Talous    |   HS-haastattelu

”Maailman pelottavin ekonomisti” kertoo, miten kapitalismi pitäisi pelastaa

On selvää, että ilmastokriisi ei ratkea nykyisen kapitalismin säännöillä. Siksi järkeviin investointeihin keskittyviä tavoitteita, yksityisen ja julkisen sektorin vastuunjakoa ja erityisesti ymmärrystä arvon luonnista on rukattava uuteen uskoon, kohuttu taloustieteen professori Mariana Mazzucato sanoo.

Italialais-amerikkalaisesta professori Mariana Mazzucatosta on tullut kymmenessä vuodessa taloustieteen supertähti, tai ”maailman pelottavin ekonomisti”, kuten The Times -sanomalehti profiilissaan häntä luonnehti.

Lontoolaisen University College Londonin (UCL) professorina työskentelevän Mazzucaton pääprojektina on ollut kapitalismin pelastaminen siltä itseltään. Hänen mukaansa kapitalistinen järjestelmä on jonkinlaisessa murroskohdassa, joissa sääntöjä täytyy muuttaa.

”Nykyinen kapitalismin malli ei pelasta planeettaa. Se johtaa dysfunktionaaliseen malliin, koska jo käsitys markkinoista on niin puutteellinen, esimerkiksi sen suhteen mikä on julkisen ja yksityisen sektorin osuus arvonluonnissa”, Mazzucato sanoo HS:n haastattelussa.

”On paljon yhtiöitä, jotka eivät käytä voittojaan investointeihin tai ihmispääoman kehittämiseen, vaan keskittyvät pelkästään osakekurssiensa pönkittämiseen. Tämän on muututtava, koska tarvitsemme suoria investointeja ratkaisemaan nämä aikamme suurimmat ongelmat.”

Helsingin Sanomat haastatteli puhelimitse Mazzucatoa, jonka kirja Arvo, Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät ilmestyi vastikään myös suomeksi (Terra Cognita, 2019).

Voit lukea koko toimittaja Juha-Pekka Raesteen keskustelun Mariana Mazzucaton kanssa tästä linkistä.

Mazzucaton mukaan kapitalistisen järjestelmän nykyiset ongelmat voi tiivistää kolmeen pääkohtaan.

Ensinnäkin teknologinen kehitys näyttää jakavan globaalit markkinat toimialoittain epätasaisesti muutamalle suurelle yhtiölle niin, että muille jää vain murusia.

Toiseksi finanssisektori on vuoden 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen elpynyt ja paisunut, pitkälti keskuspankkien tukitoimien ja veronmaksajien varojen avulla.

Tämä on herättänyt varsinkin läntisen maailman keskiluokassa kysymyksen siitä, kohdentuvatko talouskasvun voitot vain harvoille niin, että omistaminen on tehty työtä kannattavammaksi toiminnaksi.

Kolmanneksi ilmastokriisi näyttäisi vaativan runsaita investointeja puhtaaseen teknologiaan ja tulevaan käyttäytymisen muutokseen, mutta talousjärjestelmä ohjaa yhtiöitä tavoittelemaan lyhyen tähtäimen voittoja ja investointeja ei tehdä.

 

”Riskit sosialisoidaan, mutta voitot menevät yksityisiin käsiin.”


Nykyisin esimerkiksi luonnon hyväksikäyttöä ei Mazzucaton mukaan ole otettu täysimääräisesti huomioon. Mikä tahansa voittoa tuottava toiminta on katsottu arvoa tuottavaksi, jos se vain tuottaa omistajalleen rahaa – vaikka tuotto tulisi ympäristöä pilaamalla.

Mazzucaton mukaan tällainen välistäveto olisi opittava tunnistamaan ja erottamaan paremmin aidosta arvon luonnista.

Taloudellisen arvon luonnin määrittelyssä Mazzucato korostaa julkisen sektorin merkitystä niin talouden kasvunopeuden kuin suunnan valinnoissa.

Poliitikoilla kun on valta muuttaa sääntöjä, ja julkisella vallalla on malttia olla suunnittelussaan pitkäjänteinen, Mazzucato perustelee vaatimustaan.

Ihminen ei olisi koskaan kävellyt Kuussa, jos Apollo-ohjelmaa olisi arvioitu hyöty–kustannus-analyysillä, hän on muistuttanut aiemmissa kirjoissaan.

Tällaisille presidentti John F. Kennedyn tukeman aloitteen kaltaisille ”sukupolven kestäville” kunnianhimoisille poliittisille tavoitteille olisi Mazzucaton mielestä jo ilmastomuutoksen takia nyt kysyntää.

