Talous

Onnistuiko Mario Draghi? Näin taloustieteilijät arvioivat EKP:n väistyvän pääjohtajan poikkeuksellista kautta

Mario Draghi on kiitetty ja kiistelty keskuspankkiiri. Kolme taloustieteilijää arvioi hänen perintöään.

Euroalueen rahapolitiikka on muuttunut kahdeksassa vuodessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhden aikakauden loppu koittaa tänään torstaina, jolloin on Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghin viimeinen rahapoliittinen kokous.

Draghin kahdeksan vuoden pääjohtajakautta voi kutsua euron vaaran vuosiksi. Ennen kokemattomassa kriisissä EKP turvautui keinoihin, joita se ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt.

EKP aloitti alkuvuonna 2015 rahapoliittisen elvytyksen, jonka keskipisteessä oli arvopapereiden ostaminen markkinoilta. EKP on käyttänyt ostoihin toistaiseksi 2 650 miljardia euroa, ja marraskuussa ne aloitetaan uudestaan.

Poikkeustoimista on tullut liki tavanomaista rahapolitiikkaa.

Draghin pääjohtajakaudella EKP siirtyi tuntemattomille vesille. Se ei ollut koskaan aikaisemmin ostanut markkinoilta kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja eikä asettanut pankkien talletuskorkoa negatiiviseksi. EKP oli ensimmäinen suuri keskuspankki, joka päätti kokeilla negatiivista talletuskorkoa.

Viime aikoina arvostelu Draghia kohtaan on lisääntynyt. Arvostelijoiden mielestä euroalueella ei ollut todellista uhkaa laaja-alaisesta deflaatiokierteestä, jolla perusteltiin rahapoliittisen elvytyksen aloittamista.

Monet arvostelijat ovat myös sitä mieltä, että arvopapereita ostamalla EKP on lisännyt vaarallisten hintakuplien muodostumista arvopapereihin ja esimerkiksi asuntoihin.

EKP:n entinen pääekonomisti Otmar Issing on verrannut EKP:n toimia lääkäriin, joka määrää jokaiseen kylmettymiseen antibiootteja välittämättä niiden sivuvaikutuksista.

HS kysyi kolmelta suomalaiselta taloustieteilijältä, miten he luonnehtisivat Draghin pääjohtajakauden onnistumista. Tiivistettynä vastaukset kuuluvat, että kautta voi kaikesta huolimatta pitää menestyksenä.

Pahimmillaan eurokriisi oli keväällä 2012, jolloin pankeissa tehtiin jo hätäsuunnitelmia euron hajoamisen varalle.

Heinäkuussa 2012 Draghi päätti toimia. Hän piti Lontoossa kansainvälisessä sijoituskonferenssissa puheen, joka on jo jäänyt historiaan.

”EKP on valmis tekemään toimivaltansa rajoissa kaiken tarvittavan euron suojelemiseksi. Ja uskokaa minua, se tulee riittämään.”

Puheen vaikutus oli suuri. Pahimmassa pinteessä olleiden eteläeurooppalaisten valtioiden joukkolainoissa tuottoprosentit eli markkinakorot laskivat tuntuvasti.

Vasta puheen jälkeen EKP kertoi, että se on tarvittaessa valmis ostamaan kriisissä olevien eurovaltioiden joukkolainoja, jos ne ovat ensiksi pyytäneet hätärahoitusta Euroopan vakausmekanismilta. Tätä osto-ohjelmaa ei koskaan aloitettu, koska Draghin puheenvuoro riitti lievittämään eurokriisiä.

Rahapolitiikkaan erikoistunut Helsingin yliopiston taloustieteen professori Antti Ripatti painottaa, että puhe oli äärimmäinen esimerkki siitä, kuinka keskuspankki voi vaikuttaa markkinoiden odotuksiin kertomalla päämäärästään yksiselitteisen jämerästi.

”Puhe ei sisältänyt mitään tietoa välineistä, joita euron pelastamiseen olisi tarvittu. Se sisälsi vain selkeästi lausutun tavoitteen ja voimakkaan sitoutumisen euron suojelemiseksi. Se riitti.”

Professori Ripatti korostaa, että rahapoliittisen elvytyksen vaikutuksista euroalueen talouteen saadaan luotettavaa tutkimustietoa vasta vuosien kuluttua. Kukaan ei voi myöskään tietää, mitä euroalueen taloudelle olisi tapahtunut, jos rahapoliittista elvytystä ei olisi aloitettu.

”Korkojen nollarajaa ei ole vielä tarmokkaasti koeteltu. Silloin kun käteisen kysyntä kasvaa voimakkaasti ja erilaiset yritykset alkavat tarjota seteliensäilytyspalveluita, kohdataan nollaraja ihan oikeasti. Ongelmana ovat pankit: niiden kyky kartuttaa omia pääomia eli voitollisuus ja myös keskuspankin ohjauskorkojen välittyminen talletus- ja luottokorkoihin.”

Lisäksi Ripatti painottaa, että pääjohtaja Draghi on viime kuukausien puheenvuoroissaan tunnustanut EKP:n välineiden rajallisuuden.

”Keinojen rajallisuus selittää, miksi edellisessä kokouksessa haluttiin reagoida voimakkaammin kuin olisi reagoitu siinä tilanteessa, jossa ei olisi oltu lähellä nollarajaa. On parempi ylireagoida niillä vähäisillä välineillä kuin ajautua aitoon deflaatiokierteeseen ja todeta, että välineet eivät riitä ongelman ratkaisemiseksi.”

Elinkeino­elämän tutkimus­laitoksen tutkimus­johtajan Niku Määttäsen mielestä pääjohtaja Draghi pelasti heinä­kuussa 2012 pitämällään puheella ja sitä seuranneilla uusilla toimilla Euroopan ja ehkä jopa koko maailman uudelta finanssi­kriisiltä.

”Itseään ruokkivat odotukset valtionlainojen korkojen noususta uhkasivat ajaa pahimmassa jamassa olleet euromaat maksukyvyttömiksi. Draghi teki selväksi, että tarvittaessa EKP huolehtii jäsenmaiden rahoituksesta. Se rauhoitti sijoittajat ja laski korkoja niin paljon, että kriisimaat pystyivät edelleen hoitamaan velkaansa.”

Myös Määttänen korostaa, että rahapoliittisen elvytyksen onnistumista arvioitaessa on ongelmana, ettei kukaan tiedä, mikä olisi ollut vaihtoehtoisten toimien vaikutus.

”On kuitenkin mahdollista, että arvopapereiden osto-ohjelman avulla EKP ehkäisi talouden kannalta tuhoisan deflaatiokierteen.”

Rohkeasta rahapolitiikasta huolimatta EKP on Draghin pääjohtajakaudella jäänyt jatkuvasti hintavakaus­tavoitteestaan. Sen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Tosin hidas inflaatio euroalueella ja Yhdysvalloissa on yksi maailmantalouden suurista kysymyksistä, joihin taloustieteilijöillä ei ole vielä varmaa vastausta.

”Draghi ei myöskään ole onnistunut saamaan kaikkia neuvoston jäseniä rahapoliittisen linjansa taakse. Se voi rapauttaa EKP:n uskottavuutta ja vaikeuttaa inflaatiotavoitteen saavuttamista entisestään.”

Palkan­saajien tutkimus­laitoksen tutkimus­koordi­naattorin Ilkka Kieman mielestä Euroopan keskus­pankki on pelannut raha­politiikassaan kahdeksan vuoden aikana hyvin niillä korteilla, jotka sille on jaettu.

”Rahapoliittinen elvytys oli parempi vaihtoehto verrattuna siihen, että sitä ei olisi aloitettu. Toisaalta rahapoliittisen elvytyksen tarvetta olisi voitu vähentää, jos poliittisella päätöksellä olisi sallittu finanssipoliittinen elvytys, mutta finanssipolitiikkaan EKP:llä ei ole mitään sananvaltaa.”

Marraskuun alussa uudestaan aloitettavasta arvopapereiden osto-ohjelmasta voi Kieman mielestä olla aiheellisesti huolissaan.

”Euroalueen talouskasvu on hidastunut selvästi, ja tässä huononevassa suhdanteessa uusi osto-ohjelma voi lisätä entistä enemmän hintakuplien vaaraa. Olen pääjohtaja Draghin kanssa samaa mieltä, että tässä huononevassa suhdanteessa tarvitaan myös muita keinoja kuin rahapoliittista elvytystä. Esimerkiksi Saksan pitäisi aloittaa finanssipoliittinen elvytys, koska heillä siihen on varaa.”

Draghin kahdeksan vuoden pääjohtajakautta voi tarkastella myös aivan toisesta näkökulmasta.

Etenkin Yhdysvalloissa on viime aikoina voimistunut uusfisheriläinen ajatusmalli. Sen mukaan reaalikorkoon ei voida vaikuttaa rahapolitiikalla vaan ohjauskoron nosto kiihdyttää inflaatiota.

Viime vuosikymmeninä keskuspankeissa ja taloustieteilijöiden keskuudessa on vakiintunut tulkinta, jonka mukaan ohjauskoron asettaminen matalammaksi laskee myös reaalikorkoa ja kiihdyttää siten talouskasvua ja inflaatiota.

”Uusfisheriläinen teoria on hyvin mielenkiintoinen. En kuitenkaan usko, että yksikään keskuspankki uskaltaisi kokeilla sitä, koska teoria ei välttämättä toimi käytännössä niin kuin sen pitäisi. Riskit voisivat olla arvaamattoman suuret”, Ripatti sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Neuvosto päättää rahapolitiikasta


 Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättää neuvosto, johon kuuluvat eurovaltioiden keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n kuusi johtokunnan jäsentä.

 Pääjohtajalla on neuvostossa yksi ääni kuten muillakin neuvoston jäsenillä.

 Rahapoliittisia päätöksiä valmisteltaessa pääjohtajalla on vaikutusvaltaa siihen, millaisia toimia neuvostolle esitetään.

 Ensi viikon perjantaina pääjohtajana aloittaa Christine Lagarde.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihin

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    5. 5

      Somen kautta amerikkalaisten tiukka moraali hiipii Suomeen – taustalta löytyy Trumpin hallituksen kiistelty laki

    6. 6

      Tasan kymmenen vuotta sitten 34-vuotias helsinkiläinen tutkija perusti Facebookiin ”soinin­vaaralaisten homma­forumin” – Se muutti Helsinkiä lopullisesti

    7. 7

      Alusvaatejätti Victoria’s Secret perui vuosittaisen muoti­näytöksensä

    8. 8

      Slushissa vieraillut John Collison, 29, teki itsestään miljardöörin – menestystuote löytyy myös Hesburgerin sovelluksesta

    9. 9

      Helsinki aikoo kaataa kaikki Munkkiniemen puistotien lehmukset

    10. 10

      Jere Virtanen on hankkinut yli 33 000 Manchester United -esinettä, nyt hän rakentaa rakastamaansa seuraan keskittyvää museota

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kirjailija Veijo Baltzar on vangittu epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta – avustajan mukaan Baltzar kiistää syyllistyneensä tekoon

    2. 2

      HS-analyysi: Hallitus viritti itselleen ansan, joka voi pakottaa sen leikkaamaan pienituloisilta

    3. 3

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    5. 5

      Helsinki aloitti uuden tavan auttaa vanhuksia – miksi suuri joukko hoitajia irtisanoutui heti?

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisin Karhu-ryhmän entinen varajohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeuteen: ylikonstaapeli huijasi rikoskumppaninsa kanssa poliisilaitokselta yli 150 000 euroa

    7. 7

      Tavallinen flunssa tai kaatuminen voivat laukaista toiminnallisen häiriön, jonka syytä lääketiede ei tunne kunnolla

      Tilaajille
    8. 8

      Poliisi aloittaa esitutkinnan: Helsingin kotihoito unohti vanhuksen, löytyi kuolleena kotoaan vuonna 2018

    9. 9

      Trumpin erikoiset käsinkirjoitetut muistilaput tallentuivat kameralle, pian niiden pohjalta tehtiin biisi – Internet riemastui emorock-videosta

    10. 10

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    7. 7

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    10. 10

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    11. Näytä lisää