Talous

Väärä hälytys? Talouden syöksy kohti taantumaa ei näytä enää selvältä

”Yleistuntuma on, että tämä olisi hellittämässä”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Onko taantuma sittenkin peruttu?

Lama- ja taantumapelot ovat pahentuneet lähes yhtäjaksoisesti kaksi vuotta, mutta aivan viime viikkoina ne näyttävät vähentyneen, ainakin hetkeksi. Monet alaspäin osoittaneet käyrät ovat nytkähtäneet syksyllä ylöspäin.

Asiantuntijoiden julkisesta keskustelusta löytyy tällä hetkellä monia sävyjä. Kun alkusyksystä ekonomistit povasivat yhtenä kuorona synkkyyttä, osalla on nyt toivoa arvioissaan.

”Yleistuntuma on, että tämä olisi hellittämässä. Pahin olisi ohi ja pohjakosketus saavutettu”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on Kangasharjua varovaisempi. Länsimaissa eletään hänen ennustuksensa mukaan lähiajat ”vähintään taantumaa viistäen”.

”En uskalla puhua taantumariskin perumisesta ja huoahtaa helpotuksesta”, Koivu sanoo.

Tuoreimmat viralliset ennusteet ovat povanneet Suomeen ensi vuodelle noin 0,5–1,0 prosentin talouskasvua.

Tähän haarukkaan osuva talouskasvu olisi viime vuosiin verrattuna surkeaa, vaikka se ei automaattisesti tarkoittaisi taantuman teknisen määritelmän täyttymistä. Yleensä taantumaksi lasketaan talouden supistuminen kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä.

Saksa vältti äskettäin teknisen taantuman niukasti, kun talous kasvoi edellisellä vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia.

Yksi taantumaa ennakoivista merkeistä oli kääntynyt korkokäyrä, jollainen syntyi, kun pitkien lainojen korot laskivat alkusyksystä lyhyiden lainojen korkoja matalammiksi. Tämä nurinkurinen ilmiö on ollut historiallisesti luotettava taantuman ennakoija.

Nyt korkokäyrät ovat palautuneet tuttuun asentoon, jossa pitkien valtionlainojen korot ovat lyhyitä lainoja korkeampia. On kuitenkin liian aikaista sanoa, että alkusyksyn hälytys olisi ollut väärä, koska taantumapelot eivät ole kadonneet kokonaan.



Muutenkin hyvät merkit taloudessa ovat vielä hauraita.

Jos taantuma vältettäisiin, mitä sen sijasta olisi luvassa?

Toiveikas Kangasharjukaan ei odota varsinaista nousukautta vaan hitaan kasvun jaksoa.

”Kiina ei tule tuosta kiihdyttämään. Yhdysvalloissa on jo täystyöllisyys, ja Euroopassakin työllisyysaste korkeammalla kuin ennen finanssikriisiä.”

Ongelma on siis se, että vaikka pahimmat pelot ovat siirtyneet takavasemmalle, edessä ei näy mitään erityisen hyvääkään. Länsimaissa yritykset ja kotitaloudet ovat valmiiksi velkaisia, joten varaa velkavetoiseen kasvuun on niukasti. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on paisuttanut osakekursseja, mutta halpa raha ei ole innostanut yrityksiä investoimaan tulevaisuuteen.

Tilanne sopii yhteen Japani-vertausten kanssa, joita Euroopan taloudesta on usein esitetty. Japanin talous on elänyt pitkään matalan kasvun, alhaisten korkojen ja korkeiden velkatasojen aikaa, mutta taivas ei ole pudonnut niskaan missään vaiheessa.

Euroopan tilannetta on verrattu Japaniin, koska Euroopan väestörakenne on Japanin perässä ikääntymässä ja Euroopassa korot ovat painuneet Japanin perässä erittäin alhaisille tasoille, monin paikoin negatiivisiksi.

Suomen talouden näkökulmasta olennaista on se, miten vienti muihin maihin kehittyy. Suomen hintakilpailukyky on parantunut palkankorotusten pienuuden takia, mutta vientimaiden talousnäkymät ovat nostaneet mustia pilviä taivaalle.

Erityisellä huolella Suomessa on tänä vuonna seurattu Euroopan talousveturin Saksan elinkeinoelämän tunnelmista kertovaa Ifo-indeksiä. Sen perusteella Saksan teollisuuden tunnelmat ovat hapantuneet maan kaaliruokien tasolle.



Aivan viime kuukausina Saksan talouden synkentyminen on kuitenkin pysähtynyt. Jos Suomen tärkeimmän vientimaan teollisuus elpyisikin nopeasti, odoteltua taantumatartuntaa Suomeen ei välttämättä tulisikaan.

Kuluttajien luottamus talouteen on Suomessa laskenut jo pitkään, kun huonot uutiset ulkomailta ovat kiihtyneet. Keskiviikkona julkaistut marraskuun luvut kääntyivät kuitenkin hieman lokakuuta paremmiksi.



Myös vähittäiskaupan ja rakentamisen tilastot ovat lisänneet tällä viikolla toiveita pahimman välttämisestä.

Kauppasotien laantuminen tai leviäminen voivat nopeastikin muuttaa talouden näkymiä.

Suurien talousalueiden väliset kiistat maailmankaupan pelisäännöistä ovat jo jättäneet jälkensä maailman talouskasvuun.

”Maailman kasvunäkymiä on heikentänyt viimeisen parin vuoden ajan epävarmuuden valtava nousu. En näe mahdollisuutta sen nopeaan vähenemiseen eli vaikkapa kauppakiistojen nopeaan ratkaisuun”, Koivu sanoo.

Kangasharju puolestaan sanoo olevansa varma siitä, että kauppasodassa on edessä liennytysvaihe. Syy on Yhdysvaltojen ensi vuoden presidentinvaaleissa. Presidentti Donald Trumpin pitää vältellä talouden kriisejä vaalien alla, jos hän haluaa jatkokauden.

Oma lukunsa taloudessa ovat rahapolitiikan ongelmat. Rahapolitiikkaa ei ole saatu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen palaamaan normaalitilaan.

Kun korot ovat jo negatiivisia, ei keskuspankki pysty enää elvyttämään taloutta niitä laskemalla juurikaan.

”Siinä mielessä rahapolitiikan eväät on syöty, että jos tulee kunnon taantuma, ei rahapolitiikalla ole entisen kaltaista tilaa toimia”, Kangasharju sanoo.

Keskuspankit ovat pyrkineet elvyttämään taloutta niin sanotulla määrällisellä elvytyksellä, joka on lisännyt rahan määrää markkinoilla. Osin sen takia pörssikurssit ovat tänäkin syksynä takoneet uusia ennätyksiä, vaikka talouden yleiset näkymät ja yritysten voitot eivät antaisi siihen aihetta.

”Jonnekin raha on pakko laittaa, joten omaisuusarvot pysyvät korkeina”, Kangasharju sanoo.

Kiina on maailmantalouden suuri kysymysmerkki

Kiinan osuus maailmantalouden voinnista on kasvanut massiivisesti 2000-luvulla. Lähtökohtaisesti se on ollut maailmantaloutta tukeva asia. Länsimaiden taantumienkin aikana Kiinan talouskasvu on ollut voimakasta. Kun maailmantalous on alkanut sakata, Kiina on elvyttänyt taloutensa velalla uuteen kiitoon.

Koivu ja Kangasharju eivät odota Kiinasta vahvaa suhdannekäännettä, jollaiset nähtiin vuosina 2009 ja 2016.

”Kiinan elvytyspolitiikka on paljon näitä vuosia varovaisempaa, sillä velkaantumisesta ollaan todella huolissaan. Kiina ei tällä kertaa näytä rakentavan itseään ja muuta maailmaa ylös suhdannekuopasta”, Koivu sanoo.

Hänen mukaansa ruohonjuuritason uutiset kertovat, etteivät pahimmat ennustukset Kiinasta ole käyneet toteen. Kiinan kasvu on heikompaa kuin runsas vuosi sitten, mutta Koivun mukaan yleisvaikutelma on positiivisen puolella.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin päättäjissäkin on useamman hitas-asunnon omistajia: ”Olen ostanut asunnot ollessani vielä opiskelija”, kertoo Sdp:n Eveliina Heinäluoma

      Tilaajille
    3. 3

      Huhtanen Capitalin konkurssi muistutti asunto­markkinoiden riskeistä: ”Monia on johdettu harhaan”

    4. 4

      Yhdysvaltojen uusinta Selviytyjät-kautta ravisuttaa #metoo-tapaus – ensimmäistä kertaa kilpailija poistettiin muulla kuin heimoneuvoston äänestyksellä

    5. 5

      Pyllistin hanuritohtorille Thaimaassa – sillä hetkellä en tiennyt, että olin matkailutrendin edelläkävijä

    6. 6

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    7. 7

      Etelä-Karjalassa jo lähes joka viides nainen kertoo polttavansa päivittäin: ”Tupakan tuonti Venäjältä on iso ongelma”

    8. 8

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

    9. 9

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    10. 10

      HS-analyysi: Britannia valitsi brexitin ja ”Boriksen”, ja selkeä päätös voi olla helpotus muulle EU:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    2. 2

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    3. 3

      Katri Kulmuni pyysi anteeksi Instagram-kyselyään al-Holin leiriläisistä – Ehti herättää laajaa arvostelua: ”Ihan oikeasti, Suomi?” kysyi ihmis­oikeusjärjestö

    4. 4

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    5. 5

      Toimitusjohtaja hankki Helsingistä kymmenen hitas-asuntoa – Asuntokriisin helpottajaksi luotua järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    6. 6

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    7. 7

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    10. 10

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää