen. Nyt Islanti on hänen mukaansa taas vaarassa.

”Me olemme tulleet riippuvaiseksi turismista”, Jónsson kertoi Reutersin mukaan.

Finanssikriisin jälkeen vuotuisten matkailijoiden määrä Islannissa viisinkertaistui 2,5 miljoonaan kävijään, mutta kauppasodan alettua väki on vähentynyt.

Kesällä turisteja kävi Islannissa 15,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös Thaimaan turismissa kauppasodan vaikutukset näkyvät.

Uutistoimisto AFP kertoi sunnuntaina, että suositussa turistikohteessa Phuketissa hotellien hintoja on laskettu reippaasti, kun kiinalaisturistien määrä on vähentynyt kauppasodan ja vahvistuneen baht-valuutan takia. Bahtin vahvistumisen vuoksi Thaimaasta on tullut kiinalaisille kalliimpi matkailumaa.

Turismi tuo 18 prosenttia Thaimaan bruttokansantuotteesta. Useampi kuin joka neljäs lomamatkailija on ollut kiinalainen.

Nyt viralliset turismitilastot tammi–syyskuulta näyttävät kiinalaisten matkustajien osalta lähes 20 prosentin laskua vuoteen 2018 verrattuna, AFP kertoo.

AFP:n haastattelujen mukaan hotellihuoneiden hintoja on Phuketissa täytynyt alentaa jopa 50 prosenttia. Myös Pattaya ja Ko Samui kärsivät AFP:n mukaan heikosta varaustilanteesta.