Pörssikurssit nousevat, kun markkinat tulkitsevat kauppasodan olevan lientymässä: Häämöttääkö sopu todella?

Saavatko Yhdysvallat ja Kiina allekirjoitettua ”ensimmäisen vaiheen” kauppasopimuksen?

Lykkääkö Yhdysvallat EU:lle kaavailemiaan autotulleja?

Vastauksia näihin kysymyksiin on odotettu viime päivinä, kun maailmantaloutta horjuttavassa kauppasodassa ovat puhaltaneet hieman liennyttävät tuulet.

Tai ainakin markkinat ovat tulkinneet, että ilmassa on liennytystä. Perjantaina Wall Streetin keskeiset indeksit nousivat uusiin ennätyslukemiin https://www.hs.fi/talous/art-2000006310532.htmlja Dow Jones -indeksi rikkoi ensi kertaa 28 000 pisteen rajan, kun Yhdysvaltain ja Kiinan kauppaneuvotteluista oli kantautunut myönteisiä uutisia.

Sunnuntaina Kiinan kauppaministeriö tiedotti Yhdysvaltain ja Kiinan neuvottelijoiden käyneen ”rakentavia” keskusteluita ensimmäisen vaiheen sopimuksesta.

Pienistä positiivisista merkeistä huolimatta kauppasodan päättyminen näyttää kaukaiselta. HS kokosi kysymyksiä ja vastauksia siitä, missä kiistoissa nyt mennään.

Kuinka laajoja tullit ovat nyt?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpilmoitti Kiinaa vastaan kohdistetuista tuontitullien korotuksista ensimmäisen kerran huhtikuussa 2018. Sen jälkeen maat ovat vuorotellen laajentaneet lisätullien piirissä olevien tuotteiden listaa, ilmoittaneet lisäkorotuksista ja lykänneet aiemmin ilmoitettuja korotuksia.

Näin on tultu tilanteeseen, jossa noin 70 prosenttia kiinalaisesta tuonnista on Trumpin hallinnon asettamien lisätullien piirissä. Jos kauppaneuvottelut eivät etene, 15. joulukuuta alkaen liki kaikista kiinalaistuotteista pitäisi maksaa korotetut tullimaksut. Uudet tullit koskisivat ensimmäistä kertaa laajasti myös kuluttajatuotteita, kuten älypuhelimia ja vaatteita.

Lokakuussa Trump lykkäsi sitä, että lisätullit olisi korotettu 25 prosentista 30 prosenttiin. Korotus olisi koskenut tuotteita, joiden maahantuontiarvo on ollut noin 250 miljardia dollaria. Lykkäyksen kesto ei ole tiedossa.



Ennen kauppasodan alkua Yhdysvallat ja Kiina toimivat Maailman kauppajärjestön WTO:n asettamien sääntöjen mukaan. Kiinalaistavaroiden tuontitullit Yhdysvalloissa olivat keskimäärin 2–3 prosenttia kauppahinnasta ja yhdysvaltalaistuotteiden tullit Kiinassa noin 7 prosenttia. Tällä hetkellä keskimääräiset tullit ovat noin 21 prosenttia tuontiarvosta molemmin puolin.

Alla käydään tarkemmin läpi, miten kauppasota on edennyt. Juttu jatkuu katsauksen jälkeen.

Missä neuvotteluissa mennään?

Lokakuusta lähtien sekä Yhdysvaltojen että Kiinan puolelta on kuultu ristiriitaisia uutisia, jotka on tulkittu liennytyksen merkeiksi.

Uutiset koskevat niin sanottua ensimmäisen vaiheen sopimusta, josta osapuolten mukaan on päästy yhteisymmärrykseen. Lausunnoissa on sittemmin peräydytty, ja sopimuksen allekirjoittaminen on viivästynyt toistuvasti.

”Trumpilla ei ole mikään kiire, presidentinvaalit ovat vasta marraskuussa. Voi olla, ettei sopimusta tule moneen kuukauteen”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivuhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuuli+koivu.

Ensimmäisen vaiheen sopimuksessa suurvaltojen on ollut tarkoitus purkaa osa tähän asti asetetuista tulleista. Aikataulun lisäksi epäselvää on sopimuksen sisältö eli se, kuinka paljon tulleja laskettaisiin ja mitkä tavararyhmät olisivat sen piirissä.

Asiantuntijat pitävät selvänä, ettei ensimmäisen vaiheen sopimus päätä kauppasotaa: tarvitaan toisen ja kenties kolmannenkin vaiheen sopimukset. Niistä ei vielä ole ollut mitään puhetta.

”Ensimmäisen vaiheen sopimus on nerokas keksintö. Siinä kumpikaan ei menetä kasvojaan”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikasta vastaava johtaja Petri Vuoriohttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+vuorio.

Mikä luo painetta ensimmäisen vaiheen sopimuksen aikaansaamiselle?

Istuvan presidentin Donald Trumpin hallinnolle painetta luovat marraskuun 2020 presidentinvaalit, jotka Trump haluaa voittaa.

Trumpilla on tarve yhdelle näyttävälle sopimukselle ennen kautensa päättymistä, Nordean Koivu arvioi.

Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on supistunut merkittävästi vuodentakaisesta, ja maan talouskasvu on hidastunut. Talouskasvu on tärkeä poliittinen tavoite, sillä Kiinan poliittinen johto laskee, että maa pysyy sisäisesti vakaana, kun kansalaisten taloudellinen asema ja hyvinvointi kohenevat.

Lisäksi kuluttajahinnat ovat nousseet muun muassa maata ravistelevan sikaruttoepidemianhttps://www.hs.fi/talous/art-2000006293789.html vuoksi. Ensimmäisen vaiheen sopimus voisikin helpottaa esimerkiksi amerikkalaisen sianlihan pääsyä markkinoille.

Kiinan poliittinen johto muistaa yhä vuoden 1989 Tiananmenin aukion tapahtumat, Koivu sanoo. Mielenosoitukset alkoivat elintarvikkeiden hintojen noususta.

Miksi sopimukseen on vaikea päästä?

Kova Kiina-linja on viimeisiä kysymyksiä Yhdysvalloissa, joka saa vahvaa kannatusta niin kongressissa kuin kansalaisten keskuudessa yli puoluerajojen. Sen sijaan keinoista republikaanit ja demokraatit ovat erimielisiä.

Tästä syystä Kiinan pitäisi tulla sopimuksen ehdoissa vastaan, sillä vaalikampanjan aikana demokraatit irvailisivat Trumpille, jos sopimus näyttäisi löperöltä.

Kiinan aikajänne ulottuu pidemmälle kuin marraskuuhun 2020. Puoluekokous asetti vuonna 2017 julkilausutuksi tavoitteeksi, että Kiina on maailman johtava taloudellinen, teknologinen ja sotilaallinen suurvalta vuonna 2049.

Myönnytykset talousjärjestelmässä voisivat hankaloittaa tavoitteen saavuttamista. Lisäksi ne voisivat näyttää kasvojenmenetykseltä, jota puoluejohto karsastaa.

Mikä Yhdysvaltoja hiertää?

Yhdysvallat tuo paljon enemmän tavaroita Kiinasta kuin vie sinne.

Tähän epäsuhtaan viitataan käsitteellä kauppataseen alijäämä, jota istuva presidentti on pyrkinyt supistamaan.

Kiina-vastaisuudessa kyse ei ole ainoastaan Trumpin hallinnon oikuista.

Ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella mitattuna Kiina on ohittanut Yhdysvallat maailman suurimpana kansantaloutena.

Yhdysvallat on ollut pettynyt Kiinan toimintaan sen jälkeen, kun maa liittyi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon vuonna 2001. Järjestössä Kiina on ilmoittautunut kehitysmaaksi. Asema on antanut sille mahdollisuuden joustaa velvoitteista ja vaatia erityiskohtelua.

Yhdysvallat katsoo, että Kiinan valtiojohtoisessa talousjärjestelmässä lukuisat yritykset saavat huomattavia taloudellisia tukia. Kun ulkomaalainen yritys tulee Kiinan-markkinoille, sen on yleensä perustettava yhteisyritys kiinalaisen kanssa. Silloin heidän käyttämänsä teknologia siirtyy kiinalaisyrityksen käyttöön ja epäilysten mukaan edelleen kolmansille osapuolille.

Myös teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisessa on nähty ongelmia.

Näistä syistä Yhdysvaltojen mielestä kiinalaisyritykset saavat kohtuuttoman etulyöntiaseman maailmanmarkkinoilla.

Monet suomalaiset toimijat ja EU jakavat Yhdysvaltojen huolenaiheet. NIiden ratkaisemisen keinoista sen sijaan on erimielisyyttä. Amerikkalaisten ratkaisut horjuttavat monenkeskistä sääntöjärjestelmää, sanoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaahttps://www.hs.fi/haku/?query=pasi-heikki+vaaranmaa.

”Vaikuttaa päivänselvältä, että Yhdysvallat ei saa Kiinassa aikaan sellaisia rakenteellisia muutoksia, joita se haikailee. Kysymys silloin on, millä tavoin voisimme varmistaa, että kaikki kävisivät kauppaa keskenään samoin säännöin.”

Mitä seurauksia kauppasodalla on ollut?

Voimakkaimmat vaikutukset näkyvät Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä tyrehtyvissä kauppavirroissa. . Lisäksi kolmannella neljänneksellä Kiinan talouskasvu oli hitainta lähes 30 vuoteen. Ilmiölle tosin on muitakin syitä.



Epävarmuus on heijastunut myös euroalueelle hidastuvana kasvuna. Kiinalainen tuotanto etsii nyt uutta osoitetta, mikä lisää kilpailua ja vähentää eurooppalaisten tuotteiden kysyntää. Viitteitä on myös siitä, että yritykset lykkäävät investointejaan. Tämä näkyy esimerkiksi EK:n luottamusindikaattoreissa.

Rahoitusmarkkinoille kauppasota ei ole levinnyt, mutta esimerkiksi Suomen pankki pitää leviämistä yhtenä mahdollisena riskinä.

Mitä muita epävarmuustekijöitä aiheeseen liittyy?

Vaaranmaa pitää lähes varmana, että WTO:n riitojenratkaisun valituselin halvaantuu 10. joulukuuta. Syynä on se, että Yhdysvallat ei todennäköisesti vahvista uusia tuomarinimityksiä. Tämä luo epävarmuutta siitä, kuinka hyvin jäsenmaat noudattavat kansainvälisen kaupan sääntöjä, kun järjestön ratkaisemista kiistoista ei enää voi valittaa.

Kiinan lisäksi Yhdysvallat neuvottelee kaupan ehdoista useiden muiden maiden kanssa.

Kauppaneuvottelujen aikana Trump on uhannut laajentaa tullikorotuksia myös EU:sta peräisin oleville autoille. Kynnys kauppasodan laajentamiseen on kuitenkin korkea, sillä kongressi ja kansalaiset eivät näe EU:ta samanlaisena uhkana kuin Kiinaa.

”Trump ei koskaan peru mitään, vaan ainoastaan lykkää”, Vuorio sanoo.

Ongelmana hänen mukaansa on, ettei lykkäys poista epävarmuutta. On mahdollista, että, autotullit astuvat voimaan myöhemmin.

Oikaisu kello 11:16: Pasi-Heikki Vaaranmaa on ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö, ei osaston johtaja, kuten jutussa alun perin kirjoitettiin.