Talous

Forumin yläkerrassa toimii yritys, joka sijoittaa suomalaisten eläkerahaa pienen budjetin kauhuelokuviin

Timo Argillander ja Tanu-Matti Tuominen perustivat viisi vuotta sitten viihdeteollisuuteen sijoittavan yhtiön, joka on kerännyt kymmeniä miljoonia suomalaisilta eläkeyhtiöltä, vaurailta suvuilta ja säätiöiltä.

Elokuvamaailmaa ravisteli marraskuun alussa yllättävä uutinen: suomalainen pääomasijoitusyhtiö IPR.VC aloittaa miljoonaluokan yhteistyön Hollywoodissa toimivan Xyz Films -tuotantoyhtiön kanssa.

Xyz tunnetaan esimerkiksi kauhua, trilleriä ja komediaa yhdistelevistä genre-elokuvista, jotka ovat saavuttaneet suuria yleisöjä etenkin suoratoistopalvelujen kautta. Sen elokuvissa on esiintynyt tunnettuja näyttelijöitä, kuten Nicolas Cage ja Elijah Wood.

IPR.VC on puolestaan mediasisältöihin keskittyvä sijoitusyhtiö, joka on tähän mennessä kerännyt yli 60 miljoonan euron sijoitukset esimerkiksi suomalaisilta eläkeyhtiöiltä ja säätiöiltä.

Miten ihmeessä suomalainen eläkeraha päätyy Hollywoodissa tuotettaviin kauhuelokuviin?

IPR.VC:n toimistolla elokuvamaailman loisteesta muistuttaa vain punainen matto. Muuten kauppakeskus Forumin yläkerrassa Helsingissä sijaitseva tila näyttää tuiki tavalliselta toimistohotellilta.

Aulassa vastassa ovat toimitusjohtaja Timo Argillander ja partneri Tanu-Matti Tuominen. Molemmilla on pitkä kokemus media-alalta ja pääomasijoittamisesta, mutta eivät he mitään leffafriikkejä ole.

Reilut viisi vuotta sitten Tuominen esitti pitkään tuntemalleen Argillanderille kysymyksen: miksi teknologiaan sijoittavia rahastoja on niin paljon, kun varsinaisiin mediasisältöihin sijoitetaan samaan aikaan vähän?

Tuominen oli vielä tuolloin suomalaisen digitaalisiin tuotteisiin sijoittaneen Vision+ -pääomarahaston partneri.

Nyt hän ehdotti Argillanderille, että he alkaisivat rakentaa nimenomaan sisältötuotteisiin keskittyvää sijoitusyhtiötä. Osakeomistuksien sijaan rahasto hankkisi siivun tietyn tuotteen immateriaalioikeuksista, joista puhutaan alalla lyhenteellä IPR (immaterial property rights).

Syntyi IPR.VC-yhtiö. Tällä hetkellä yhtiössä työskentelee kuusi ihmistä täysipäiväisesti.

Nimen vc-pääte viittaa pääomasijoittamiseen (venture capital). Suomeksi yhtiön nimen voisi sanoa tarkoittavan immateriaalioikeuksien pääomasijoittajaa.

Suomessa on vuosikymmeniä harmiteltu sitä, että kotimaiset elokuvat ja sarjat eivät tahdo levitä maailmalle. Aki Kaurismäen elokuvat ovat olleet harvinaisia poikkeuksia.

2010-luvulla on puolestaan pohdittu, miksi Suomesta ei ole tullut tanskalais-ruotsalaisen Sillan kaltaisia pohjoismaisia hittisarjoja.

Sitten tuli Sorjonen. Vuonna 2016 Suomessa Ylellä nähty rikossarja alkoi vähitellen levitä maailmalle, ja tällä hetkellä sitä voi katsoa Netflixin kautta 180 maassa.

Sorjonen oli myös IPR.VC:n ensimmäinen tuotesijoitus. Toinen merkittävä rahoittaja oli Yle.

Tuomisen mukaan se on hyvä esimerkki alan muutoksesta: aikaisemmin tv-kanava oli kuningas, joka päätti, mitä sisältöjä yleisö katsoo. Etenkin kaupallisessa televisiossa sisällön tehtävä on ollut paikallisen mainonnan myyminen.

Suoratoistopalvelujen ansiosta tilanne on muuttunut siten, että Uudessa-Seelannissa voidaan katsoa suomalaista rikossarjaa eli Sorjosta, joka ulkomailla tosin tunnetaan nimellä Bordertown. Muutos näkyy myös viihdesisältöjen rahoituksessa.

”Elokuvien ja tv-sarjojen budjetit kasvavat jatkuvasti. Se on avannut markkinan meidän kaltaisille toimijoille”, Tuominen sanoo.

Perinteinen malli alalla on ollut se, että elokuvastudio tai sarjan tilaava tv-kanava maksaa koko tuotannon ja saa sen oikeudet itselleen. Nyt se ei usein enää ole mahdollista – esimerkiksi suositun Game of Thrones -sarjan yksi jaksoi maksoi ensimmäisellä tuotantokaudella yli viisi miljoonaa euroa.

Varsinkin pienemmän budjetin tv-sarjat ja elokuvat tarvitsevat rahoitusta jo alkuvaiheessa. Niistä on tullut kuin pieniä startup-yrityksiä: kaikki eivät menesty, mutta maailmalle leviävä hittisarja voi tuoda sijoitetun rahan takaisin viisinkertaisena.

Elokuvissa kertoimet voivat vielä suurempia.


Mediasisältöihin sijoittamien voi kuulostaa riskialttiilta touhulta. Taustalla on kuitenkin laajempi muutos sijoitusmarkkinoilla.

HS on kertonut kuluvana vuonna useasti, miten korko- ja osakemarkkinoista on tullut sijoittajien näkökulmasta arvaamattomia. Matalien korkojen aikakaudella pääomalle on haastavaa löytää tasaista tuottoa. Samaan aikaan sijoitusvarallisuutta on maailmassa liikkeellä enemmän kuin koskaan.

Se pakottaa suursijoittajat, kuten suomalaiset eläkeyhtiöt, etsimään pääomalle vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Yksi mahdollisuus on viihde. Pelkästään elokuva- ja tv-toimialan kokoluokaksi arvioidaan maailmanlaajuisesti 500 miljardia euroa.

”Epävarmassa taloussuhdanteessa kuluttajat saattavat karsia lomamatkoista. Mutta eivät he lopeta elokuvissa käymistä”, Tuominen sanoo.

IPR.VC on onnistunut vakuuttamaan suomalaisen pääoman kirstunvartijat. Sen ensimmäiseen rahastoon sijoittivat esimerkiksi OP-Ryhmä, VR:n eläkesäätiö, Business Finland ja kustannusyhtiö Otava. Myös Suomen suurin eläkevarallisuuden hoitaja Ilmarinen sijoitti yhtiöön, ja rahaston koko oli noin 20 miljoonaa euroa.

Summalla rahoitettiin esimerkiksi Tom of Finland -elokuvaa ja Eränkävijät tv-sarjan kansainvälistä versiota.

Toisen rahaston kartuttamisen yhtiö aloitti alkuvuodesta 2019. Se on linjannut tavoitteekseen kerätä 60–70 miljoonan euron potin, ja enemmistö tavoitteesta on jo täynnä. Rahastoon on sijoittanut esimerkiksi Suomen suurimpiin kuuluva eläkerahasto Elo, Suomen teollisuussijoitus (Tesi) ja taidesäätiö Konstsamfundet.

Mitä rahoilla sitten käytännössä tehdään?

IPR.VC toimii tavallisesti yhteistyössä elokuvien ja sarjojen oikeuksia myyvien jakeluyhtiöiden kanssa. Tällä hetkellä suomalaisyhtiöllä on kumppanina kolme eri jakeluyhtiötä, jotka etsivät sopivia sijoituskohteita.

Maailmalla sijoituksia tehdään vain harvoin yksittäisiin hankkeisiin. Sen sijaan sijoitus tehdään aina useamman hankkeen koriin, joista osan odotetaan menestyvän.

Taustatyöhön kuuluu yleensä, että sijoittajat saavat tarkat tiedot mahdollisten kumppaniyhtiöiden aikaisemmista hankkeista.

Argillander avaa ruudulle Excel-taulukon, johon on listattu eri hankkeiden tuottoprosentteja. Hajonta on suurta: joissain tapauksissa sijoitetun pääoman tuottokerroin on voinut olla nollan ja yhden välissä.

Joukossa on myös toisenlaisia esimerkkejä: tähän mennessä paras elokuvasijoitus on tuonut yli 56-kertaisen tuoton.

”Keskimääräinen tuottokerroin on ollut 2,4, vaikka joukossa olisikin ollut sekä erittäin matalia ja korkeita tuottoja. Aineisto todistaa sen, että yksittäisiin tuotantoihin sijoittaminen korimallin sijaan kasvattaa riskejä”, Argillander sanoo.

Nyt IPR.VC on tehnyt poikkeuksellisen suuren sijoituksen juuri Xyz Filmsiin, joka on kerännyt tulevia elokuvia varten 100 miljoonaa dollaria (90 miljoonaa euroa) rahoitusta. Suomalaisyhtiö ei kerro tarkkaa osuuttaan, mutta Argillanderin mukaan summa on merkittävä.

Rahoilla tehdään 15–20 uutta elokuvaa.

Mistä Tuominen ja Argillander tietävät, että juuri tähän yhtiöön kannattaa sijoittaa?


Xyz Films perustettiin reilut kymmenen vuotta sitten. Sen takana on kolme kaverusta Seattlesta, Nick Spicer, Nate Bolotin ja Aram Tertzakian. He ovat tuottaneet pari sataa elokuvaa, jotka eivät ole aivan tavallisimmasta päästä.

Tuotantoyhtiön suurimpia hittejä ovat olleet kaksi indonesiankielistä toimintaelokuvaa, The Raid: Redemption ja The Raid 2. Vuonna 2018 julkaistu Mandy on puolestaan surrealistinen jännityselokuva, jossa parhaat päivänsä näyttelijänä nähnyt Nicolas Cage seikkailee verisenä kostajana.

Xyzin elokuvat edustavat kapean kohderyhmän kauhua ja trilleriä. Suoratoistopalvelujen ansiosta ne leviävät kuitenkin laajalle.

Esimerkiksi IPR.VC:n toimistolla talousasioista vastaava Tuomas Anttonen on nähnyt ison osan yhtiön tuottamista elokuvista. Argillander ja Tuominen taas eivät olleet aiemmin nähneet niitä ollenkaan.

Sen sijaan heitä kiinnostavat Xyz Filmsin kyky tavoittaa kohderyhmänsä – ja numerot. Ne näyttivät todella hyviltä.

”Heillä on hyvä ja ennustettava track record, josta ei löydy miinukselle jääneitä hankkeita”, Argillander sanoo.

Mediasisältöihin sijoittamisessa ei ole kyse vain kulttuurin tukemisesta tai sijoitusomaisuuden hajauttamisesta. Argillanderin ja Tuomisen hallinnoimat rahastot tavoittelevat sijoitetulle pääomalle 20 prosentin vuosituottoa.

Se on samaa tasoa kuin hyvin menestyvillä teknologiarahastoilla.

Kestävät tuotot ovat mahdollisia, koska viihdeala on jakautumassa: elokuvateattereita hallitsevat jatkossakin suuret elokuvastudiot, jotka käyttävät jättimäisiä summia elokuviensa markkinointiin.

Suoratoistopalvelujen maailma edustaa toista puolta: raha liikkuu entistä enemmän tuotannon alkupäässä. Sarjojen oikeudet ovat valuuttaa, joka voidaan suosion kasvaessa muuttaa rahaksi.

”Euroopassa maksutuotoissa suoratoisto tulee ohittamaan maksu-tv:n lähivuosina”, Tuominen sanoo.

Tulevien hittisarjojen tunnistaminen ei ole aina helppoa, eikä sitä saada aikaan pelkällä rahalla. IPR.VC:ssä noudatetaan samanlaisia periaatteita kuin alalla muutenkin: sijoitus tehdään ennen kaikkea ihmisiin, jotka saavat asioita aikaiseksi.

Tästä esimerkki on Argillanderin mukaan suomalainen Fisher King -tuotantoyhtiö, joka oli tehnyt jo kaksi sarjaa (Nymfit, Ihon alla) ennen Sorjosen tuomaa menestystä.

Yhtiöllä ehti olla myös kovia talousvaikeuksia: HS kertoi vuonna 2017, että tuolloin Fisher King Productions -nimellä toiminut yritys hakeutui velkasaneeraukseen. Taustalla oli esimerkiksi huomattava summa maksamattomia veroja.

Sittemmin yritys on saanut taloutensa tasapainoon. Lokakuussa saksalainen Beta Films osti enemmistön sen osakekannasta.

Argillander muistuttaa, että sijoitusta ei alun perinkään tehty itse yhtiöön vaan Sorjosen oikeuksiin.

”Meillä oli silloin ja on edelleen kova luottamus, että he pystyvät tekemään korkealaatuisia tuotantoja, jotka ovat kaupallisesti vahvoja”, Argillander sanoo.

Toinen menestystekijä on uudenlainen rahoitusmalli: vanhassa maailmassa tv-kanava olisi maksanut tuotannon kokonaan. Nyt pääomasijoittajat pystyvät paitsi kasvattamaan budjettia, myös tarjoamaan suomalaisille sarjoille vientikanavan maailmalle.

”Ilman sitä Sorjonen olisi jäänyt kotimaiseksi sarjaksi”, Tuominen sanoo.

IPR.VC:n sijoituksista iso osa on edelleen Suomessa, mutta jatkossa enemmistö sijoituksista menee ulkomaille.

Joku saattaa ihmetellä, miksi juuri suomalainen yhtiö menestyy kansainvälisen viihteen rahoitusmarkkinoilla. Yhtiöllä on myös kilpailijoita Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Lisäksi suurilla pankeilla on erikoisrahastoja, jotka tunkevat samalle markkinalle.

Suomalaisilla on silti puolellaan etu: pohjoismaiseen pääomaan luotetaan.

”Rahan alkuperä on kunnossa, mikä on kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yllättävänkin tärkeää. Elokuva-alalla liikkuu aika paljon erikoisista lähteistä peräsin olevaa rahaa”, Argillander sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

IPR.VC


  Mediasisältöihin sijoittava suomalainen pääomasijoittaja, perustettu vuonna 2014.

  Tehnyt sijoituksia mediasisältöihin, kuten elokuviin, tv-sarjoihin ja peleihin.

  Perustanut tähän mennessä kaksi sijoitusrahastoa.

  IPR.VC Fund I:n koko on noin 20 miljoonaa euroa. Sijoittajien joukossa ovat mm. Business Finland Venture Capital, Otava, Ilmarinen, MELA, Tradeka-sijoitus, OP-ryhmä, VR Eläkesäätiö ja Merimiesten eläkekassa.

  IPR.VC Fund II:een sijoitettu summa on tällä hetkellä 42 miljoonaa euroa. Sijoittajia ovat mm. Tesi, KRR III, Elo, Konstsamfundet, Mariatorp Oy, Serlachiuksen taidesäätiö ja Lyy-Invest.

  Sijoittanut mm. Tom of Finland ja Guardian Angel -elokuviin, Sorjonen-sarjaan, peliyhtiö Lightneeriin sekä Tubecon-tapahtumaan.

  Teki marraskuussa 2019 huomattavan sijoituksen Hollywoodissa toimivaan vaihtoehtoelokuvien tuotantoyhtiö Xyz Filmsiin.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    2. 2

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    3. 3

      Poliisi haeskeli vuorokauden verran äitiä ja vauvaa Lahdessa

    4. 4

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    5. 5

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    6. 6

      Helsingin ratapihan uuteen pyörätunneliin ei tule kierreluiskaa – Tällaiselta tunnelin suuaukko voi näyttää

    7. 7

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    8. 8

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    9. 9

      Vakava ja kunnioittava vai vapaapäivä muiden joukossa? HS seurasi itsenäisyyspäivää hautausmaalla ja ostoskeskuksessa

    10. 10

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    9. 9

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää