Talous    |   HS-haastattelu

Venäjän-kaupan uusi kärkikaksikko Ilkka Salonen ja Lauri Veijalainen: Venäjä on edelleen lupaava markkina

Suomalaisyritysten liiketoimintaa edistävällä East Officella on nyt uusi johto, kun Ilkka Salonen on hallituksen puheenjohtaja ja Stockmannia aiemmin vetänyt Lauri Veijalainen toimitusjohtaja.

Moskova

Arviot Venäjän taloudesta ovat taas synkistyneet.

Tässä kuussa ennusteitaan huonontaneiden joukkoon liittyi myös Maailmanpankki, joka arvioi Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna vain prosentin verran. Ensi vuodelle se ennustaa 1,7 prosentin kasvua.

Tällaiset uutissähkeet eivät kuitenkaan juuri hetkauta Suomen Venäjän-kaupan tuoretta kärkikaksikkoa eli East Officen hallituksen puheenjohtajaa Ilkka Salosta ja toimitusjohtajaa Lauri Veijalaista.

”Venäjä on joka tapauksessa aika iso markkina, kasvoi se sitten prosentin, puolitoista tai kaksi prosenttia. Kyllä täällä on tilaa toimia”, Salonen sanoo.

”Eikä Venäjää yleensäkään pidä katsoa seuraavan vuosineljänneksen voitot mielessä, vaan täällä toimiessa pitää osata katsoa syklien yli. Olisi hyvä pitää tämä ajatus mielessä myös näin sanktioiden ja geopolitiikan töyssyisinä aikoina.”

Salonen ja Veijalainen ovat miehiä, joiden Venäjä-näkemyksiä Suomen liike-elämässä kuunnellaan nykyisin tarkkaan.

Heidän vetämänsä East Office of Finnish Industries on Suomen suurimpien Venäjän kanssa kauppaa tekevien yritysten yhteenliittymä, jonka tehtävänä on tarjota osakkailleen sekä analyysiä että apua, kartoittaa riskejä ja mahdollisuuksia.


Nyt Salonen ja Veijalainen ovat uusissa rooleissaan ensimmäisellä yhteisellä Moskovan-matkallaan. Molemmat valittiin nykyisiin tehtäviinsä jo keväällä, kun entinen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho siirtyi muihin tehtäviin. Stockmannin toimitusjohtajana aiemmin toiminut Veijalainen pystyi kuitenkin aloittamaan East Officessa vasta syyskuun lopulla.

Kaupunki on toki molemmille tuttu. Salonen on ollut Venäjän pankkialalla johtotehtävissä useita kertoja 1980-luvulta alkaen, Veijalainen työskenteli Moskovassa yhteensä 17 vuotta Skanskalla, Ikealla ja Stockmannilla.

Kummallakin on siis pitkän kokemuksen tuoma realistinen kuva Venäjästä liiketalousympäristönä. Nyt talouskasvu on kituliasta, byrokratia edelleen runsasta, valtion rooli taloudessa kasvaa ja kaikenlaista ”sattuu ja tapahtuu”.

Silti molemmat pitävät Venäjää edelleen suomalaisyrityksille lupaavana markkinana, vaikka kilpailu onkin kovaa.

”Suomella on erinomaiset ja vahvat brändit, monet niistä olivat täällä jo neuvostoaikana. Se on iso plussa täällä toimimiselle”, Veijalainen sanoo.

”Venäjällä ympäristöalan infrastruktuuri ei ole vielä kehittynyt. Näen siinä ison kulman suomalaisille yhtiöille tulla tähän markkinaan”, hän jatkaa.

Ratkaisut ovat tietenkin viime kädessä yritysten, Salonen muistuttaa.

”Poissaolo Venäjältä on myös toimiva Venäjä-strategia, jos tämä ei kiinnosta. Mutta kyllä suomalaisille yrityksille Venäjän pitäisi olla aika luonteva paikka toimia, koska olemme tässä näin lähellä ja lähtökohtaisesti Suomi ja suomalaiset brändit tunnetaan.”

Hänen mukaansa suomalaiset saavat hyvän maineensa vuoksi Venäjällä ”etumatkaa”.

Tämä intoilu on kuitenkin pitkälti yhdensuuntaista. Venäjän maine ei ole koskaan ollut Suomessa loistava, mutta Krimin valtaus ja muun muassa sotavoimien käyttö ovat viime aikoina vain heikentäneet sitä.

Tämä on ongelma, jos sen vuoksi jää Suomelle hyödyllistä kauppaa tekemättä.

”Kyllä yksi iso asia on se, että meidän pitää pystyä lisäämään Venäjä-ymmärrystä Suomessa”, Veijalainen sanoo.

”Venäjään liittyy ennakkoluuloja ja ennakko-oletuksia. Meidän on pystyttävä valottamaan tätä tilannetta, ja tietenkin East Office haluaa olla siinä keskustelussa mukana”, hän jatkaa.

Iso huoli liittyy myös siihen, etteivät monet nuoret näytä kiinnostuvan Venäjästä.

Venäjää tuntevia eri alojen osaajia tarvitaan kuitenkin vastakin niin liike-elämässä kuin valtionhallinnossa. Vaikka kauppavaihto onkin pienentynyt Venäjän talouskasvun hidastumisen ja pakotteiden vuoksi, viime vuonna Venäjä oli Suomen kuudenneksi suurin vientimarkkina.

”Kun yritysten kanssa puhuu, niin kyllä Venäjä-osaajista on yhä pulaa. Venäjä-osaamista voisi ja pitäisi olla enemmän”, Veijalainen sanoo.

”Minun työtäni East Officessa on helpottanut paljon se, että olen ollut töissä aika isoissa venäläisissä organisaatioissa ja nähnyt sisältä, miten valtion omistama pankki ja yksityinen pankki toimivat. Valitettavasti ei enää hirveästi ole meitä dinosauruksia, jotka olemme olleet sisällä täällä. Pitäisi olla enemmän, joka sukupolvessa ja monella eri tasolla”, Salonen sanoo.

Venäjä ei tietenkään ole itse syytön siihen, ettei se herätä laajaa kiinnostusta nuorten parissa tai että siihen suhtaudutaan epäillen, Salonen huomauttaa.

”Ei siitä voi niitä nuoria osaajia syyttää. Meidän vanhojen jäärien pitää miettiä, miten me saisimme oman mielenkiintomme selitettyä niin, että hekin huomaisivat tässä olevan jotain kiinnostavaa”, Salonen sanoo.

Veijalainen sanoo toivovansa, että Pietariin ja Leningradin alueella matkustamista helpottava sähköinen viisumi lisää liikennettä ja avartaa näkemyksiä.

Veijalainen puolestaan nousi pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi pitkälti Venäjällä hankitun kokemuksen siivittämänä.

”Suosittelen tietenkin. Venäjä on yksi reitti kansainvälistyä, eikä se sulje muita pois”, hän sanoo.

”Kannattaa opiskella jotain, mitä muut eivät osaa, koota oma paletti.”

Digitalisaatiota on hyvä ymmärtää, ja vastuullisuusasiat ovat Venäjälläkin nousussa, hän sanoo. Monia venäläisiä kiinnostaa ympäristö aiempaa enemmän.

Salonen ja Veijalainen ovat katsoneet Venäjää pitkään ja huomanneet muutoksen. Viranomaisten toiminta on tehostunut, ja virkamiehistä tullut ammattitaitoisempia, mikä on vähentänyt mielivaltaa. Useilla aloilla markkinat toimivat, liike-elämässä puhutaan koko ajan parempaa englantia. Ongelmistaan huolimatta yhteiskunta toimii paljon paremmin kuin 1990-luvulla.

”Täällä saattaa kuitenkin olla sellaisia riskejä, että kävelee päin seinää”, Salonen sanoo.

Yksi esimerkki on tunnetun amerikkalaissijoittajan Michael Calveyn päätyminen tutkintavankeuteen ja kotiarestiin liikeriidan seurauksena. Se pelästytti laajalti.

”Luulen, ettei Venäjällä ihan tiedostettu, millainen resonanssi Calveystä tuli. Siinähän kyse ei ole siitä, oliko Calvey oikeassa vai väärässä, vaan siitä, että siviilioikeudellisesta asiasta tehdään rikosoikeudellinen juttu”, Salonen sanoo.

”Kyllä täällä tietynlaisella kokemuksella ja tilanteenlukutaidolla on isompi merkitys kuin jossain muualla.”

Se onkin kontaktiverkon lisäksi East Officen tärkeä lisäarvo omistajilleen, jotka ovat tehneet valtaosan suomalaisyritysten investoinneista Venäjälle.

”Kyllä täällä pystyy toimimaan hallitusti. Verkostot ja suhteet ovat iso asia. Minun työni on pitkälti jalkatyötä, käyn tapaamassa viranomaisia sekä Venäjällä että Suomessa luoden kontakteja ja tuoden esille asioita, jotka ovat meille ja osakkaillemme tärkeitä”, Veijalainen sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Lauri Veijalainen


 Moskovassa 1998–2015 talousjohtajana Skanskalla ja Ikealla sekä kehitysjohtajana Stockmannilla.

 Sen jälkeen johtotehtävissä Stockmannilla, viimeksi toimitusjohtajana 2016–2019.

 East Officen toimitusjohtajaksi 2019.

Kuka?

Ilkka Salonen


 Muutti ensimmäisen kerran Moskovaan 1985 vetämään Kansallis-Osake-Pankin edustustoa.

 Sen jälkeen useissa johtotehtävissä muun muassa International Moscow Bankissa, Sberbankissa ja Uralsib-pankissa.

 East Officen toimitusjohtajaksi vuonna 2017, hallituksen puheenjohtajaksi 2019. On myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    2. 2

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    3. 3

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    4. 4

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    5. 5

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    6. 6

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    7. 7

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    8. 8

      Suomessa kuolee vähemmän vauvoja kuin missään muualla, syy löytyy rokotuksista: ”Se on ollut melkoinen menestystarina”

    9. 9

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    10. 10

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    10. 10

      Markku Laurila vaihtoi diesel-Volvon ladattavaan hybridiin: nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää