Talous

Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä lisäeläkkeitä, joita saavat keskimääräistä hyvätuloisemmat eläkeläiset

Rekisteröityyn lisäeläkerahastoon kootut vakuutusmaksut tuottoineen riittävät peittämään vain kolmanneksen kustakin lisäeläkkeestä.

Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä toimihenkilöiden ja johtajien lisäeläkkeitä. Näin on käymässä, vaikka eduskunta lakkautti niin sanotun rekisteröidyn lisäeläkkeen vuoden 2016 lopussa.

Asia kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat pyysi Eläketurvakeskusta (Etk) päivittämään lisäeläkkeen tulevat kustannukset. Etk:n arvion mukaan työeläkejärjestelmä maksaa lisäeläkkeiden kustannuksista vuonna 2019 noin 117 miljoonaa euroa, vuonna 2030 noin 95 miljoonaa euroa ja vielä vuonna 2060 noin seitsemän miljoonaa euroa.

Rekisteröidyn lisäeläkkeen maksajiksi joutuvat kaikki työeläkemaksujen maksajat, vaikka he eivät tätä lisäeläkettä koskaan saa.

Työeläkejohtajat ja pörssiyritysten hallitukset ovat yleensä korostaneet, että lisäeläkkeet tulevat henkivakuutusyhtiöiden kanssa tehdyistä vakuutusjärjestelyistä. Tuolloin kustannuksen maksaa yritys eli sen omistajat.



Rekisteröity lisäeläke on 1960-luvulla perustettu lisäeläkejärjestely, joka perustui työnantajan ja työntekijöiden väliseen sopimukseen, ei pakolla vakuuttamiseen kuten normaali työeläke. Lisäeläke syntyi, kun työnantajat saivat mahdollisuuden tarjota työntekijöilleen alhaiseksi jäävää peruseläketurvaa paremman työeläketurvan.

Työnantaja vastasi lisäeläketurvan vakuutusmaksusta kokonaan tai osittain. Eläkeyhtiöiden piti koota vakuutusmaksuja rekisteröidyn lisäeläkkeen ottajilta periaatteessa niin paljon, että ne riittäisivät koko eläkeajalle.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

Rekisteröityyn lisäeläkerahastoon kootut vakuutusmaksut tuottoineen riittävät nimittäin peittämään vain kolmanneksen kustakin lisäeläkkeestä. Loput rahat eli kaksi kolmannesta maksetaan yhteisestä tasausrahastosta.

Tasausrahastoon varat peritään kaikilta edelleen työssä olevilta vakuutetuilta eli palkansaajilta ja työnantajilta. Esimerkiksi viime vuonna yksityisen alan työnantajat ja työntekijät pulittivat rekisteröityjen eläkkeiden osuutena noin 120 miljoonaa euroa, joka oli 61 prosenttia maksetuista 197 miljoonasta lisäeläke-eurosta.

Uusien rekisteröityjen lisäeläkkeiden myöntäminen loppui vuoden 2001 alusta lähtien. Monta vuotta aiemmin oli havaittu, että lisäeläkerahastojen omat varat alkoivat ehtyä ja vajausta jouduttiin täydentämään yhä runsaammin työeläkejärjestelmästä eli yhteisestä pussista.

Suomen hallitus esitti 2013 koko järjestelmän hidasta hautaamista: jo myönnettyjen lisäeläkkeiden vakuutusmaksuvelvollisuus loppui ja lisäeläkkeiden karttuminen päättyi vuoden 2016 lopussa.

Kustannuksia syntyy työeläkejärjestelmälle edelleen sen takia, että lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Se ei vaikuta myöskään siihen lisäeläkkeen määrään, joka työntekijälle on kertynyt ennen lisäeläkejärjestelmän lakkauttamista.

Esimerkiksi vuodesta 1997 laskettuna tel-lisäeläke on aiheuttanut työeläkejärjestelmälle noin 2,6 miljardin euron kustannukset.



Järjestelyyn ehti mukaan ennen sen lakkauttamista runsaasti lähinnä hyvätuloisia palkansaajia: rekisteröityä lisäeläkettä nostaa edelleen 100 000 suomalaista, mikä tarkoittaa joka kymmenettä työeläkkeen saajaa.

Järjestelmästä hyötyjiä on lähes mahdoton selvittää, sillä Eläketurvakeskus ei voi antaa henkilötietoja rekisteröidyn lisäeläkkeen saajista. Myöskään eläkkeensaaja itse ei välttämättä tiedä olevansa sellainen.

Yksi tel-lisäeläkkeen saaja ilmoittautui viime kesänä, kun Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala jäi eläkkeelle. Hänen rekisteröity lisäeläkkeensä tuottaa Pohjolasta 163 euroa kuukaudessa, Vakuutusyhtiöiden keskusliitosta 257 euroa kuukaudessa ja vapaamuotoinen lisäeläke Eläketurvakeskuksesta 268 euroa kuukaudessa.

Tämä kaikki tulee Rantalalle arviolta yli 10 000 euron kuukausieläkkeen lisäksi. Rantala otti tuolloin ensimmäistä kertaa kantaa johtoportaan lisäeläkejärjestelyihin.

”Olen sitä mieltä, että lakisääteinen työeläke on riittävä, varsinkin hyvällä tulotasolla. Johtajatasolla pelkkä lakisääteinen eläke on varmasti korkeimmasta päästä”, Rantala sanoi läksiäishaastattelussaan Helsingin Sanomissa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Lisäeläkkeet keskittyvät hyvätuloisimmille työeläkkeen saajille


 Kun suomalaisen kokonaiseläke oli 2018 keskimäärin 1 680 euroa, tel-lisäturvaa saaneiden keskimääräinen kokonaistyöeläke oli 2 404 euroa kuukaudessa.

 68 prosenttia tel-lisäeläkeläisistä saa yli keskimääräisen suomalaiseläkkeen. Viime vuonna tel-lisäeläkkeen saajista 8 291 henkeä sai yli 4 500 euroa kuukaudessa.

 Yli 10 000 euron, mutta alle 15 000 euron kuukausieläkkeen sai 328 henkeä. 79 työeläkeläistä sai yli 15 000 euroa kuukaudessa.

 Yli 15 000 euroa ansainneiden eläkkeestä tel-lisäeläkkeen osuus oli keskimäärin 3 790 euroa kuukaudessa vuonna 2018.

 Lisäeläkesummasta kaksi kolmannesta tulee työeläkejärjestelmän yhteisestä pussista.

 Lisäeläkkeillä täydennettiin eläkejärjestelmän alkuvaiheen työeläkettä, siksi kaikkien eläkkeensaajien tel-lisäeläke on kohtuullinen. Noin 114 000 lisäeläkkeen saajan keskimääräinen lisäeläkkeen osuus eläkkeestä oli viime vuonna 143 euroa kuukaudessa.

 Lähde: Eläketurvakeskus (Etk)

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    2. 2

      Toimitusjohtaja hankki Helsingistä kymmenen hitas-asuntoa – Asuntokriisin helpottajaksi luotua järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    4. 4

      Britannian konservatiivipuolueelle selvä vaalivoitto – Boris Johnson voitonpuheessaan: ”Brexit on vastustamaton ja vastaansanomaton”

    5. 5

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    6. 6

      Tanja Valanne upottaa jättimäisiin pizzoihinsa kilon juustoa – sukupizzan on pystynyt ahtamaan nopeasti vain kaksi ihmistä

    7. 7

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    8. 8

      Mikromuutos on avain pysyvään elämänmuutokseen, sanoo aivotutkija – Seitsemän kohdan ohjelma auttaa pääsemään eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    9. 9

      Suomen kieleen on tullut vaikutteita yllättävästä suunnasta – moni sana on jäänne kohtaamisista indoiranilaisten kanssa

    10. 10

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    3. 3

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    4. 4

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    5. 5

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    6. 6

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    7. 7

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    8. 8

      Britannian konservatiivipuolueelle selvä vaalivoitto – Boris Johnson voitonpuheessaan: ”Brexit on vastustamaton ja vastaansanomaton”

    9. 9

      Pasilan tornisuunnitelmat paisuvat entisestään: tornit nousemassa jopa 200 metriin

    10. 10

      Sotimaan opetettuja lapsia on jo Suomessa, sanoo psykologi – näin radikalisoituneita nuoria autetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    7. 7

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    8. 8

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    9. 9

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    11. Näytä lisää