Talous

Italiassa naurettiin, kun suomalaisyrittäjä kertoi aloittavansa tomaattimurskan tuotannon: ”Sieltä tuli perään sivukaupalla italialaista lainsäädäntöä”

Suomessa kasvatettuja kasvihuonetomaatteja lentää vuosittain roskiin jopa sata tuhatta kiloa. Kaius Gestranius keksi tavan saada hävikkitomaatit ruokapöytään.

Tuohan on aivan hullu idea, sanoi ääni puhelimessa.

Oli kevät 2019, ja suomalainen ruoka-alan pienyrittäjä Kaius Gestranius oli saanut puhelun Italiasta. Aikaisemmin hän oli kirjoittanut sähköpostia Fenco-nimiselle yritykselle, joka valmistaa tomaatin prosessointiin tarkoitettuja laitteita.

Laitteet haihduttavat tomaateista ylimääräisen nesteen. Italiassa Fencon asiakkaisiin kuuluu alan jättiläinen Mutti.

Gestranius halusi samanlaisen laitteen Suomeen, mutta pienemmässä koossa. Vastauksena oli naurua.

”Sieltä tuli perään sivukaupalla italialaista lainsäädäntöä, jossa kerrottiin tarkasti, missä ja milloin tomaattimurskaa saa tuottaa”, Gestranius kertoo.

Keskustelun päätteeksi Fencosta sanottiin, ettei se halunnut edes harkita laitteidensa myyntiä Suomeen. Siinä ei olisi italialaisten mielestä mitään järkeä.

Italia on tomaattituotannon suurvalta, josta esimerkiksi S-kaupoille tavaraa hankkiva SOK tuo yli viisi miljoonaa kiloa tomaattisäilykkeitä joka vuosi. Kun suomalainen ostaa tomaattimurskaa lähikaupasta, on tomaatit luultavasti poimittu ja soseutettu Italiassa.

HS kertoi hiljattain tomaatin tuotannon eettisistä ongelmista: tuottajahinnat on painettu alas, ja tiloilla työskentelee pääosin siirtolaisia, joiden palkat ja olosuhteet ovat surkeita.

Halvimmillaan purkki tomaattimurskaa maksaa Suomessa vain 80 senttiä. Kuluttajista on tullut entistä tietoisempia, ja kysyntää voisi olla myös vaihtoehtoisille tuotteille.

Sellaisia ei kuitenkaan tahdo ainakaan kotimaisesta tuotannosta löytyä. Suomalaisista tomaateista tehtyä tomaattimurskaa ei valmista tällä hetkellä yksikään suuri kaupallinen toimija.

Joku voisi sanoa, ettei siinä olisikaan mitään järkeä. Eihän tomaatti kasva kaupallisessa viljelyssä ilman kasvihuoneita ollenkaan.

Kotimainen tomaatin tuotanto on kuitenkin kasvanut koko ajan. Esimerkiksi vuosina 2017 ja 2018 tomaatin kokonaissato Suomessa oli 39 miljoonaa kiloa. Samaan aikaan ulkomailta, pääasiassa Espanjasta, tuotiin keskimäärin 26 miljoonaa tomaattikiloa Suomeen.

Ongelmana on pidetty kasvihuonetomaattien raskasta hiilijalanjälkeä, joka aiheutuu pääosin lämmitykseen ja valaistukseen kuluvasta energiasta.

Hävikkiä kasvihuonetuotannossa syntyy vähän, mutta tuotannon kasvaessa pienikin sivuvirta tarkoittaa satoja tuhansia kiloja tomaatteja, joille ei ole tähän mennessä keksitty käyttöä.

Nyt alan toimijat haluavat muuttaa tilanteen.

Kaius Gestraniuksen yritys on erikoistunut kastikkeisiin. Niihin Inkoossa syntynyt Gestranius, 36, ihastui jo alle parikymppisenä työskennellessään Mustion linnan ravintolassa.

Keittiöapulaisen työtä oli keittää liemiä, jotka tehtiin aina itse.

”Se oli kunnon old school -keittiö, jossa kaikki tehtiin lihaliemistä alkaen itse. Aina oli luita, kasviksia, ja yrttejä porisemassa padassa”, Gestranius sanoo.

Seuraavaksi hän hurahti grillauksessa käytettäviin bbq-kastikkeisiin, joihin liittyy kokonainen alakulttuuri. Gestranius on käynyt esimerkiksi Yhdysvalloissa alan kilpailuissa.

”Totesin, että kaupoista ei tahdo löytyä hyviä valmiskastikkeita, joten päätin kehittää sellaisen itse”, Gestranius kertoo.


Gestraniuksen tavoite oli tehdä bbq-kastikkeita mahdollisimman vähillä aineksilla ja kotimaisilla raaka-aineilla. Aluksi hän teki koe-eriä kotona – ja oli rikkoa perherauhan levittelemällä ”hemmetin kastikkeita” joka puolelle. Siitä tuli myös yrityksen nimi, Jävla sås bolag.

Nykyisin yritys tekee kymmentä omaa tuotetta sekä tilaustuotteita muille yrityksille. Se työllistää Gestraniuksen lisäksi kaksi työntekijää. Liiketoiminnan kokoluokka on vielä pientä, mutta se on herättänyt huomiota ammattilaisten ja kuluttajien parissa.

Oman, suomalaisen tomaattikastikkeen valmistusta Gestranius ei ollut edes ajatellut. Sitten eteen tarjoutui mahdollisuus hyödyntää kasvihuoneiden hävikkitomaatteja.

Valaistu halli on korkea, ja tomaattipensaat kurkottavat kohti kattoa. Pohjanmaan lakeuksilla suurta on myös tomaattituotanto. Vaasan eteläpuolella sijaitsevan Närpiön vihanneksen ennustetaan tuottavan tänä vuonna tomaatteja 12 miljoonaa kiloa, mikä on iso osa koko Suomen tuotannosta. Ensi vuonna tomaatteja tuotetaan Närpiössä jo 15 miljoonaa kiloa.

Närpiön vihannes on 38 viljelijän osuuskunta. Tuotannon hermokeskus on lajitteluhalli, jonka läpi kulkee vuosittain 25 miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia.

Koneet lajittelevat tuottajilta saapuvat tomaatit automaattisesti ykkös- ja kakkosluokan laatikoihin. Sitten on niitä tomaatteja, jotka ovat niin sanottua kolmosluokkaa: maultaan ensiluokkaisia, mutta usein liian suuria tai pieniä, epämuodostuneita tai esimerkiksi haljenneita.

Tähän mennessä ne on heitetty biojätteeseen, ja niistä on tuotettu biokaasua.

”Hävikki on suhteessa todella pientä, alle prosentin luokkaa. Meidän kokoluokassa se voi kuitenkin tarkoittaa jopa sataa tuhatta kiloa pois heitettävää tomaattia vuodessa”, sanoo Närpiön vihanneksen myynti- ja markkinointijohtaja Jonas Lundström.

Närpiössä mietittiin pitkään, mitä hävikkitomaateilla tehdään, sillä biojätteen poistamisestakin tuli huomattava kuluerä. Sitten Lundström törmäsi alan messuilla Gestraniukseen, joka esitteli omia kastikkeitaan.

”Heitin hänelle ajatuksen, että kehittäisi jotain kolmosluokan tomaattien pohjalta”, Lundström kertoo.

Gestranius oli jo aiemmin halunnut nostaa tuotteidensa kotimaisuusastetta ja käyttää kotimaisia tomaatteja, mutta ei löytänyt sopivia tomaattivalmisteita. Hän innostui mahdollisuudesta käyttää hävikkitomaatteja.

Tällä hetkellä Gestraniuksen yritys tekee niistä tomaattikastiketta, joka tuli Keskon jakeluun elokuun lopussa.

Suurimpana ongelmana on tuotannon kapasiteetti: Gestranius on haihduttanut tomaateista nesteitä pienellä laitteella, jolla pysyy käsittelemään 500 kiloa tomaatteja viikossa.

Se on auttamatta liian vähän suurta jakelua ajatellen. Määrän kasvattaminen vaatisi suuremman haihdutuskoneen, jota Gestranius yritti tuloksetta hankkia Italiasta.

Kun puhelu laitteita valmistavalle Fencolle ei tuottanut tulosta, Gestranius lähti kesällä Italiaan. Hän vieraili Parman seudulla yrityksessä, joka olisi kyllä tilauksesta valmistanut haihdutuskoneen, joka olisi sopinut parin tuhannen tomaattikilon käsittelylle viikossa.

”Hinta olisi ollut kuitenkin puoli miljoonaa euroa ja lisäksi toimitus- ja asennuskulut. Se on meidän kokoisellemme yritykselle tällä hetkellä liikaa”, Gestranius kertoo.

Nyt hän kiertää pohjanmaalaisia alan yrityksiä ja yrittää löytää laitteen, joka ajaisi saman asian.


Gestranius uskoo, että suomalaiselle tomaattikastikkeelle on kysyntää, vaikka se maksaakin reilut kolme euroa pullo – monta kertaa italialaista vastinetta enemmän.

”Ei tällä Muttia olla syrjäyttämässä. Mutta tarjotaan kuluttajille suomalainen vaihtoehto, joka on eettisesti tuotettua”, Gestranius sanoo.

Joku voisi ihmetellä, miksi suomalainen tomaattimurska keksitään vasta nyt. Ruokahävikkiä Lukessa tutkinut Juha-Matti Katajajuuri arvioi, että kyse on laajemmasta asenteiden muutoksesta.

Aikaisemmin hävikkiä ei ruoantuotannossa ole pidetty kovinkaan merkittävänä asiana.

”Nyt on herätty siihen, että hävikin pienentäminen on osa yritysvastuuta, joka myös luo uutta liiketoimintaa”, Katajajuuri sanoo.

Hävikkitomaatista tuotettu ja kuluttajille myytävä kastike synnyttää enemmän lisäarvoa kuin biokaasuksi muutettu jäte.

Jatkossa kotimainen kasvihuoneviljely tulee vain lisääntymään. Kasvihuonetuotannon vaatiman energian aiheuttama hiilijalanjälki herättää kysymyksen: miten pitkälle suomalaista kasvintuotantoa kannattaa laajentaa?

Tutkijoiden mukaan suomalainen kasvihuoneissa tuotettu tomaatti aiheuttaa edelleen suuremman hiilijalanjäljen kuin esimerkiksi Espanjassa kasvatettu tomaatti.

Tuoreen tutkimustiedon mukaan tilanne on kuitenkin parantunut: suomalainen vihannesten kasvihuonetuotanto tuotti vuonna 2017 yli 50 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vuonna 2004.

Eniten kehitystä on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan tapahtunut fossiilisten polttoaineiden käytössä, joiden käyttöä on vähennetty tutkimuksen tarkasteluaikana 85 prosenttia.


Ilmastovaikutukset vaihtelevat huomattavastikin sen mukaan, minkälaisia energiaratkaisuja tuottaja käyttää.

”Jos kasvihuonetuottaja käyttää uusiutuvaa energiaa, päästään ilmastovaikutuksissa espanjalaisen tuontitomaatin tasolle”, sanoo ruokahävikkiä selvittänyt tutkija Katri Joensuu Luonnonvarakeskuksesta.

Hiilijalanjälkeä mitattaessa tutkijat puhuvat hiildioksidiekvivalentista, johon on laskettu kaikkien kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus.

Keskimäärin kilo suomalaista kasvihuonetomaattia tuottaa 2,6 kilon hiilidioksidiekvivalenttipäästöt, kun espanjalaisella tuontitomaatilla se on tavallisesti noin 0,5 kiloa, vaikka mukaan lasketaan kuljetuksen vaikutus.

Vertailun vuoksi: lihatuottaja Atrian mukaan suomalaisen naudanlihakilon ilmastovaikutus on 13,4 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, Luken arvion mukaan jopa enemmän.

Keski- ja Pohjois-Euroopan lämmitetyissä kasvihuoneissa päästöjen määrät liikkuvat tutkimustiedon perusteella 1,5–10 hiilidioksidiekvivalenttikilon välillä.

”Siihen nähden suomalainen tuotanto on itse asiassa erittäin hyvällä tasolla, varsinkin kun otetaan huomioon ilmastomme”, Katajajuuri sanoo.

2,6 kilon hiilidioksidiekvivalenttipäästöt koskevat vain tavallista tomaattia. Kun mukaan lasketaan kirsikkatomaatit ja muut erikoistomaatit, nousee lukema kolmeen kiloon.

Katri Joensuun mukaan lukemaa on mahdollista tiputtaa vielä huomattavasti, varsinkin kun huomioidaan, että uusiutuvaa energiaa käyttävät kasvihuoneet ovat jo hiilijalanjäljessä Etelä-Euroopan tasolla.

Suomalaisella tuotannolla on myös yksi selkeä etu espanjalaiseen tuotantoon verrattuna: vesi.

 


Luken mukaan suomalainen kurkku- ja tomaattikilo tarvitsevat 20–35 litraa vettä, joka voidaan kasvihuoneessa kierrättää. Espanjassa käytetyn veden määrä on noin 50 prosenttia suurempi – kun mukaan lasketaan vielä veden niukkuus tuotantoalueella, nousee espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki yli 90-kertaiseksi suomalaiseen verrattuna.

Avomaantuotanto saa lämpönsä suoraan auringonvalosta, mutta tarvittava viljelyala on kasvihuoneisiin verrattuna moninkertainen.

”Espanjassa tilanne alkaa olla jo se, että tomaatintuotantoon joudutaan käyttämään pohjavettä. Se ei voi olla pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu”, Katri Joensuu sanoo.

Hiilijalanjäljessä kasvihuonetuotanto häviää vielä eteläeurooppalaiselle tuotannolle. Katajajuuri kehottaa kiinnittämään huomiota kokonaisuuteen: maaperän suolaantumiseen, kemiallisten torjunta-aineiden käyttöön ja työntekijöiden oloihin.

Hänen mukaansa kokonaisvastuullisuuden näkökulmasta voi jo nyt sanoa, että suomalainen tomaatti vie voiton Espanjasta ja Italiasta tuoduista tomaattituotteista.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    3. 3

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    6. 6

      Yllätystulos EM-karsinnoissa antoi avaimet Huuhkajille: Voitto Kreikasta nostaa lähes varmasti lohkoarvonnan kolmoskoriin

    7. 7

      Venäläistoimittaja paljasti liikaa, ja sai postissa hautaseppeleen ja vuohen pään – Denis Korotkov tutkii ”Putinin kokin” tuhansia palkkasotureita

      Tilaajille
    8. 8

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    9. 9

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    10. 10

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää