Talous

Tänään jatkuu teollisuuden palkka­riitojen sovittelu – ytimessä on kilpailu­kyky, mutta mistä se syntyy ja miten se pitäisi laskea?

SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan Suomen kilpailukyky säilyisi, vaikka palkkoja korotettaisiin viitisen prosenttia kahden vuoden sopimuskauden aikana.

Vientiyritysten ja koko Suomen kilpailukyvyn turvaaminen ja jopa parantaminen on ollut työnantajan perustelu sille, että niin sanotut kiky-tunnit tulisi säilyttää vastakin.

Syksyn neuvottelukierros uusista työehtosopimuksista on juuttunut riitaan työajasta ja palkantarkistusten tasosta. Ne ovat myös yhteydessä toisiinsa: jos työaika lyhenee nykyisestä, ei palkkoja ole varaa juuri korottaa, sanoo työnantaja.

Vuotuinen 24 tunnin eli kolmen päivän palkaton työajan pidennys otettiin käyttöön pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen myötä.

Työantajan mukaan pidennys tuli jäädäkseen, mutta työntekijäpuoli tulkitsi sen väliaikaiseksi talkootyöksi ja talouden korjausliikkeeksi, eräänlaiseksi sisäiseksi devalvaatioksi.

Esimerkiksi SAK:laisen Teollisuusliiton ja vientialojen työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden sopimuksessa kiky-tunneista oli kirjaus erillisessä lisäpöytäkirjassa, jonka Teollisuusliitto irtisanoi jo hyvissä ajoin ennen uusien neuvottelujen alkua.

Ihan kaikkia aloja kiky-tunnit eivät koskeneet alun perinkään, ja joillakin aloilla ne on käytetty esimerkiksi virkistykseen. Osassa sopimuksista ne ovat kiinteänä osana eli varsinaisina työtunteina tai työpäivinä.

Kilpailukykysopimus sisälsi muitakin työntekijäpuolelta vaadittuja uhrauksia, kuten lomarahojen leikkauksen julkisen sektorin palkansaajilta kolmeksi vuodeksi. Leikkausta on tosin osin kompensoitu.

Lisäksi sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi.

Joulukuun alussa Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoehdotuksen, joka olisi nostanut palkkoja kahdessa vuodessa 1,6 prosenttia. Samalla kiistellyt kiky-tunnit olisivat poistuneet.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan esitys olisi ensimmäisenä vuotena tuonut keskimäärin 2 600 euron kuukausipalkkaan vain 13 euron korotuksen.

Palkkariitoja aletaan sovitella jälleen maanantaina.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta on arvostellut sovintoehdotusta palkansaajien kannalta kohtuuttomaksi: se ei olisi turvannut heidän ostovoimaansa.

Sovintoehdotus viittaa suoraan Suomen Pankin arvioon. Sen mukaan kilpailukyky säilyisi ennallaan, jos palkkakustannusten nousu jää 1,7–2,5 prosentin välille.

Sovittelija perusteli ratkaisuaan myös sillä, että vuonna 2020 palkkakustannusten arvioidaan nousevan EU-alueella 2,1 prosenttia.

Kauko­rannan mukaan ei ole Suomen Pankin tehtävä määrittää palkankorotusten tasoa.

Kyseiset ennusteet ja arviot koskevat lisäksi vain ensi vuotta, eli niihin ei voi Kaukorannan mukaan nojata, kun tehdään kahden vuoden sopimusta.

Kaukoranta huomauttaa myös, että esimerkiksi Euroopan komissio ennusti marraskuussa EU:n työvoimakustannusten nousuksi 2,7 prosenttia ensi vuodelle.

SAK:n pääekonomisti on kerännyt blogiinsa myös kahden vuoden ennusteita EU:n ja euroalueen työvoimakustannusten noususta. Korkeimmat niistä ulottuvat yli viiteen prosenttiin.

Palkankorotusvaraa hän on haarukoinut myös ennusteilla kilpailijamaiden yksikkötyökustannusten noususta ja Suomen tuottavuuden kasvusta.

”Näitä lukuja ynnäämällä päädytään siihen, että Suomen hintakilpailukyky säilyisi yksikkötyökustannuksilla mitattuna, jos työvoimakustannusten nousu olisi 4,2–5,0 prosenttia”, Kaukoranta päättelee.

Sovintoehdotuksessa oli otettu huomioon Teknologiateollisuuden esillä pitämä kiky-tuntien poiston eli työajan lyhenemisen aiheuttama laskennallinen 1,4 prosentin kustannusvaikutus ja lisäksi keskimääräinen 0,4 prosentin vuotuinen palkkaliukuma.

Kaukorannan laskelmien mukaan nämäkin vähennykset huomioon otettuna Suomen kilpailukyky säilyisi, vaikka sopimuskorotukset olisivat kahden vuoden aikana yhteensä 2,0–3,2 prosenttia.

Kaukoranta tosin myös kyseenalaistaa senkin, että kiky-tuntien poiston kustannusvaikutus olisi juuri 1,4 prosenttia.

”Työehtosopimusten kattavuus on 89 prosenttia, ja kikyä sovellettiin 91 prosentissa työehtosopimuksista. Sen kustannusvaikutus onkin korkeintaan 1,1 prosenttia”, Kaukoranta laskee ja muistuttaa, ettei kaikilla työpaikoilla työajan pidennystä edes toteutettu.

Sopimusratkaisuja ei Kaukorannan mukaan voi eikä pidä typistää pelkiksi mekaanisiksi laskukaavoiksi, koska ennusteet ovat hyvin epävarmoja ja promillentarkka mitoitus toiveajattelua.

Siitäkin voidaan olla Kaukorannan mukaan monta mieltä, pitäisikö Suomen kilpailukykyä ylipäänsä vielä parantaa: ”Sehän on jo parantunut huomattavasti.”

Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras ei pidä pahana sitä, että uuden sopimuksen palkankorotusprosenttia haarukoidaan Suomen Pankin ennusteiden pohjalta.

”Jo silloin, kun vientivetoista mallia valmisteltiin vuonna 2016, etsimme yhdessä muiden liittojen – myös Teollisuusliiton – kanssa ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita, jollainen Suomen Pankkikin on. Ja onhan siellä myös asiantuntemusta”, Rautaporras sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto myöntää, että aikoinaan osviittaa niin sanottuun Suomen malliin haettiin muun muassa Suomen Pankilta. Suomen malli jäi lopulta syntymättä, vaikka työehtosopimuksia solmitaankin vientivetoisesti.

”Ja nythän käydään liitto- ja alakohtaisia neuvotteluita, kun taas Suomen Pankin luvut liikkuvat ylätasolla ja koskevat koko keskimäärin koko kansantaloutta”, Aalto huomauttaa.

Teollisuuden tuottavuus on kasvanut enemmän kuin koko kansantalouden, Teollisuusliitto laskee.

Lisäksi sovintoehdotukseen oli otettu Suomen Pankin ennusteestakin alaraja.

Teknologiateollisuuden Rautaporrasta ei häiritse se, että ennusteissa on otettu huomioon vain ensi vuosi, vaikka sopimus on kaksivuotinen. Vuoden 2021 ennusteet eivät juuri eroa ensi vuoden ennusteista.

”Keskeistä on, että ennusteissa ja vertailuissa otetaan huomioon laaja joukko euromaita ja kauppakumppaneita, ei vain yksittäisiä maita”, Rautaporras sanoo.

Rautaportaan mukaan Suomen kustannuskilpailukykyä pitää vielä nostaa.

”Ennen kilpailukykysopimusta vuonna 2015 laskettiin, että Suomen ero kilpailukyvyssä verrokkimaihin oli 10–15 prosenttia. Ero on selvästi parantunut, mutta kyllä me vielä olemme viitisen prosenttia takamatkalla”, Rautaporras arvioi.

Rautaporras pitää myös kiinni Teknologiateollisuuden laskelmasta, jonka mukaan kiky-tuntien kustannusvaikutus on 1,4 prosenttia: ”Se on yksinkertaisesti kolmen työpäivän arvo, ja meillä työajan pidennys on ollut hyvin kattava, yli 90 prosenttia henkilöstöstä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Sovittelut käyntiin


 Elokuussa alkaneet liittokohtaiset neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat ajautuneet umpikujaan ja johtaneet jo lakkoihin ja työsulkuun.

 Kolmipäiväiset lakot päättyivät jo viime viikolla, mutta Metsäteollisuuden kuusipäiväinen työsulku jatkuu yhä.

 Uudet työriitojen sovittelut alkavat maanantaina valtakunnansovittelijan johdolla. Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden vastapuolia ovat SAK:lainen Teollisuusliitto, akavalainen neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN ja STTK:lainen Ammattiliitto Pro.

 Viikolla sovitellaan myös Teollisuusliiton neuvotteluja työnantajia edustavien Metsäteollisuuden ja Kemianteollisuuden kanssa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    2. 2

      Ville Liikanen käveli katua Punavuoressa, kun 100-asteinen vesi yhtäkkiä poltti jalat nilkoista alaspäin: ”Kun olisi tajunnut hypätä vaikka auton päälle”

    3. 3

      Tuhannet rantaan ajautuneet kalat ihmetyttävät Porkkalan­niemellä

    4. 4

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    5. 5

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    6. 6

      Edeltäjät pitävät valtakunnansovittelijan julkisia ulostuloja haitallisina

    7. 7

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    8. 8

      Palomies menetti ajokorttinsa ylinopeuden takia, työnantaja pidätti hänet kuukaudeksi virasta – KHO: Työnantaja toimi väärin

    9. 9

      Kiinalaiset kalastajat ovat alkaneet saada verkkoihinsa saaliiksi mini­sukellus­veneitä, joista valtio maksaa mittavan löytö­palkkion

    10. 10

      Taikinan vaivaaminen onkin turhaa: ilmava ja rapeakuorinen pataleipä valmistuu odottamalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    2. 2

      Tutkijat: Etelämantereella havaitut hiukkaset uhmaavat fysiikan teorioita

    3. 3

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    4. 4

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    5. 5

      Helsinkiläinen yritys ei ole saanut yhtään kirjettä postissa kuukauteen – ”Olemme jo epätoivoisia”

    6. 6

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    7. 7

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    8. 8

      Vähintään kymmenet asiakkaat ovat ostaneet Elisan laaja­kaistaan lisä­nopeutta valheellisten myynti­puheluiden perusteella

    9. 9

      Moni suomalaismies etsii rakkautta Thaimaasta, ja nyt Thaimaan suositut naistubettajat kertovat, miten napataan hyvä länsimaalainen mies

      Tilaajille
    10. 10

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset

      Tilaajille
    2. 2

      Hiekanharmaassa toimistobunkkerissa lymyää ”kirjastojen kirjasto”, kaksi miljoonaa kirjaa ja mäkihypyn entinen maailmanmestari

      Tilaajille
    3. 3

      Unohda ohje viidestä ateriasta päivässä – näin kannattaa syödä, jos haluaa pysyä mahdollisimman virkeänä

      Tilaajille
    4. 4

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    5. 5

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    8. 8

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    9. 9

      Tietynlainen treeni saa energiankulutuksen roihuamaan jopa päiviksi – Tästä on kyse jälkipoltoksi kutsutussa ilmiössä

      Tilaajille
    10. 10

      Kansanedustaja Anna Kontula otettiin kiinni Israelissa, aikoi tunkeutua Gazaan laittomasti

    11. Näytä lisää