Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

Vajaakäyttöisten arvoasuntojen määrä Helsingin ytimessä on lisääntynyt rajusti. Nykyään joka kolmas Helsingin ydinkeskustan asunnoista on vailla vakituista asukasta, kertoo Hypoteekkiyhdistys uudessa asuntomarkkinakatsauksessaan.

Esimerkiksi Kluuvissa jo yli 40 prosenttia asunnoista on vailla vakinaista asukasta ja Kaartinkaupungissa liki joka kolmas asunto. Vastaavat luvut olivat alueilla vielä vuonna 2011 alle 20 prosenttia.

Hypon mukaan vajaakäytöllä pidettyjen arvoasuntojen mysteeri on rantautunut Helsinkiin maailman metropoleista, kuten Lontoosta, New Yorkista ja Pariisista.

Ilmiön syyt ovat osin arvoituksellisia.

Pohjimmiltaan selitys lienee päinvastainen kuin haja-asutusalueilla, joilla asuntoja on vaikea saada myytyä. Helsingissä kyse on enemmänkin siitä, ettei asuntoja haluta myydä, vaikka niille ei olisi täyttä käyttöä.

Tyhjien arvoasuntojen arvoitusta on ehditty Hypon mukaan miettiä maailman metropoleissa jo pitkään.

”Tyhjentävää vastausta ei ilmiöön löydy, mutta Lontoosta Vancouveriin vajaakäytöllä olevat asunnot löytyvät juuri keskustan tuntumasta”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus https://www.hs.fi/haku/?query=juhana+brotherussanoo.

Merkittävä osa tyhjillään olevista asunnoista kuuluu varakkaille yksityishenkilöille, jotka käyttävät asuntoa vaihtelevasti kakkos- tai kolmoskotina ja ”rahojen parkkipaikkana”. Monesti heidän vakituinen asuntonsa sijaitsee maan rajojen ulkopuolella. Nämä ihmiset voivat olla suomalaisia tai ulkomaalaisia.

Esimerkiksi kansainvälisen liike-elämän palveluksessa olevat johtajat tai varakkaat eläkeläiset saattavat hyötyä siitä, että ovat kirjoilla ulkomailla, vaikka viettäisivät ison osan ajastaan myös Suomessa.

Toinen vajaakäyttöisiä arvoasuntoja omistava ryhmä on rikkaat kuolinpesät ja säätiöt, jotka pitävät asuntoja vajaakäytöllä ja lähinnä lähipiirin käytössä. Niillä ei ole pakottavaa tarvetta myydä asuntoja ja pankkitilien nollakorot vähentävät kannustetta vajaakäyttöisen asunnon realisoimiseen.

Helsingin keskustan asuntojen pitkäaikainen hinnannousu on saattanut myös lisätä luottamusta siihen, että hinnat nousevat alueella myös jatkossa.

Kolmas tilastoa selittävä ilmiö on asuntojen lyhytaikainen vuokraaminen esimerkiksi Airbnb-palvelun kautta. Helsingissäkin on vakiintunut joukko asuntosijoittajia, jotka eivät edes pyri hakemaan pitkäaikaista vuokralaista vaan keskittyvät vuokraamaan asuntoaan Airbnb:n tai vastaavien palvelujen kautta.

Hypo tulkitsee kuitenkin tilastoja niin, että ”Airbnb-ilmiön” vaikutus on kolmesta mahdollisesta selityksestä vähäisin. Tähän viittaa esimerkiksi se, että vapaiden vuokramarkkinoiden sydämessä Kalliossa tyhjiä asuntoja on vain vähän koko Helsingin keskiarvoa enemmän. Vajaakäyttöiset asunnot ovat siis keskittyneet nimenomaan arvoalueille, kuten Kaivopuistoon, Kluuviin ja Kaartinkaupunkiin.



Hypo muistuttaa, että vajaakäytöllä pidettyjen arvoasuntojen taloudelliset vaikutukset voivat ulottua laajalle.

Arvoasuntojen mahdolliset vakituiset asukkaat toisivat kaupungille huomattavia verotuloja ja alueen palveluihin ostovoimaisia asiakkaita. Jos tyhjillään olevat asunnot kaupat ja kahvilat menettävät asiakkaita, palvelut heikkenevät kaikilla alueen asukkailla.

”Lopuksi tyhjät asunnot ovat iso pulma tietenkin muille kuntalaisille: vapaita asuntoja parhailta paikoilta jää vähemmän muille, kun kantakaupunkiin ei tahdota enää juuri rakentaa lisää asuntoja johtaen asuntojen hintojen nousuun. Moni joutuukin muuttamaan yhä kauemmas keskustasta”, toteaa Brotherus raportissa.

Hypon mukaan toimiva ratkaisukeino voisi olla korotettu kiinteistövero pysyvämmin tyhjille asunnoille. Se patistaisi omistajia tuomaan asunnon markkinoille täysimittaiseen käyttöön.

Majoituspalvelu Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kangas https://www.hs.fi/haku/?query=johannes+kangasarvioi myös, että Forenomin tai Airbnb:n tarjoamat lyhytaikaisen vuokraamisen palvelut eivät selitä ilmiötä itsessään. Niiden volyymit eivät ole tarpeeksi suuria.

Kangas pohtii, että osansa voi olla kakkosasuntojen lisääntymisellä. Verottajan tarjoama työasuntovähennys nousi vuonna 2019 jo 450 euroon, mikä voi kannustaa ihmisiä saapumaan Helsinkiin töihin arkipäiviksi ja samalla pitämään kirjansa muualla.

Asuntomarkkinoiden näkymät ovat vahvistuneet

Hypon asuntomarkkinaraportin mukaan asuntomarkkinoiden näkymät ovat muuttuneet suotuisammiksi kesän taloushuolien hälvennyttyä.

Keskuspankkien toimet ovat myös tukeneet asuntomarkkinaa, kun nollakorkojen jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen on tullut yhä todennäköisemmäksi. Suomalaiset nauttivat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen edullisista asuntolainoista.

Asuntojen hintojen kovaan nousuun Hypo ei kuitenkaan usko. Se arvioi, että hinnat laskevat laajalti muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella.

Koko maan tasolla hintakehitys valuu ensi vuonna nollille, ja joka toisen asunnon arvo laskee. Tälle vuodelle Hypon ennuste asuntojen hintakehitykselle koko maassa on +0,5 prosenttia.