Vuonna 2013 Mazzucato julkaisi menestyskirjan The Entrepreneurial State: debunking public vs. private sector myths (Yrittäjähenkinen valtio).

Siinä hän pyrki osoittamaan eri esimerkein, kuinka sellaiset Piilaakson ylistetyt teknologiset keksinnöt kuten vaikka Googlen hakukonealgoritmi tai iPhone pohjautuivat valtaosin julkisin varoin kehitettyyn tutkimukseen ja tekniikkaan.

Käsitys siitä, että Applen, Facebookin ja Googlen kaltaiset teknologiajätit syntyvät vapaiden markkinoiden ansiosta, oli Mazzucaton mukaan pelkkä ideologinen harha.

Esimerkiksi Steve Jobbsin neroutta oli lähinnä julkisen puolen kehityksen tuotteistaminen ja Apple-myytin luonti. Siksi oli syytä miettiä jakautuvatko innovaatioista tulevat voitot oikeudenmukaisesti, Mazzucato ehdotti.

Toinen kirjan havainto oli se, että suuryritykset jakoivat mieluummin voittonsa omistajilleen kuin satsasivat tosissaan tuotekehitykseen.

Tuota näkemystä hän syventää uudessa teoksessaan.

Hänen huolenaiheitaan ovat erityisesti yksityisen velan kasvu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisessä maailmassa ja se, että nykyjärjestelmä ohjaa yritykset ennemmin kotiuttamaan voittoja erilaisin finanssijärjestelyin sen sijaan, että voittovarat investoitaisiin.

”Pidän yhtenä aikamme myrkyllisimmistä ongelmista sitä, että riskit sosialisoidaan, mutta voitot menevät yksityisiin käsiin. Julkinen sektori vajoaa sen seurauksena. [--] Maailmassa on paraikaa globaali investointikriisi, ja silloin ei ole mitään järkeä vain vähentää veroja. Se ei vaikuta investointeihin, se vaikuttaa vain voittoihin”, Mazzucato sanoo.

”Tällainen ajattelu on vallankumouksellista korkeintaan siinä mielessä, että yhtiöt eivät pidä siitä. Ne ovat tyytyväisiä, että asiat pysyvät juuri sellaisina kuin ne nyt ovat. Nykymalli lisää voittoja, jotka muuten ovat parhaillaan globaalisti ennätystasoilla.”

Mazzucaton mukaan on myös jokseenkin vääjäämätöntä, että yksityisen velan kasvu johtaa erilaisiin kupliin markkinoilla.

”Vuoden 2007–2008 finanssikriisin aiheutti yksityinen velka. Nyt velka kasvaa eksponentiaalisesti, ja se [velkakriisi] tulee tapahtumaan uudestaan.”

 

”Väitän, että olemme matkalla digitaaliseen feodaaliaikaan.”


Mazzucato arvosteli jo ensimmäisessä kirjassaan näkemystä, että osakkeenomistajat olisivat suurimpia riskinottajia.

”He eivät ole sitä. Taloudessa on iso joukko muita riskinottajia, joiden pitäisi hyötyä suoraan, ei vain varojen uudelleenjakautumisen mahdollisten valumailmiöiden ansiosta.”

Näitä riskinottajia ovat usein niin kuluttajat, veronmaksajat kuin työntekijätkin.

Teknologinen kehitys on lisäämässä muutakin kuin taloudellista epätasa-arvoa, Mazzucato muistuttaa.

Emme esimerkiksi tiedä, miten Google käyttää hakutietojaan.

”Kirjoitin äskettäin artikkelin, jossa väitän, että olemme matkalla digitaaliseen feodaaliaikaan. Alustatalous, tai yhtiöt, joita kutsun algoritmibrändeiksi, käyttävät alustojaan imeäkseen niistä arvoa itselleen, eivät niinkään luodakseen arvoa”, Mazzucato sanoo.

”Kyse ei ole siis vain taloudellisesta epätasa-arvosta ja hinnoista, vaan siitä, miten henkilökohtaisia tietojamme käytetään ilman, että itse hyödymme siitä edes taloudellisesti.”

Viime aikoina professori Mazzucato on suunnannut tarmoaan siihen, miten keksintöjä ja talouskasvua voisi ohjata tarkemmin tärkeisiin tulevaisuuden tavoitteisiin.

Näitä ovat erityisesti taistelu ilmastonmuutosta vastaan tai se, että terveydenhoito saataisiin kestävälle pohjalle. Tätä työtä ja hän on tehnyt ennen kaikkea EU:n komissiolle suunnitellen erityisesti järjestelmätason ratkaisuja jäsenvaltioiden yhdessä päättämien tavoitteiden aikaansaamiseksi.

Mazzucato on neuvonut myös Englannin työväenpuolueen varsin vasemmistolaista puheenjohtajaa Jeremy Corbynia ja YK:ta.

Samaan aikaan hän käy myös neuvonpitoa sellaisten vaikutusvaltaisten suuromistajien kuten esimerkiksi Microsoftin Bill Gatesin tai The Economist Groupin Lady Lynn Forester de Rotschildin kanssa.

Suomalaiseen keskusteluun suhteutettuna Mazzucaton ideat haiskahtavat vasemmistolaisilta, mutta akateemisessa talouskeskustelussa pohdinta kapitalismin rakenteiden murroksesta saattaa olla jo valtavirtaa. Mazzucatosta vanhanaikainen poliittinen lokerointi on jo aikansa elänyttä.

”En puhu vasemmistolle tai oikeistolle, kerron vain ideoistani, joilla voi olla vaikutusta ja joihin uskon”, Mazzucato sanoo.

”Voin sitä paitsi olla oletuksineni väärässä. Taloustiede ei ole ydinfysiikkaa, se on ennemminkin sosiaalitiedettä.”

Mazzucato on yksi aktiivisista toimijoista siinä koko ajan kasvavassa taloustieteellisessä keskustelussa, jossa pohditaan, onko kapitalismi järjestelmänä mennyt rikki. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 180 suuryhtiön toimitusjohtajaa kirjoitti elokuussa vetoomuksen siitä, että yritysten tulisi hyödyttää toiminnallaan muitakin kuin osakkeenomistajia.

Moni uskoo elinkeinoelämänkin muuttuneen suopeammaksi pohtimaan kapitalistisen järjestelmän korjaamista ennen kaikkea sen takia, että huoli populismin kasvusta ja keskiluokan lisääntyvästä tyytymättömyydestä pelottaa.

Mazzucaton mukaan populismista puhuttaessakin on tärkeää muistaa, että kyse on usein siitä, mistä itse kukin meistä uskoo järjestelmässä hyötyvänsä.

”Eihän pidä paikkaansa, että kaikki hyötyisivät teknologisesta kehityksestä. Populismi ei johdu siitä, että ihmiset olisivat tyhmiä, vaan siitä, että rakenteet eivät salli heidän saavan hyötyjä järjestelmästä.”

Voit lukea koko toimittaja Juha-Pekka Raesteen keskustelun Mariana Mazzucaton kanssa tästä linkistä.


Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Mariana Mazzucato


 Syntynyt 1968 Roomassa. Perhe muutti Yhdysvaltoihin Princetonin yliopiston kampukselle Mazzucaton ollessa lapsi.

 Italian ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen. Asunut viimeiset yli kymmenen vuotta Britanniassa.

 Innovaation ja julkisen arvon professori University College Londonissa (UCL). Tutkii julkisen sektorin roolia kasvun ajurina.

 Työskentelee globaalien johtajien kanssa kehittämässä missiosuuntautuneita politiikkatoimia.

 Uusin kirja: Arvo – Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät (Terra Cognita 2019).

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Helsingin päättäjissäkin on useamman hitas-asunnon omistajia: ”Olen ostanut asunnot ollessani vielä opiskelija”, kertoo Sdp:n Eveliina Heinäluoma

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    4. 4

      Yhdysvaltojen uusinta Selviytyjät-kautta ravisuttaa #metoo-tapaus – ensimmäistä kertaa kilpailija poistettiin muulla kuin heimoneuvoston äänestyksellä

    5. 5

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    6. 6

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

      Tilaajille
    7. 7

      Pyllistin hanuritohtorille Thaimaassa – sillä hetkellä en tiennyt, että olin matkailutrendin edelläkävijä

    8. 8

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    9. 9

      Painonnostaja Teemu Roininen ryhtyi vegaaniksi parantaakseen tuloksiaan – Miten siinä kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Etelä-Karjalassa jo lähes joka viides nainen kertoo polttavansa päivittäin: ”Tupakan tuonti Venäjältä on iso ongelma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katri Kulmuni pyysi anteeksi Instagram-kyselyään al-Holin leiriläisistä – Ehti herättää laajaa arvostelua: ”Ihan oikeasti, Suomi?” kysyi ihmis­oikeusjärjestö

    2. 2

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    3. 3

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    4. 4

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    5. 5

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    6. 6

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    7. 7

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    8. 8

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    9. 9

      HS:n piparikisassa ei pelätty ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – Äänestä omaa suosikkiasi pipariteoksista

    10. 10

      Toimitusjohtaja hankki Helsingistä kymmenen hitas-asuntoa – Asuntokriisin helpottajaksi luotua järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää