Talous

EU julkisti kaikkien aikojen kunnian­himoisimman ilmasto-ohjelmansa: ”Tämä hetki vetää vertoja historialliselle kuukävelylle”

Uusi ohjelma vaikuttaa elämän jokaisella osa-alueella liikkumisesta kuluttamiseen. Suomeen se saattaa tuoda esimerkiksi lisää sähköautojen latauspisteitä.

Bryssel

”Tämä hetki vetää vertoja historialliselle kuukävelylle”, sanoi vihreän kasvun ohjelman keskiviikkona julkaissut komission tuore puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Green New Deal eli uusi vihreän kasvun ohjelma on von der Leyenin joulukuussa aloittaneen komission ensimmäinen suurtyö. Sen toteuttamiseen menee seuraavat viisi vuotta ja lopulta paljon pidempäänkin. Tavoitteena on, että Euroopasta tulee koko maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

24-sivuinen ohjelma sisältää 50 toimenpidettä, jotka käynnistetään seuraavina vuosina. Lista on hengästyttävä. Ohjelmassa käydään läpi kaikki yhteiskunnallisen toiminnan sektorit: teollisuus, ruoantuotanto, energia, liikenne, koulutus, rakentaminen ja jopa kansalaisaktivismi.

Kaikkiaan ohjelman on von der Leyenin mukaan tarkoitus näyttää, että ”fossiileihin ja saasteisiin perustuneen vanhan kasvumallin aika on ohi”. Uutta kasvua haetaan innovaatioista, teknologiasta ja koulutuksesta.

”On paljon kalliimpaa jättää muutokset tekemättä”, von der Leyen on toistanut useaan otteeseen.

Uusi vihreä kasvu tarvitsee rahoitusta, mihin ohjelma pyrkii vastaamaan esimerkiksi sadan miljardin euron reilun siirtymän rahastolla. Rahoitus kootaan EU-budjetin ja yksityisten sijoitusten yhdistelmänä.

Rahasto on tarkoitettu erityisesti alueille, jotka ovat riippuvaisia vanhasta teknologiasta tai esimerkiksi hiilivarannoista.

Keskiviikkona julkaistu ohjelma on vasta kehys, jonka konkreettiset seuraukset tarkentuvat myöhemmin. Tärkeimmät linjaukset koskevat päästörajoituksia: EU tekee ensimmäisen ilmastolakinsa, jossa se sitoutuu hiilineutraaliuteen vuonna 2050. Välietappina on vuoden 2030 tavoitteen kiristäminen 50–55 prosenttiin vuoden 1990 päästöistä. Vuoden 2030 välietapista on määrä päättää kesäkuuhun mennessä, ennen ensi vuoden kansainvälistä ilmastokokousta.

Komissio ei kuitenkaan pysty linjaamaan asioita yksin, vaan päätöksille tarvitaan jäsenmaiden hyväksyntä. Vuoden 2050 tavoite on ollut Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä kysymyksiä, ja torstaina alkavassa huippukokouksessa sitä käsitellään Suomen pääministerin Sanna Marinin (sd) johdolla. Suomi on toivonut sopua asiaan, jota vastustaa erityisesti Puola.

Suomen ympäristöministerin Krista Mikkosen (vihr) mukaan uusi vihreä sopimus on merkittävä avaus.

”Kestävyystavoitteiden on ohjattava kaikkea EU:n politiikkaa. Työohjelma osoittaa, että vähähiilisen tulevaisuuden rakentaminen on EU:lle prioriteetti”, Mikkonen kommentoi tiedotteessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki pitää ohjelman vahvimpana puolena sitä, että ilmastopolitiikka ulottuu ensimmäistä kertaa selvästi kaikille yhteiskunnan osa-alueille.

”Suomi ja elinkeinoelämä ovat tästä aika samoilla linjoilla. Yksityiskohdat lopulta vaikuttavat, miten ohjelma vaikuttaa juuri Suomeen eli miten esimerkiksi rahoitus kohdentuu.”

Ohjelman mukaan esimerkiksi EU:n päästökauppa saattaa muuttua tulevaisuudessa merkittävästi. Komissio ehdottaa meriliikenteen lisäämistä päästökauppaan lentoliikenteen ilmaiskiintiöiden rajoittamista. Rakentamisen ja muun liikenteen lisäämistä selvitetään.

Ruohomäen mukaan keskustelua ovat herättäneet erityisesti ohjelmassa mainitut hiilitullit. EU:hun tulevasta tuotteesta pitäisi mahdollisesti maksaa hiiliveroa.

”Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia kauppapolitiikkaan.”

Ympäristöjärjestö Climate Action Networkin johtaja Wendel Trio seurasi ohjelman julkistusta Madridin ilmastokokouksessa. Vaikka osa linjauksista jäi hänen mukaansa epämääräiseksi, ohjelmassa oli hänestä paljon hyvää.

”Tämä on ensimmäinen asia, jonka uusi komissio julkaisee ja johon se kiinnittää huomiota. EU on perinteisesti ollut puheissaan vahva, mutta esimerkiksi ilmastorahoituksessa toiminta on jättänyt toivomisen varaa. Toivotaan, että uusi ohjelma korjaa tätä.”

Ympäristöjärjestöt ovat toivoneet EU:lle tiukempia tulevaisuustavoitteita. Vuonna 2030 päästövähennyksen pitäisi olla jo 65 prosenttia, ja ilmastoneutraalius pitäisi saavuttaa vuonna 2040, jotta lämpeneminen olisi mahdollisuus rajoittaa 1,5 asteeseen, Trio sanoo.

Miten von der Leyenin ohjelma vaikuttaa suomalaisiin?

Vihreä ohjelma läpäisee kaikki arkiset elämänalueet ja vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudessa asutaan, syödään, liikutaan, kulutetaan ja tehdään työtä.

Merkittävä osa ilmastoon liittyvästä lainsäädännöstä on Suomen omissa käsissä, mutta EU:n linjauksilla on vaikutusta esimerkiksi rahoituksen ja päästörajoitusten välityksellä.

”Teemme asioita, joihin mikään yksittäinen valtio ei pystyisi yksin”, ohjelmassa sanotaan.

Yksi konkreettinen vaikutus on vähäpäästöisen autoilun helpottaminen. Komission laskujen mukaan Euroopassa tarvitaan seuraavien viiden vuoden aikana noin miljoona lataus- ja tankkauspaikkaa 13 miljoonalle sähkö- tai biopolttoaineautolle. Komissio aikoo tukea latauspisteiden asentamista erityisesti alueilla, joissa on pitkät välimatkat.

Energiaa säästävälle korjausrakentamiselle luvataan tukia, ja liikkumista yritetään yleisesti viedä pois fossiilisista kulkuvälineistä. Komissio selvittää esimerkiksi, mitä säätelyä tarvitaan, jotta junaliikenne tulisi Euroopassa realistiseksi vaihtoehdoksi lentoliikenteen sijaan.

On mahdollista, että Suomi päätyy jälleen keskustelemaan metsistään myös eurooppalaisilla areenoilla.

Vuonna 2017 jäsenmaat pääsivät lopulta Suomea tyydyttävään lopputulokseen maankäyttöä ja metsiä koskevassa niin sanotussa lulucf-kiistassa, jossa puitiin muun muassa hakkuiden määrää.

Uuden vihreän ohjelman mukaan harkitaan, avataanko keskustelu uudelleen. Metsät ovat yksi pohdittava asia siinä, miten EU saavuttaisi tiukemmat vuoden 2030 päästötavoitteet. Ohjelmassa EU:lle luvataan myös uusi metsästrategia.

Asiaa tuntevan EU-virkamiehen mukaan tarkoituksena on katsoa metsiä sekä liiketaloudellisesta että luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. ”Selvää on, että tarvitsemme enemmän puita, myös kaupunkeihin.”

Maatalouden uudessa strategiassa halutaan löytää vihreä ja terveellinen tapa tuottaa ruokaa. Se tarkoittaa lannoitteiden ja antibioottien vähentämistä, virkamies kertoo.

Ilmastoajattelu läpäisee myös esimerkiksi EU:n solmimat tulevat kauppasopimukset, joiden pitää olla komission mukaan linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Komission ohjelman linjaus on, että ketään ei jätetä taloussiirtymässä rannalle. Reilun siirtymän rahaston lisäksi kansalaisille, yhteisöille, kaupungeille ja kunnille luvataan ilmastoverkostoja ja mahdollisuutta vaikuttaa.

Komissio on päättänyt toimia esimerkkinä myös omassa arkisessa toiminnassaan. Se lupaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Koko vihreän ohjelman voi lukea täältä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Koronavirus on jo levinnyt Pohjois-Koreaan, kertovat lähteet: Epidemia suljetussa valtiossa voisi olla tuhoisa

    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      Lidl tekemässä täyskäännöstä: Valmistelee omaa etuohjelmaa vastaukseksi S-etukortille ja Plussa-kortille

    4. 4

      Michelin-opas tunnetaan tähdistä, mutta se palkitsee myös hyvän hinta-laatusuhteen paikkoja: nämä suomalaisravintolat pääsivät listalle

    5. 5

      Vakuutus ei välttämättä korvaa Tampereella romahtavaa asuintaloa, joka asetettiin tänään asumiskieltoon

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Image: Sibelius-Akatemiassa seksuaalista häirintää, nöyryyttämistä sekä opettajien ja opiskelijoiden välisiä suhteita

    4. 4

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää