Talous
Yllätysnimi ponnahti kuudenneksi tulolistalla: sydäninfarktien tutkimukseen liittyvän yrityksen myynti nosti t
Kaupat julkistettiin 6. syyskuuta 2018. Verotietojen valossa ne poikivat Suomeen ainakin kolme moninkertaista miljonääriä.
Suurimpien ansio- ja pääomatulojen listalle nousivat turkulaisen bioteknologiayhtiö Hytestin toimitusjohtaja Maria Severinahttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+severina, myyntijohtaja Jukka Lehikoinen https://www.hs.fi/haku/?query=jukka+lehikoinenja tutkimusjohtaja Alexey Katrukhahttps://www.hs.fi/haku/?query=alexey+katrukha.
Kolmikon suurimmat verotuksen alaiset tulot olivat 53-vuotiaalla Severinalla. Noin 36 miljoonan euron veronalaisilla tuloillaan hän on myös listalla parhaiten sijoittunut nainen. Se oli kuudenneksi eniten Suomessa vuonna 2018.
Tiedot ilmenevät HS:n Verokoneestahttps://verokone.hs.fi/?_ga=2.164005503.1742469494.1572854445-503170706.1572511063.
Ennen yrityskauppoja Severina omisti turkulaisesta Hytestistä 36 prosenttia, ilmenee yhtiön tilinpäätösasiakirjoista. Viime vuoden lopulla omistusosuus oli enää noin 6 prosenttia.
Enemmistö osakkeista on nyt norjalaisen sijoitusrahaston Summa Equityn hallussa.
Severinan mukaan omistajat – hän itse, tutkimusjohtaja Katrukha 31,6 prosentin osuudellaan ja myyntijohtaja Lehikoinen 7 prosentin osuudellaan – alkoivat myydä yhtiötä, koska oikea aika oli koittanut. Tarkoituksena oli viedä yritys uudelle tasolle.
”Kävimme neuvotteluja noin sadan eri yrityksen kanssa. Mutta ajatuksena oli, ettei neuvotteluja käydä strategisten kumppanien kanssa. Strategisella tarkoitan samaa toimialaa”, Severina sanoo.
”Se, mitä en halunnut nähdä, oli että henkilöstöni Turussa saa rajut potkut. Yleensä tällaista sekoittamista tulee, kun yrityksen ostaa toinen saman alan yritys.”
Severinan mukaan sijoitusrahasto oli paras vaihtoehto omistajaksi.
”Näin saatoin olla varma, että ihmiseni pysyvät paikoillaan ja antavat meidän kehittää yhtiötä vielä pidemmälle. Niin on tapahtumassa, joten palaute on ainoastaan myönteistä.”
Summa Equity hallinnoi nyt noin 92 prosentin omistusosuuttaan Hytest Sweden Ab -nimisen holdingyhtiön kautta.
Severina kumppaneineen ei kuitenkaan ole yhtiön varsinainen perustajaosakas, vaan yhtiön juuret ovat yliopistomaailmassa.
Alun perin yhtiö rakentui suomalais-venäläiselle tutkimusyhteistyölle. Siinä mukana oli myös Severinan isä, aiemmin tänä vuonna kuollut Eugeni Severinhttps://www.hs.fi/haku/?query=eugeni+severin.
Yrityksen perustivat venäläinen tutkimuskeskus Center for Molecular Diagnostics and Therapy sekä Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Niiden osuuksia hallinnoi yliopistojen yhteinen Aboatech-teknologiansiirtoyhtiö, jossa osakkaana oli myös Sitra. Aboatech hakeutui konkurssiin vuonna 2005.
2000-luvun alkuvuosina Hytestin toimiva johto osti yhtiön osakkeet aiemmilta omistajilta. Tilinpäätösasiakirjojen mukaan yhtiö lunasti Aboatechin osakeomistukset vuonna 2004.
Koska sijoitusrahastolle osuutensa myyneet omistajat ovat pitäneet osakkeita hallussaan yli kymmenen vuotta, verotettavat tulot eivät kerro kauppojen koosta kuin osan. Tällaisessa tilanteessa verotettavaa tuloa on 60 prosenttia osakkeiden myyntihinnasta, kun niihin sovelletaan hankintameno-olettamaa.
Tohtori Severina päätyi Suomeen ja Turkuun väitöskirjan jälkeisten biokemian jatko-opintojen perässä vuonna 1991. Hänen tutkimusaiheenaan olivat sydänlihaksen merkkiaineet.
”Mutta en työskennellyt kauan siellä, koska käsitimme, että voisimme tutkia mahdollisuuksia myydä vasta-aineita.”
Niistä tuli yhtiön läpimurtotuote.
Kun ihminen saa sydäninfarktin, hänen vereensä erittyy troponiini-nimisiä proteiineja. Niitä ei tavallisesti esiinny veressä suuria määriä.
Hytest onnistui kehittämään solulinjoja, jotka tuottavat hyvin tarkasti troponiini I:n paljastavia aineita. Niihin perustuvista pikadiagnooseista tuli alalla kansainvälinen standardi.
Niinpä yrityksen kehittämiä vasta-aineita käytetään lähes aina, kun henkilöllä epäillään sydäninfarktia. Nopea infarktin diagnosointi auttaa säästämään aikaa, joka on hädän hetkellä kallisarvoista.
Kun troponiini I:n vasta-aineet löivät läpi, yrityksen kasvu alkoi. Samalla Hytest onnistui luomaan edelläkävijän maineen.
”Meillä on syvällinen ymmärrys troponiinimolekyylin olemuksesta ja käyttäytymisestä. Osa molekyylistä häviää nopeasti, myös esimerkiksi sydäninfarktipotilaille annettava hepariini vaikuttaa molekyyliin”, sanoi yhtiön toimitusjohtaja ja osakas Severina Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2015.
Vielä 1990-luvun lopulla yhtiön liikevaihto vastasi runsasta miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli runsaat 22 miljoonaa euroa.
Noin 95 prosenttia tuotteista menee vientiin, ja liikevaihdolla mitattuina suurimpia markkina-alueita ovat Yhdysvallat sekä Kiina ja Hongkong.
Tutkimus- ja tuotekehitys sijaitsee Venäjällä, ja Hytestillä on myyntiyhtiö Kiinassa. Yhteensä yhtiöllä on noin sata työntekijää, joista noin 30 työskentelee Turussa.
Severina kertoo, että kuukausi sitten yhtiö on palkannut Yhdysvaltojen markkinoille myyntijohtajan. Tarkoituksena on perustaa tytäryhtiö myös sinne.
”Tämä on hyvin monikulttuurinen yritys. On kiinnostavaa ja innostavaa ottaa parhaat puolet jokaisesta maasta ja kehittää sitä yhdessä.”
Toimitusjohtajana Severina on toiminut vuodesta 2001 lähtien, ja hän on jatkanut tehtävässä myös yrityskauppojen jälkeen.
Yhtiön toiminta on ollut erittäin kannattavaa. Viime vuonna liikevoitto oli 6,3 miljoonaa euroa eli noin 29 prosenttia liikevaihdosta. Tätä ennen liikevoittoprosentti on ollut huomattavasti yli 40. Vakavaraisuutta mittaava omavaraisuusaste oli puolestaan viime vuonna 59,3 prosenttia ja tätä ennen yli 70 prosenttia. Lukuja voi pitää erittäin hyvinä.
Omaa taustaansa Severina ei pidä olennaisena. Hänen mielestään on tärkeää pohtia yrityksen saavutuksia: kuinka pieni turkulaisyritys on voinut laatia johtavan alansa tuotteen, jota käytetään kaikkialla maailmassa.
”Kun minulta kysytään, mistä olen ylpeä, sanon olevani ylpeä siitä, että pelastamme ihmishenkiä.”
Naisen nouseminen Severinan tapaan tulolistan kärkisijoille on yhä verraten harvinaista muttei tavatonta.
Edellisen kerran listan kärkijoukkoon nousi terveysyritys Dextran myynyt Leena Niemistö https://www.hs.fi/haku/?query=leena+niemistovuonna 2012. Niemistö oli tuolloin 24,37 miljoonan kokonaistuloillaan tulolistan kuningatar. Samana vuonna kolmannella sijalla oli Sanoma-konsernin suuromistaja Jane Erkkohttps://www.hs.fi/haku/?query=jane+erkko, joka tienasi 12,18 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 kärkikymmenikössä ei ollut yhtään naista. Korkeimmalle yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen listalla noussut nainen oli uusmaalainen Greta Helena Sandell https://www.hs.fi/haku/?query=greta+helena+sandell(s. 1907) kuolinpesänsä kautta. Kuolinpesä oli listan sijalla 23.
Vuonna 2016 listan ensimmäinen nainen oli sijalla 16. Hän oli Tietokeskus-yhtiön entinen omistaja Reetta Kaukinen https://www.hs.fi/haku/?query=reetta+kaukinen(s. 1974) 9,47 miljoonan kokonaistuloillaan.
Suurimpien ansio- ja pääomatulojen listalle nousivat turkulaisen bioteknologiayhtiö Hytestin toimitusjohtaja Maria Severinahttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+severina, myyntijohtaja Jukka Lehikoinen https://www.hs.fi/haku/?query=jukka+lehikoinenja tutkimusjohtaja Alexey Katrukhahttps://www.hs.fi/haku/?query=alexey+katrukha.
Kolmikon suurimmat verotuksen alaiset tulot olivat 53-vuotiaalla Severinalla. Noin 36 miljoonan euron veronalaisilla tuloillaan hän on myös listalla parhaiten sijoittunut nainen. Se oli kuudenneksi eniten Suomessa vuonna 2018.
Tiedot ilmenevät HS:n Verokoneestahttps://verokone.hs.fi/?_ga=2.164005503.1742469494.1572854445-503170706.1572511063.
Ennen yrityskauppoja Severina omisti turkulaisesta Hytestistä 36 prosenttia, ilmenee yhtiön tilinpäätösasiakirjoista. Viime vuoden lopulla omistusosuus oli enää noin 6 prosenttia.
Enemmistö osakkeista on nyt norjalaisen sijoitusrahaston Summa Equityn hallussa.
Severinan mukaan omistajat – hän itse, tutkimusjohtaja Katrukha 31,6 prosentin osuudellaan ja myyntijohtaja Lehikoinen 7 prosentin osuudellaan – alkoivat myydä yhtiötä, koska oikea aika oli koittanut. Tarkoituksena oli viedä yritys uudelle tasolle.
”Kävimme neuvotteluja noin sadan eri yrityksen kanssa. Mutta ajatuksena oli, ettei neuvotteluja käydä strategisten kumppanien kanssa. Strategisella tarkoitan samaa toimialaa”, Severina sanoo.
”Se, mitä en halunnut nähdä, oli että henkilöstöni Turussa saa rajut potkut. Yleensä tällaista sekoittamista tulee, kun yrityksen ostaa toinen saman alan yritys.”
Severinan mukaan sijoitusrahasto oli paras vaihtoehto omistajaksi.
”Näin saatoin olla varma, että ihmiseni pysyvät paikoillaan ja antavat meidän kehittää yhtiötä vielä pidemmälle. Niin on tapahtumassa, joten palaute on ainoastaan myönteistä.”
Summa Equity hallinnoi nyt noin 92 prosentin omistusosuuttaan Hytest Sweden Ab -nimisen holdingyhtiön kautta.
Severina kumppaneineen ei kuitenkaan ole yhtiön varsinainen perustajaosakas, vaan yhtiön juuret ovat yliopistomaailmassa.
Alun perin yhtiö rakentui suomalais-venäläiselle tutkimusyhteistyölle. Siinä mukana oli myös Severinan isä, aiemmin tänä vuonna kuollut Eugeni Severinhttps://www.hs.fi/haku/?query=eugeni+severin.
Yrityksen perustivat venäläinen tutkimuskeskus Center for Molecular Diagnostics and Therapy sekä Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Niiden osuuksia hallinnoi yliopistojen yhteinen Aboatech-teknologiansiirtoyhtiö, jossa osakkaana oli myös Sitra. Aboatech hakeutui konkurssiin vuonna 2005.
2000-luvun alkuvuosina Hytestin toimiva johto osti yhtiön osakkeet aiemmilta omistajilta. Tilinpäätösasiakirjojen mukaan yhtiö lunasti Aboatechin osakeomistukset vuonna 2004.
Koska sijoitusrahastolle osuutensa myyneet omistajat ovat pitäneet osakkeita hallussaan yli kymmenen vuotta, verotettavat tulot eivät kerro kauppojen koosta kuin osan. Tällaisessa tilanteessa verotettavaa tuloa on 60 prosenttia osakkeiden myyntihinnasta, kun niihin sovelletaan hankintameno-olettamaa.
Tohtori Severina päätyi Suomeen ja Turkuun väitöskirjan jälkeisten biokemian jatko-opintojen perässä vuonna 1991. Hänen tutkimusaiheenaan olivat sydänlihaksen merkkiaineet.
”Mutta en työskennellyt kauan siellä, koska käsitimme, että voisimme tutkia mahdollisuuksia myydä vasta-aineita.”
Niistä tuli yhtiön läpimurtotuote.
