Yrittäjä­kaksikko sijoitti ensimmäisten joukossa Supercelliin, jonka arvon­nousulle vetävät vertoja lähinnä Google ja Alibaba – nyt heillä on uusi 130 miljoonan euron rahasto

Kahden salkunhoitajan, Petteri Koposenhttps://www.hs.fi/haku/?query=petteri+koposen ja Timo Ahopellonhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+ahopellon rahastoyhtiö Lifeline Ventures on kerännyt uuden 130 miljoonan euron rahaston, jonka tarkoituksena on sijoittaa ensimmäisten sijoittajien joukossa hyvin varhaisen vaiheen yrityksiin.

Rahaston kohdeyritykset etsitään Suomesta, ja kaikki rahastoon varoja sijoittaneet 30 sijoittajaakin ovat suomalaisia.

”Kaikki ovat pyörämatkan päässä toimistolta”, Ahopelto kertoo. Lifeline Venturesin toimisto sijaitsee Helsingin Punavuoressa Pursimiehenkadulla.

Hänen mukaansa sijoitusrahaa olisi ollut saatavilla ulkomailtakin, mutta rahaston kannalta on tehokkaampaa, jos aika voidaan käyttää yrittäjien kanssa eikä lentomatkoilla rahastosijoittajaraportoinnin palavereihin.

Myös kohdeyhtiöt ovat lähtökohtaisesti suomalaisia, Ahopelto kertoo. Uusi rahasto on tiettävästi suurin vain suomalaisiin varhaisen vaiheen yhtiöihin keskittyvä yksittäinen sijoitusrahasto.

Kerätyistä varoista kolmasosa tulee vauraiden suomalaisten perheiden sijoitusyhtiöiltä, kaksi kolmasosaa suomalaisilta institutionaalisilta sijoittajilta.

Yksityisiä sijoittajia ovat esimerkiksi Supercellin perustajien Ilkka Paanasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+paanasen ja Mikko Kodisojanhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+kodisojan, Björn Wahlroosinhttps://www.hs.fi/haku/?query=bjorn+wahlroosin sekä Pöyryn ja Pauligin sukujen sijoitusyhtiöt.

Ahopellon mukaan 130 miljoonaan euroon päädyttiin, koska rahasto haluaa olla mukana myös paimentamiensa ja hyvin menestyneiden yhtiöiden jatkorahoituskierroksilla. Niissä panostukset voivat olla jopa kymmeniä miljoonia euroja.

Terveys-, peli- ja teknologiayhtiöihin sijoittaneella Lifeline Venturesilla on ennestään kolme varhaisen vaiheen yrityksiin keskittyvää sijoitusrahastoa, jotka ovat lähteneet liikkeelle 15 miljoonan, 20 miljoonan ja 57 miljoonan euron pääomilla.



Lifeline Venturesin rahastojen tuotot ovat olleet selvästi paremmat kuin vertailuryhmien. Kun esimerkiksi rahastoja vertailevan Cambridge Associatesin mukaanhttps://www.cambridgeassociates.com/wp-content/uploads/2018/07/WEB-2018-Q1-USVC-Benchmark-Book.pdf Yhdysvalloissa siemenrahoitukseen osallistuvien rahastojen paras neljännes on tuonut sijoitetut varat viidessä vuodessa takaisin 1,9-kertaisina, Lifeline Venturesin ensimmäinen rahasto on palauttanut rahat nelin- tai viisinkertaisina, Ahopelto vertaa.

”Muut rahastot ovat samalla polulla parin vuoden viiveellä.”

Koposen ja Ahopellon menestys on huomattu Suomen pääomapiireissä. Heistä on tullut arvostettuja sijoittajia niissä ja Suomen startup-verkostossa.

Ahopelto on teknologiatapahtuma Slushin hallituksen puheenjohtaja, valtion pörssiomistuksia hallinnoivan Solidiumin hallituksen jäsen ja tietotekniikkayhtiö Tiedon hallituksen jäsen. Hänelle on syntynyt viime vuosina suorastaan elinkeinoelämän lemmikin asema.

Alansa etua Ahopelto ajaa tarvittaessa voimakkaasti. Koponen on puolestaan pysynyt viime vuodet kykyjensä mukaan poissa julkisuudesta.

Osa Ahopellon ja Koposen maineesta johtuu siitä, että molemmat ovat olleet menestyviä yrittäjiä ennen uraansa rahastojen salkunhoitajina. Molemmat olivat myös Suomen menestyneimpään peliyhtiöön Supercelliin ensimmäisinä sijoittaneiden joukossa omilla henkilökohtaisilla sijoituksillaan.

”Pantiin vähän omia rahoja ennen ensimmäistä siemenrahoitusvaihetta, kun Ilkka Paananenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+paananen pyysi”, Koponen vähättelee.

”Ehdot olivat melkein samat kuin sen rahoitusvaiheen sijoittajilla.”

Petteri Koponen toimi noihin aikoihin Supercellin hallituksen puheenjohtajana.

Supercellin arvonnoususta tuli sittemmin teknologiayhtiöiden kansainvälistä taloushistoriaa.

Paanasen, Mikko Kodisojan ja neljän muun ohjelmistokehittäjän vuonna 2010 perustaman Supercellin markkina-arvo kipusi viidessä vuodessa nollasta kymmeneen miljardiin dollariin. Tuon arvoiseksi se todettiin vuonna 2015, kun japanilainen suuromistaja Softbank myi omistuksensa kiinalaiselle Tencentille.

Yhtä raju arvonnousu on tiettävästi nähty Supercellin lisäksi vain Googlen, Uberin, Alibaban ja Tencentin osakkeiden arvon räjähtäessä. Mittasuhteet voi hahmottaa vaikka niin, että jokainen Supercelliin alkupääomana sijoitettu satanen muuttui vuoteen 2015 mennessä miljoonan arvoiseksi.

Ahopellosta ja Koposesta tuli startup-sijoittajia ja rahastojen salkunhoitajia hieman sattumalta. Kumpikin oli toiminut 2000-luvun alussa teknologiayrittäjinä.

Vuonna 2009 molempien työt olivat sen verran katkolla, että he pohtivat yhdessä uuden startupin perustamista.

Timo Ahopelto oli rakentanut Jaakko Ollilanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jaakko+ollilan ja Jarkko Joki-Tokolanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jarkko+joki-tokolan kanssa lääketutkimusten hoitotulosten mobiiliohjelmayhtiötä CRF Boxia muttei ollut vielä päässyt myymään pääosaa osakkeistaan.

CRF Box oli tuolloin lähellä konkurssia. Se kasvoi kuitenkin eri pääomasijoittajien käsissä sittemmin yli miljardin euron arvoiseksi terveysyhtiöksi, ja perustajakolmikko sai lopulta vuonna 2015 osakkeista luopuessaan kukin yli kymmenen miljoonaa euroa.

Petteri Koposen ura alkoi Teknillisen korkeakoulun ohjelmistolaboratoriosta, jossa hän oli tutkijana. Opeillaan hän alkoi pitää Java-ohjelmointikursseja yrityksille.

Tästä syntyi Firsthop, joka teki operaattoreille ohjelmistoja. Yhtiö myytiin amerikkalaisille. Pian sen jälkeen Koponen perusti Jyri Engeströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+engestromin kanssa lyhytviestipalvelu Jaikun, jonka Google puolestaan osti vuonna 2008.

Koponen ja Ahopelto olivat molemmat olleet pari vuotta ulkomailla töissä: Koponen Googlella Kaliforniassa ja Britanniassa, Ahopelto Bostonin seuduilla CRF Boxia rakentamassa. Vuonna 2009 he kaavailivat muun muassa terveysalan yhtiön perustamista ja Facebookissa toimivan urheiluvedonlyöntiyhtiön rakentamista.

”Sain tehtäväksi selvittää sen vedonlyöntiyhtiön laillisuuden”, Ahopelto kertoo.

”Kävi ilmi, että FBI oli ottanut lentokentältä suoraan häkkiin yhden miehen, joka oli yrittänyt vastaavaa. Jätettiin se sitten siihen.”

Hankkeiden kariuduttua kaverukset päättivät sijoittaa yrittäjävuosina säästöön jääneitä varojaan.

Kun rahastoyhtiön perustaminen ilman aiempia meriittejä oli liian vaikeaa, Koponen ja Ahopelto panivat säästöjään pieneen sijoitusyhtiöön, johon tuli myöhemmin mukaan suomalaisia, yhdysvaltalaisia ja japanilaisia sijoittajia. Näistä sijoituksista osa pantiin Supercelliin.

Rahastoyhtiö Lifeline Venturesin kaksikko perusti vuonna 2012. Se sijoitti erityisesti varhaisen vaiheen terveys- ja mobiiliteknologiayrityksiin.

Uudessa 130 miljoonan euron rahastossa Ahopelto ja Koponen arvioivat ”tavallaan palaavansa juurilleen”.

”Nautimme eniten juuri siitä, että olemme alusta asti rakentamassa yhtiötä oikealle radalle”, Ahopelto perustelee.

Lifeline Venturesin aiempia menestyneitä sijoituksia on esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaseja valmistava Varjohttps://www.hs.fi/teknologia/art-2000006006807.html, joka arvioitiin tuoreimmalla rahoituskierroksella noin sadan miljoonan euron arvoiseksi.

Varjoon päädyttiin sijoittamaan, kun yhtiön perustaja Urho Konttorihttps://www.hs.fi/haku/?query=urho+konttori tuli eräänä päivänä vuonna 2016 Lifeline Venturesin konttoriin Pursimiehenkadulle. Hän kertoi, että haluaisi pitkään Nokialla ja Microsoftilla tuotekehitystä tehtyään perustaa oman yhtiön.

Ahopellon mukaan Suomessa on nykyisin varsin paljon taitavia teknologiaosaajia. Siksi uusi rahasto aikoo keskittyä lähinnä suomalaisten varhaisen vaiheen yhtiöiden rahoittamiseen.

Niissäkin on hyvä muistaa, että yhtiöiden kasvu on lähes aina paljon hitaampaa kuin ajatellaan, Ahopelto sanoo.

Esimerkiksi käy Lifeline Venturesin osin rahoittama Oura-älysormusyhtiöhttps://www.hs.fi/teknologia/art-2000006260656.html, jossa sormus mittaa kehon ja mielen rasituksia sekä unen laatua. Siinä tuotteen ensimmäistä versiota tehtiin pari vuotta ja yritettiin myydä vuoden ajan, Ahopelto kertoo.

Joidenkin toisten yhtiöiden, kuten korvavalo Valkeen, kanssa menestystä ei ole tullut vuosien yrittämisenkään jälkeen, mutta Oura onnistui.

”Seuraavat puolitoista vuotta korjattiin virheitä, ja sitten tultiin toisella parannetulla mallilla markkinoille. Aikaa ja rahaa kului viisi vuotta, ennen kuin tuote löi läpi.”

Sijoittajien ja varhaisen vaiheen teknologiayrittäjien Slush-tapahtuma alkaa ensi viikolla oheistapahtumilla. Päätilaisuus on Messukeskuksessa torstaina ja perjantaina 21.–22. marraskuuta.