Talous

Masennus vie työkyvyn yhä useammalta, vaikka samalla suomalaiset ovat onnellisempia kuin koskaan, sanoo eläkeyhtiön ylilääkäri – Muuttuiko työelämä vai ajatus jaksamisesta?

Masennus näyttää olevan tänäkin vuonna suuri syy niin työpaikkojen sairauspoissaoloihin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiinkin.

Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syinä lähtivät Suomessa selvään kasvuun vuonna 2017. Kasvu jatkui viime vuonna ja näyttää yhä jatkuneen tänä vuonna, kertoo eläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Ilmiöstä antavat viitteitä muun muassa Varman työkyvyttömyys­eläke­hakemusten määrän kasvu tammi–heinäkuussa 2019 sekä aiemmat Kelan tiedot mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden yleisestä kasvusta.


Masennus on selvästi suurin ja ripeästi kasvava peruste, jolla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä tehtäviä työkyvyttömyyseläkepäätöksiä annetaan.

Viime vuonna masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyi 3 500 ihmistä, kun kaikista muista mielenterveyssyistä (muut mielialahäiriöt, skitsofrenia, neuroosit) eläkkeelle siirtyneiden määrä oli kussakin ryhmässä alle tuhat henkeä, eikä näissä määrissä näy vastaavaa kasvua.

Mielenterveyden häiriöt olivat jo yleisin sairauspäivärahan syy vuonna 2018.


Mielenterveyden häiriöiden osuus korvatuista sairauspäivärahapäivistä nousi viime vuonna lähes kolmannekseen, kertoi tiistaina julkistettu selvitys, jonka teki julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kelan, Terveystalon ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Suurimman työkyvyttömyyden kustannuserän aiheuttavat sairauspoissaolot, jotka ovat miltei kolme neljästä kaikista työkyvyttömyyden kustannuksista.

Määrä vastaa noin viittä prosenttia koko palkkasummasta.

Mikä selittää mielenterveyden järkkymisen ja erityisesti masennuksen yleistymisen työelämässä?

Syitä on monia, vastaa Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Ensin on otettava huomioon se, että mielenterveys tai masennus voi olla potilaan niin sanottuna ”ykkösdiagnoosina”, vaikka taustalla olisi monia muitakin sairauksia, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimissä, Schugk muistuttaa.


Masennuksen oireiden kokemisessa on viime vuosina havaittu koko kansan joukossa muutaman prosenttiyksikön nousu, Schugk kertoo.

”Mutta se ei selitä masennuksen aiheuttamaa massiivista nousua sairaspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.”

Lähtökohtaisesti suomalaiset ovat terveempiä, onnellisempia ja työkykyisempiä kuin koskaan, mutta mielenterveyden häiriöt otetaan helpommin puheeksi, ja niitä myös hoidetaan enemmän kuin aikaisemmin, Schugk arvioi.

Nuorilla käytöshäiriöt ovat vähentyneet, mutta Schugkin mukaan on viitteitä siitä, että heidän masentuneisuutensa ja ahdistuneisuutensa olisivat kasvussa. Helppoa ei ole yli 30-vuotiaillakaan. Vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista 22 prosenttia on käyttänyt mielialalääkkeitä, tutkimus kertoo.

Schugkin mukaan terveydenhuollossa painotetaan monesti turhaan pitkää poissaoloa parantumiskeinona. Hän moittii osaa lääkärikunnasta siitä, että työelämä nähdään myrkyllisenä ja sairauteen altistavana: jonakin, jota ”potilaan hauras psyyke ei kestä”.

Tosin merkkejä muutoksesta on Schugkin mielestä jo.

”’Työ on osa toipumista’ -ajattelutapa alkaa vallata alaa.”

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on osin samaa mieltä Schugkin kanssa siitä, että työnteko voi auttaa toipumisessa. ”Paras lopputulos saadaan, kun psykoterapiaan yhdistyy tuettua työllistämistä. Siitä on tutkimusnäyttöä.”

Väänänen kertoo, että 1950–1970-luvuilla lääkärit puuttuivat lähinnä vakaviin mielenterveysongelmiin. Vuosien saatossa mielenterveyden määritelmät laventuivat samalla kun lääkitseminen ja hoito kehittyivät. Arjen ongelmat ja psyyken jaksaminen nousivat yhä useammin esiin työterveyshuollossa.

Samalla työelämä ja työkyvyn kriteerit muuttuivat.

”Nyt vaaditaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, joita ei manuaalisessa työssä tarvittu.”

Työ on usein myös tietointensiivistä ja siitä on karsittu löysät pois, Väänänen arvioi.

”Myös kulttuuri ja ymmärrystavat ovat muuttuneet. Lääketieteen luokituksiin on tullut sosiaalista painetta muuttaa niitä mielenterveyden suuntaan.”

Vaikka tilastojen mukaan jatkuvaa kokoaikaista palkkatyötä tekevien määrä on pysynyt vakaana, niin työelämä ja ehkä tulevaisuus muutenkin koetaan epävarmemmaksi.

Schugk kertoo Varman havainneen esimerkiksi 55–60-vuotiaiden pankeissa työskentelevien naisten tuskailevan, kuinka osaaminen ei riitä.

Toimialan nopeassa murroksessa heidän tuloksiaan mitataan entistä tarkemmin. Lisäksi tulostavoitteet kiristyvät ja työ muuttuu yhä enemmän digitaaliseksi tai myyntitehtävien kaltaiseksi.

Samanlainen kokemus toistuu monilla muillakin aloilla, joiden perinteiset liiketoimintamallit menevät nopeasti uusiksi.

”Näkyy jo joukkopakoa varttuneiden työntekijöiden joukossa.”

 

”Suomessa työelämä rakentuu niin sanottuun loppunousuun, ikään kuin kaikki muu olisi häpeällistä. Se on epärealistista.”

Ylilääkäri Schugk myöntää, että työkyvyn säilyttäminen on monille vaikea rasti.

Varman tilastoinnin mukaan eniten työkyvyttömyyden kasvua on alle 45-vuotiailla ja yli 60-vuotiailla.

Myös selityksiä työkyvyttömyyden kasvun syistä on kymmenittäin. Kyse on monitahoisesta ilmiöstä. Yksi puhuu suorituspaineiden kasvusta, toinen siitä, että tavallisia elämänilmiöitä luokitellaan sairauksiksi. Kolmas panee epävarmuuden kasvun globalisaation ja ilmastonmuutoksen piikkiin.

Mutta hyviä lääkkeitä ammatillisen itsetunnon kohentamiseksi on tarjolla vähemmän.

”Jatkuva oman osaamisen kehittäminen ja sen taidon siirtokyky muihin töihin”, on Schugkin oma yksinkertainen ohje niin työttömille kuin töissä työkykynsä kanssa tuskaileville.

Suomessa töiden vaihtuminen omassa piirissä sosiaalisesti vähemmän arvostettuun ammattiin nähdään ikääntyessä usein ongelmallisena.

”Suomessa työelämä rakentuu niin sanottuun loppunousuun, ikään kuin kaikki muu olisi häpeällistä. Se on epärealistista”, Schugk sanoo.

Hän suosittelee pohtimaan työnhakua laajakatseisesti ”aivan muilta aloilta” ja miettimään, minkälaisesta tekemisestä pitää.

Suomen nykyinen eläkejärjestelmäkin kannustaa hakemaan viimeiseksi vuosiksi kevyempiä ja mukavia töitä, Schugk muistuttaa. Syynä on se, että eläkekarttuma lasketaan nykyisin koko työuralta ilman loppuvuosien lisäkarttumia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    3. 3

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Yhdysvallat on jakautunut niin pahasti kahtia, että Tanssii tähtien kanssa -ohjelmastakin tuli poliittinen taistelutanner

      Tilaajille
    6. 6

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    7. 7

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    8. 8

      HS kysyi jätteistä ja kierrätyksestä, ja yli 9 000 suomalaista vastasi: Vastauksista vyöryi raivoa, turhautumista ja valtava halu toimia oikein

      Tilaajille
    9. 9

      Taskupuheluita ja noloja sähläyksiä salasanojen kanssa: Trumpin neuvon­antaja Rudy Giuliani on teknologia­taidoiltaan aivan tavallinen seniori

    10. 10

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää