Yli 800 ulkomaisen opiskelijan oleskeluluvat juuttuivat käsittelyyn, osa korkea­kouluista joutuu palauttamaan kymmenien­tuhansien eurojen arvosta luku­vuosimaksuja

Suomeen haluttaisiin lisää kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita paikkaamaan pulaa osaavasta työvoimasta, mutta yhtenä tulppana on aikaa vievä maahantuloprosessi esimerkiksi oleskelulupien hitaan käsittelyn takia.

Viimeksi asiaan kiinnittivät huomiota ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin professori Minna Martikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=minna+martikainen ja yrittäjä Peter Westerbacka https://www.hs.fi/haku/?query=peter+westerbackaHS:n mielipidekirjoituksessa keskiviikkonahttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006305250.html.

Kirjoituksen mukaan lokakuussa yli 800 opiskelijaa odotti yhä oleskelulupapäätöstä, kun opintojen olisi pitänyt alkaa elo–syyskuussa.

Viipeen takia korkeakoulut joutuvat perumaan opiskelupaikkoja ja palauttamaan jo hyväksyttyjen opiskelijoiden lukuvuosimaksuja. Maksuja ryhdyttiin perimäänhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005398169.html muutama vuosi sitten EU:n ja Etan ulkopuolisilta tutkinto-opiskelijoilta.

Lukuvuosimaksut vähensivät ensin hakijoita ja tulijoita, mutta notkahduksen jälkeen kiinnostus on lähtenyt taas nousuun.

Tulosaluejohtaja Leena Turku https://www.hs.fi/haku/?query=leena+turkuMaahanmuuttovirastosta vahvistaa, että vielä keskiviikkonakin käsittelyä odotti noin 800 oleskelulupahakemusta.

”Niitähän tulee koko ajan lisää, ja noin puolet näistä hakemuksista on tullut syksyn mittaan”, Turku sanoo.

”Kesällä hakemuksia tuli tosi paljon jo touko–kesäkuussa, ja pyrimme kyllä varautumaan suureen määrään, mutta käsittely ei päässyt kesällä monesta syystä ihan ajoissa käyntiin”, Turku viittaa muun muassa viraston resurssipulaan ja siihen, ettei lupien digitaalinen käsittely ole vielä edennyt.

Toisinaan viipeiden syynä on sekin, etteivät opiskelijat heti hyväksytyksi tultuaan pane lupien hakua vireille. Myös osassa edustustoista on vaikea saada tunnistautumisaikoja, Turku sanoo.

”Koulutusvienti on kasvanut etenkin Aasian suuntaan, ja varsinkin Länsi-Afrikassa on Suomen edustustoissa muutenkin ruuhkaa”, Turku sanoo.

”Ei kaikki viivästyminen ole siis meistä kiinni. Osan hakemuksista pystymme käsittelemään erittäin nopeasti, ja pyrimme saamaan ne valmiiksi ennen koulujen alkua, mutta lisäselvitysten teko vie aikaa.”

Tähän mennessä oleskelulupahakemuksia opiskelua varten on tullut tänä vuonna noin 5 500, kun niitä viime vuonna tuli yhteensä lähes 6 300. Näissä luvuissa on tutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukana myös yli kolmeksi kuukaudeksi vaihtoon Euroopan ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.

Turku uskoo, että tänä vuonna päästään viime vuoden kokonaislukuun. Sen sijaan vuoden 2017 luku jäi noin 5 700:aan, ja vähentymisen syyksi arvioidaan juuri lukuvuosimaksut.

Edellisenä vuotena 2016 hakemuksia kertyi vielä noin 7 200.

Se, että tähän aikaan vuodesta jonossa on vielä noin 800 lupahakemusta, on Turun mukaan ollut viime vuosina ”aika tavanomainen luku”.

Myös korkeakouluista vahvistetaan, ettei tämän syksyn tilanne juuri poikkea viime vuosien tilanteesta. Tähän haluttaisiin muutos, koska opintojen aloitus viivästyy ja maksujakin joudutaan palauttamaan.

”Tilanne vaihtelee tuntuvasti eri puolilla maata”, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori Matti Sarénhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+saren, joka on ollut mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä. Se on selvitellyt kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon pullonkauloja.

Esimerkiksi osa pääkaupunkiseudun ulkomaalaisopiskelijoista asuu jo valmiiksi alueella, kun taas joihinkin tullaan opiskelemaan suoraan lähtömaista.

”Kyllä lupaprosessi on nykyisellään aivan liian pitkä, kun se kestää enimmillään yli puoli vuotta eli keväästä yli vuodenvaihteen. Jonkin verran voimme paikata opintoja etäopiskelulla, mutta ei loputtomiin”, Sarén sanoo.

Mikäli jo lukuvuosimaksun maksanut opiskelija ei saa oleskelulupaa, joutuu korkeakoulu palauttamaan maksun.

”Tänä syksynä palautimme yli 100 000 euroa lukuvuosimaksuja”, Sarén sanoo.

”Meillä on nyt vielä 80 opiskelijaa teillä tietymättömillä”, sanoo ammattikorkeakoulu Centrian toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+ristimaki.

Alun perin Centriaan hyväksyttiin 230 maksavaa opiskelijaa, joista vain osa on päässyt lupien kanssa myös aloittamaan opintonsa ajoissa.

Centriassa lukuvuosimaksut ovat 6 000–8 500 euroa. ”Jos vain kymmenellekin joudutaan palauttamaan maksut, palkkaisi sillä jo yhden opettajan”, Ristimäki havainnollistaa.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian toimitusjohtaja ja rehtori Teemu Kokkohttps://www.hs.fi/haku/?query=teemu+kokko sanoo, että Haaga-Helialla on oma erillishakunsa ulkomaisille opiskelijoille, jolloin myös maahantulopapereiden järjestely pystytään aloittamaan aiemmin.

”Joskus opiskelijat yhä panevat itsekin papereitten haun liian myöhään vireille. Kun olimme yhteishaussa, jouduimme odotellessa laajentamaan verkko-opintojen tarjontaa”, Kokko sanoo.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oli viime vuonna yhteensä noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, kertovat Tilastokeskuksen tilastot. Määrä väheni noin tuhannella vuoden 2016 huippuluvusta.

Ulkomaisista opiskelijoista valtaosa tulee EU:n ja Etan ulkopuolisista maista eli heiltä peritään lukuvuosimaksuja.

Korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaa vuodessa noin 5 000 ulkomaan kansalaista. ”Määrä pitäisi nelinkertaistaa, ja suurin osa valmistuneista pitäisi saada työllistymään Suomeen”, vaati joukko koulutusta ja elinkeinoelämää edustavia järjestöjä kannanotossaan.

Mukana olivat muiden muassa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Keskuskauppakamari ja Sivistystyönantajat.