Verkkokauppaan tulee uusia maksuja: HS listaa, mitkä asiat muuttuvat kuluttajan näkökulmasta

Verkkokaupan suosio kiihtyy jatkuvasti. Postin teettämän tutkimuksen mukaan lähes viidennes suomalaisista arvioi ostavansa kaiken tai lähes kaiken verkosta jo vuonna 2025.

Verkkokaupan mahtimaa Kiina pitää ykköspaikkaa suomalaisten ostoksissa. Kiinalaisten tuotteiden osuus kaikista ulkomaisista verkko-ostoksista on yli puolet. Kiinasta tilataan paljon halpaa pikkutavaraa, koska maa nauttii kilpailuetua kansainvälisessä verkkokaupassa.



Kiina-lähetykset ovat olleet murheenkryyni sekä kotimaiselle kaupalle että Postille. Kilpailutilanteen tasaamiseksi on rukattu muutoksia, joista osa tulee voimaan lähiaikoina. HS kokosi muutosten vaikutukset kuluttajalle.

EU:n ulkopuolelta tilaaminen kallistuu

Verkkokauppaan on tulossa joukko muutoksia, jotka nostavat tilausten hintaa EU-alueen ulkopuolelta. Maksujen tarkoitus on tuoda hintoja samalle tasolle EU-maista tilattujen tuotteiden kanssa.

Yksi ongelma Kiinan-kaupassa on ollut se, että maa lukeutuu maailmankaupassa kehitysmaaksi. Tästä syystä Kiinasta tulevien lähetysten päätemaksut ovat olleet kehittyneitä maita matalammat, mikä on antanut kiinalaisille tuotteille kilpailuedun.

Päätemaksut ovat korvauksia, jonka lähettävän maan operaattori joutuu maksamaan kohdemaan operaattorille kustannuksista, joita kohdemaassa aiheutuu lähetysten vastaanottamisesta. Päätemaksuja maksetaan kaikista valtioiden rajat ylittävistä postilähetyksistä, ja niiden suuruus vaihtelee lähtömaan mukaan.

Syyskuussa Maailman postiliitto (UPU) päätti, että jäsenmaat saavat ensi vuodesta alkaen päättää päätemaksujen suuruuden itse. Hintoja saa nostaa vaiheistetusti vuosien 2020–2025 aikana. Muutos nostaa Postin mukaan Kiinasta tulevien lähetysten hintoja muutamalla kymmenellä sentillä.

”Päätemaksut ovat tyypillisesti suoraan tuotteen hinnassa, ja verkkokaupat saavat itse päättää, perivätkö ne maksun kuluttajalta vai eivät”, sanoo Postin kansainvälisen verkkokaupan palveluiden johtaja Sami Finnehttps://www.hs.fi/haku/?query=sami+finne.

Toinen muutos on uusi käsittelymaksu yli 22 euron lähetyksiin eli tulliselvitettäviin lähetyksiin. Maksun suuruus on 2,90 euroa, ja se koskee EU:n veroalueen ulkopuolelta tulevia lähetyksiä. Maksu on korvaus Postille lähetysten käsittelystä, ilmoitusmenettelystä ja varastoinnista, ja se tulee voimaan 31. tammikuuta 2020.

Asiakas saa tulliselvitettävästä tavaralähetyksestä saapumisilmoituksen tai sähköisen ilmoituksen Omaposti-palveluun, jossa opastetaan suorittamaan maksu pankkikortilla postin verkkosivun kautta. Lähetyksen verot ja käsittelymaksu tulee maksaa 20 päivän kuluessa lähetyksen saapumispäivästä. Kun maksut on suoritettu, Posti toimittaa lähetyksen vastaanottajalle. Tullaamaton lähetys palautetaan lähettäjälle.

Yksi murheenkryyni suomalaisille verkkokauppatoimijoille on ollut EU-alueen ulkopuolelta tilattujen tuotteiden verovapaus. Nykyisin EU:n ulkopuolelta voi tilata alle 22 euron lähetyksiä verovapaasti.

Vuoden 2021 alusta verovapaus poistuu ja tuotteille tulee normaali arvonlisävero (alv), joka useimpien tuotteiden kohdalla on 24 prosenttia.

Posti pyrkii jouduttamaan tilauksia

Tammikuun lopusta lähtien tavaroiden tullauksen voi antaa Postin hoidettavaksi Omaposti-palvelussa. Palvelun tarkoitus on nopeuttaa lähetyksen saapumista perille.

Asiakas voi Omapostissa valtuuttaa Postin hoitamaan tullauksen ja alv:n maksamisen, jolloin maksut lähtevät suoraan asiakkaan kortilta siinä vaiheessa, kun lähetys on saapunut Suomeen. Palvelu on asiakkaalle taloudellisesti kannattava, sillä se korvaa 2,90 euron käsittelymaksun. Palvelun hinta on 90 senttiä lähetystä kohden, ja se on alkuvaiheessa voimassa 22–150 euron ostoksille.

Alkuvaiheessa tullauspalvelu on käytössä ainoastaan Kiinasta saapuville tuotteille. Nykyisin suurin osa Kiinasta tulevista lähetyksistä on kuitenkin alle 22 euron suuruisia, eli niitä ei koske käsittelymaksu eikä vielä vuoteen myöskään arvonlisävero.

Sami Finne kertoo, että lähetyksiä pyritään jouduttamaan myös eri maiden postien tiivistyvällä yhteistyöllä.

”Tällä hetkellä kehitetään yhteiseurooppalaista ratkaisua, jonka myötä vähäarvoisten lähetysten tullaus digitalisoituu tulevaisuudessa kokonaan. Silloin asiakkaalle ei välttämättä tulisi erillisiä maksuja.”

Finnen mukaan Postin tavoite on myös se, että tulevaisuudessa alle 22 euron ostosten alv:n voisi maksaa suoraan siihen verkkokauppaan, josta tavaran ostaa, eikä erillistä tullausilmoitusta tarvitsisi tehdä. Tämä edellyttää muutoksia tullauskäytäntöihin.

Kiinalaisten tavaroiden kuluttajansuoja ei parane

Johtava asiantuntija Janne Koivistohttps://www.hs.fi/haku/?query=janne+koivisto Kaupan liitosta kertoo, että EU:ssa on päätetty useista uusista tiukennuksista kuluttajansuojaan. Yritykset voivat tulevaisuudessa saada esimerkiksi sakkorangaistuksia kuluttajarikkomuksista. Tähän saakka Suomessa on ollut käytössä uhkasakkomenettely.

Koiviston mukaan tiukennukset eivät kuitenkaan tosiasiallisesti paranna kuluttajan asemaa kovin paljon, koska ne koskevat vain EU-alueelta tilattavia tuotteita.

EU:n valvontaviranomaisten toimivalta ei ulotu unionin ulkopuolelle, joten Kiinasta ja muualta maailmasta tulevat tavarat jäävät tiukennusten ulkopuolelle. Niitä eivät koske esimerkiksi virhevastuu tai EU:n sisäiset tuotevaatimukset, kuten esimerkiksi kemikaalipitoisuuksia tai sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset.

”Meillä on jo nyt kuluttajansuoja erittäin korkealla tasolla. Se, että unionissa tai varsinkin Suomessa säädetään kiristyvää lainsäädäntöä, ei ole oikea tie. Pitäisi miettiä, miten juuri EU:n ulkopuolelta tulevien toimijoiden vastuuta ja valvontaa voidaan parantaa”, Koivisto sanoo.

Koiviston mukaan ongelma on se, että nykylainsäädäntö ei tunnista verkkoalustojen roolia. Alustat eivät omista tai myy tuotteita eivätkä ole niiden maahantuojia: ne vain välittävät kaupan kuluttajan ja alustalla tuotteita myyvän elinkeinonharjoittajan välillä. Nykylainsäädännössä vastuu tuoteturvallisuudesta ja kuluttajansuojasta on vain valmistajalla, jakelijalla tai maahantuojalla.

”Verkkoalustat pitäisi saada vastuullisiksi toimijoiksi. Suurin osa isoista toimijoista, kuten Amazon, Wish tai Aliexpress, toimivat EU-markkinoilla. EU on niin valtava kuluttajamarkkina, että näillä alustoilla olisi varmasti intressi noudattaa lainsäädäntöä”, Koivisto sanoo.