Kun ihminen saa sydäninfarktin, hänen vereensä erittyy troponiini-nimisiä proteiineja. Niitä ei tavallisesti esiinny veressä suuria määriä.
Hytest onnistui kehittämään solulinjoja, jotka tuottavat hyvin tarkasti troponiini I:n paljastavia aineita. Niihin perustuvista pikadiagnooseista tuli alalla kansainvälinen standardi.
Niinpä yrityksen kehittämiä vasta-aineita käytetään lähes aina, kun henkilöllä epäillään sydäninfarktia. Nopea infarktin diagnosointi auttaa säästämään aikaa, joka on hädän hetkellä kallisarvoista.
Kun troponiini I:n vasta-aineet löivät läpi, yrityksen kasvu alkoi. Samalla Hytest onnistui luomaan edelläkävijän maineen.
”Meillä on syvällinen ymmärrys troponiinimolekyylin olemuksesta ja käyttäytymisestä. Osa molekyylistä häviää nopeasti, myös esimerkiksi sydäninfarktipotilaille annettava hepariini vaikuttaa molekyyliin”, sanoi yhtiön toimitusjohtaja ja osakas Severina Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2015.
Vielä 1990-luvun lopulla yhtiön liikevaihto vastasi runsasta miljoonaa euroa. Viime vuonna se oli runsaat 22 miljoonaa euroa.
Noin 95 prosenttia tuotteista menee vientiin, ja liikevaihdolla mitattuina suurimpia markkina-alueita ovat Yhdysvallat sekä Kiina ja Hongkong.
Tutkimus- ja tuotekehitys sijaitsee Venäjällä, ja Hytestillä on myyntiyhtiö Kiinassa. Yhteensä yhtiöllä on noin sata työntekijää, joista noin 30 työskentelee Turussa.
Severina kertoo, että kuukausi sitten yhtiö on palkannut Yhdysvaltojen markkinoille myyntijohtajan. Tarkoituksena on perustaa tytäryhtiö myös sinne.
”Tämä on hyvin monikulttuurinen yritys. On kiinnostavaa ja innostavaa ottaa parhaat puolet jokaisesta maasta ja kehittää sitä yhdessä.”
Toimitusjohtajana Severina on toiminut vuodesta 2001 lähtien, ja hän on jatkanut tehtävässä myös yrityskauppojen jälkeen.
Yhtiön toiminta on ollut erittäin kannattavaa. Viime vuonna liikevoitto oli 6,3 miljoonaa euroa eli noin 29 prosenttia liikevaihdosta. Tätä ennen liikevoittoprosentti on ollut huomattavasti yli 40. Vakavaraisuutta mittaava omavaraisuusaste oli puolestaan viime vuonna 59,3 prosenttia ja tätä ennen yli 70 prosenttia. Lukuja voi pitää erittäin hyvinä.
Omaa taustaansa Severina ei pidä olennaisena. Hänen mielestään on tärkeää pohtia yrityksen saavutuksia: kuinka pieni turkulaisyritys on voinut laatia johtavan alansa tuotteen, jota käytetään kaikkialla maailmassa.
”Kun minulta kysytään, mistä olen ylpeä, sanon olevani ylpeä siitä, että pelastamme ihmishenkiä.”
Naisen nouseminen Severinan tapaan tulolistan kärkisijoille on yhä verraten harvinaista muttei tavatonta.
Edellisen kerran listan kärkijoukkoon nousi terveysyritys Dextran myynyt Leena Niemistö https://www.hs.fi/haku/?query=leena+niemistovuonna 2012. Niemistö oli tuolloin 24,37 miljoonan kokonaistuloillaan tulolistan kuningatar. Samana vuonna kolmannella sijalla oli Sanoma-konsernin suuromistaja Jane Erkkohttps://www.hs.fi/haku/?query=jane+erkko, joka tienasi 12,18 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 kärkikymmenikössä ei ollut yhtään naista. Korkeimmalle yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen listalla noussut nainen oli uusmaalainen Greta Helena Sandell https://www.hs.fi/haku/?query=greta+helena+sandell(s. 1907) kuolinpesänsä kautta. Kuolinpesä oli listan sijalla 23.
Vuonna 2016 listan ensimmäinen nainen oli sijalla 16. Hän oli Tietokeskus-yhtiön entinen omistaja Reetta Kaukinen https://www.hs.fi/haku/?query=reetta+kaukinen(s. 1974) 9,47 miljoonan kokonaistuloillaan.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit