Talous

Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä lisäeläkkeitä, joita saavat keskimääräistä hyvätuloisemmat eläkeläiset

Rekisteröityyn lisäeläkerahastoon kootut vakuutusmaksut tuottoineen riittävät peittämään vain kolmanneksen kustakin lisäeläkkeestä.

Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä toimihenkilöiden ja johtajien lisäeläkkeitä. Näin on käymässä, vaikka eduskunta lakkautti niin sanotun rekisteröidyn lisäeläkkeen vuoden 2016 lopussa.

Asia kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat pyysi Eläketurvakeskusta (Etk) päivittämään lisäeläkkeen tulevat kustannukset. Etk:n arvion mukaan työeläkejärjestelmä maksaa lisäeläkkeiden kustannuksista vuonna 2019 noin 117 miljoonaa euroa, vuonna 2030 noin 95 miljoonaa euroa ja vielä vuonna 2060 noin seitsemän miljoonaa euroa.

Rekisteröidyn lisäeläkkeen maksajiksi joutuvat kaikki työeläkemaksujen maksajat, vaikka he eivät tätä lisäeläkettä koskaan saa.

Työeläkejohtajat ja pörssiyritysten hallitukset ovat yleensä korostaneet, että lisäeläkkeet tulevat henkivakuutusyhtiöiden kanssa tehdyistä vakuutusjärjestelyistä. Tuolloin kustannuksen maksaa yritys eli sen omistajat.



Rekisteröity lisäeläke on 1960-luvulla perustettu lisäeläkejärjestely, joka perustui työnantajan ja työntekijöiden väliseen sopimukseen, ei pakolla vakuuttamiseen kuten normaali työeläke. Lisäeläke syntyi, kun työnantajat saivat mahdollisuuden tarjota työntekijöilleen alhaiseksi jäävää peruseläketurvaa paremman työeläketurvan.

Työnantaja vastasi lisäeläketurvan vakuutusmaksusta kokonaan tai osittain. Eläkeyhtiöiden piti koota vakuutusmaksuja rekisteröidyn lisäeläkkeen ottajilta periaatteessa niin paljon, että ne riittäisivät koko eläkeajalle.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

Rekisteröityyn lisäeläkerahastoon kootut vakuutusmaksut tuottoineen riittävät nimittäin peittämään vain kolmanneksen kustakin lisäeläkkeestä. Loput rahat eli kaksi kolmannesta maksetaan yhteisestä tasausrahastosta.

Tasausrahastoon varat peritään kaikilta edelleen työssä olevilta vakuutetuilta eli palkansaajilta ja työnantajilta. Esimerkiksi viime vuonna yksityisen alan työnantajat ja työntekijät pulittivat rekisteröityjen eläkkeiden osuutena noin 120 miljoonaa euroa, joka oli 61 prosenttia maksetuista 197 miljoonasta lisäeläke-eurosta.

Uusien rekisteröityjen lisäeläkkeiden myöntäminen loppui vuoden 2001 alusta lähtien. Monta vuotta aiemmin oli havaittu, että lisäeläkerahastojen omat varat alkoivat ehtyä ja vajausta jouduttiin täydentämään yhä runsaammin työeläkejärjestelmästä eli yhteisestä pussista.

Suomen hallitus esitti 2013 koko järjestelmän hidasta hautaamista: jo myönnettyjen lisäeläkkeiden vakuutusmaksuvelvollisuus loppui ja lisäeläkkeiden karttuminen päättyi vuoden 2016 lopussa.

Kustannuksia syntyy työeläkejärjestelmälle edelleen sen takia, että lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Se ei vaikuta myöskään siihen lisäeläkkeen määrään, joka työntekijälle on kertynyt ennen lisäeläkejärjestelmän lakkauttamista.

Esimerkiksi vuodesta 1997 laskettuna tel-lisäeläke on aiheuttanut työeläkejärjestelmälle noin 2,6 miljardin euron kustannukset.



Järjestelyyn ehti mukaan ennen sen lakkauttamista runsaasti lähinnä hyvätuloisia palkansaajia: rekisteröityä lisäeläkettä nostaa edelleen 100 000 suomalaista, mikä tarkoittaa joka kymmenettä työeläkkeen saajaa.

Järjestelmästä hyötyjiä on lähes mahdoton selvittää, sillä Eläketurvakeskus ei voi antaa henkilötietoja rekisteröidyn lisäeläkkeen saajista. Myöskään eläkkeensaaja itse ei välttämättä tiedä olevansa sellainen.

Yksi tel-lisäeläkkeen saaja ilmoittautui viime kesänä, kun Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala jäi eläkkeelle. Hänen rekisteröity lisäeläkkeensä tuottaa Pohjolasta 163 euroa kuukaudessa, Vakuutusyhtiöiden keskusliitosta 257 euroa kuukaudessa ja vapaamuotoinen lisäeläke Eläketurvakeskuksesta 268 euroa kuukaudessa.

Tämä kaikki tulee Rantalalle arviolta yli 10 000 euron kuukausieläkkeen lisäksi. Rantala otti tuolloin ensimmäistä kertaa kantaa johtoportaan lisäeläkejärjestelyihin.

”Olen sitä mieltä, että lakisääteinen työeläke on riittävä, varsinkin hyvällä tulotasolla. Johtajatasolla pelkkä lakisääteinen eläke on varmasti korkeimmasta päästä”, Rantala sanoi läksiäishaastattelussaan Helsingin Sanomissa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Lisäeläkkeet keskittyvät hyvätuloisimmille työeläkkeen saajille


 Kun suomalaisen kokonaiseläke oli 2018 keskimäärin 1 680 euroa, tel-lisäturvaa saaneiden keskimääräinen kokonaistyöeläke oli 2 404 euroa kuukaudessa.

 68 prosenttia tel-lisäeläkeläisistä saa yli keskimääräisen suomalaiseläkkeen. Viime vuonna tel-lisäeläkkeen saajista 8 291 henkeä sai yli 4 500 euroa kuukaudessa.

 Yli 10 000 euron, mutta alle 15 000 euron kuukausieläkkeen sai 328 henkeä. 79 työeläkeläistä sai yli 15 000 euroa kuukaudessa.

 Yli 15 000 euroa ansainneiden eläkkeestä tel-lisäeläkkeen osuus oli keskimäärin 3 790 euroa kuukaudessa vuonna 2018.

 Lisäeläkesummasta kaksi kolmannesta tulee työeläkejärjestelmän yhteisestä pussista.

 Lisäeläkkeillä täydennettiin eläkejärjestelmän alkuvaiheen työeläkettä, siksi kaikkien eläkkeensaajien tel-lisäeläke on kohtuullinen. Noin 114 000 lisäeläkkeen saajan keskimääräinen lisäeläkkeen osuus eläkkeestä oli viime vuonna 143 euroa kuukaudessa.

 Lähde: Eläketurvakeskus (Etk)

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    2. 2

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Pakinoitsija Kuukautinen kuunteli miespuolisten synnyttäjien kokemuksia: ”Kätilö totesi, että täällähän on isännällä kohdunsuu 9 cm auki!”

    6. 6

      Kaksi alkuperäiskansaan kuuluvaa miestä ammuttiin keskellä tietä Brasiliassa

    7. 7

      Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

    8. 8

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    9. 9

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    10. 10

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    3. 3

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    6. 6

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    10. 10

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää