Talous    |   HS-haastattelu

”Amerikkalaista unelmaa ei enää ole”, sanoo entinen kommunisti ja talous­kasvun huippu­tutkija Philippe Aghion – siksi kapitalismia pitää rajoittaa

Viime vuosina taloustieteilijät ovat alkaneet epäillä, toimiiko markkinatalouteen kytkeytyvä kapitalismi niin kuin sen pitäisi. HS:n haastattelussa yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Harvardin taloustieteen professori Philippe Aghion vaatii kapitalismille sääntöjä ja rajoituksia.

Markkinatalous on luonut maailmaan paljon vaurautta. Elintason kohenemisen seurauksena äärimmäisen köyhyys on vähentynyt, ihmisten terveys on parantunut ja vapaa-aika kasvanut. Toisin sanoen hyvinvointi on lisääntynyt.

Viime vuosina taloustieteilijät ovat silti alkaneet epäillä, toimiiko markkinatalouteen kytkeytyvä kapitalismi niin kuin sen pitäisi.

Onko globalisaatio edennyt liian pitkälle; missä määrin rahoitusmarkkinoita on säänneltävä; miten estetään tuloerojen kasvu uuden tekniikan käyttöönoton kiihtyessä ja varmistetaan, että mahdollisimman moni hyötyy talouskasvusta?

Esimerkiksi vuonna 2018 ilmestyi Oxfordin yliopiston taloustieteen professorin Paul Collierin kirja kapitalismin tulevaisuudesta (The Future of Capitalism). Viime vuonna julkaistiin New Yorkin yliopiston taloustieteen professorin Thomas Philliponin kirja Täyskäännös: miten Yhdysvallat luopui vapaista markkinoista (The Great Reversal: How America Gave Up on Free Markets).

Yksi kapitalismin tilaa pohtineista on yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Harvardin taloustieteen professori Philippe Aghion. Jos ihmiset Yhdysvalloissa saattoivat ennen luottaa siihen, että heillä on yhteiskuntaluokastaan riippumatta mahdollisuus tavoitella parempaa elämää ja menestystä, nykyään se ei enää välttämättä päde.

”Amerikkalaista unelmaa ei enää ole. Ihmiset pelkäävät, että heidän lapsensa ovat huonommassa asemassa kuin he itse ovat. Väittäisin, että populismi alkaa yleistyä nimenomaan silloin, kun ei ole enää varmuutta lasten hyvinvoinnista tulevaisuudesta”, Aghion sanoo.

Talouskasvuun ja luovaan tuhoon erikoistunut Aghion pitää tehtävänään taistelua köyhyyttä vastaan. Hänen mukaansa se edellyttää suurehkoja muutoksia, joihin poliittiset päättäjät eivät välttämättä ole vielä valmiita.

Kysymys on mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kaikilla pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ja vaurastua haluamallaan tavalla, kunhan se on yhteiskunnassa hyväksyttyä. Siitä, mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, päättävät viime kädessä parlamentit lainsäädäntöä muuttamalla.

”Keskeistä on lisätä sosiaalista liikkuvuutta, jota parantaa koulutus, sosiaalinen turvaverkko, aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja toimivat pääomamarkkinat. Meidän on poistettava kaikki ne esteet, joita rikkaat yleensä haluavat ylläpitää estääkseen muita rikastumasta. Minulla ei ole mitään rikkaita vastaan niin kauan kuin he eivät estä muita rikastumasta.”

Sosiaalinen liikkuvuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vanhemman ja lapsen sosiaaliset asemat poikkeavat toisistaan. Kun sosiaalinen liikkuvuus on suurta, vähävaraisen perheen lapsesta voi tulla korkeasti koulutettu, menestynyt ja varakas. Hänen tulevaisuutensa ei ole sidottu siihen yhteiskuntaluokkaan, johon on syntynyt.

”Jos rikkaimmat ihmiset ovat täsmälleen samat kuin 20 vuotta sitten, jokin on pielessä. Jos rikkaimmat ihmiset ovat tänä vuonna eri ihmisiä kuin 20 vuotta sitten, se on huomattavasti pienempi ongelma.”


 

”Iso on ongelma on kilpailun puute, koska olemme sallineet suurimpien yhtiöiden kasvaa rajattomasti.”

Aghionin mielestä Yhdysvalloissa merkittävä epäkohta on esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmä.

”Tunnen ihmisen, jonka piti myydä talonsa, koska hänen puolisonsa sairastui syöpään. Tällainen järjestelmä ei ole mitenkään hyväksyttävä. Veroja pitää maksaa, jotta olisi toimiva sosiaalinen turvaverkko ja koulutusjärjestelmä, joka takaa kaikille mahdollisuuden menestyä.”

Aghion kertoo esimerkiksi kannattavansa perintöveroa ja pohtisi enemmän sitä, missä määrin rikkaimmat saavat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

”Kilpailupolitiikka on erittäin tärkeää. Samoin se, kuinka paljon rikkaat saavat rahoittaa poliittisia kampanjoita ja missä kulkevat edunvalvonnan rajat.”

Maailmantaloutta ravisteleva murros kiteytyi ainakin osittain vuonna 2008 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen. Myrskyä ei seurannut vakaus, vaan kriisi herätti pikemmin lisää kysymyksiä ja saattoi jouduttaa poliittisten ääriliikkeiden kannatuksen kasvua.

Kriisin jälkeen kehittyneissä kansantalouksissa talouskasvulle elintärkeä työn tuottavuus on kehittynyt heikosti. Monet taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että työn tuottavuuden parantamisessa uuden tekniikan hyödyntäminen on keskeisessä asemassa.

Toisaalta uusi tekniikka on myös johtanut monien tutkijoiden mielestä tarpeettomaan keskittymiseen. Uusien innovaatioiden omistajista voi tulla mittaamattoman rikkaita, kun taas tavallisten työntekijöiden ansiotulot kasvavat hitaasti.

Yhdysvalloissa on verraten suppea määrä suuria yrityksiä, jotka hallitsevat voimakkaasti uuden tekniikan hyödyntämiseen perustuvaa liiketoimintaa.

”Yhdysvalloissa olemme havainneet, että suurten yhtiöiden tunkeutuessa on yhä useammille toimialoille ne itse asiassa estävät uusien innovaatioiden kehittämistä. Iso on ongelma on kilpailun puute, koska olemme sallineet suurimpien yhtiöiden kasvaa rajattomasti. Tarvitaan siis parempaa kilpailupolitiikkaa”, Aghion sanoo.

Suurimmilla yhtiöillä hän tarkoittaa esimerkiksi ohjelmistoyhtiöitä Googlea ja Facebookia sekä kaupan alan yhtiöitä Amazonia ja Wal-Martia.

Keskittymisestä kertoo sekin, että hämmästyttävän monet maailman suurimmista uutta tekniikkaa hyödyntävistä yhtiöistä ovat yhdysvaltalaisia. Ei ole kuin 15 vuotta siitä, kun esimerkiksi Nokia oli maailman johtavia uuden tekniikan kehittäjiä ja hyödyntäjiä kuluttajaliiketoiminnassa.

Lyhyen ajan kuluessa Yhdysvallat kiilasi kuin varkain Nokian ja eurooppalaisten yritysten ohitse.

”Yhdysvallat on Eurooppaa edellä, koska siellä on paljon yksityisiä lahjoittajia, jotka rahoittavat kaikkein riskipitoisinta tutkimusta. Siellä on myös asevoimien tutkimusorganisaatio (Defense Advanced Research Projects Agency), joka keskittyy nimenomaan perustutkimukseen. Lisäksi Yhdysvalloissa paljon on kehittyneemmät pääomamarkkinat perustutkimuksen ja innovaatioiden rahoittamiseen.”

Asevoimien tutkimusorganisaatiolla oli aikoinaan tärkeä merkitys esimerkiksi internetin kehittämisessä.


 

”Myöhemmin ymmärsin, että kommunismi ja sosialismi eivät toimi.”

Kapitalismi tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa tuotantovälineet eli pääoma ja maa ovat yksityisessä omistuksessa. Työmarkkinoilla pääoma vuokraa työntekijöiden työpanosta, josta maksetaan korvaus.

Laajemmassa merkityksessä kapitalismi nivoutuu markkinatalouteen. Siinä keskeinen ajatus on, että yritykset ja kotitaloudet ratkaisevat talouden ongelmat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Lisäksi pääoma ja työvoima voivat liikkua vapaasti.

Markkinatalous voi toimia periaatteessa myös silloin, jos tuotantovälineet olisivat valtion omistuksessa. Kapitalismi ei siis ole markkinatalouden välttämätön ehto.

Arvostelustaan huolimatta Aghion korostaa olevansa kapitalismin kannattaja.

”Nuoruudessani olin kommunisti ja Ranskan kommunistisen puolueen jäsen. Myöhemmin ymmärsin, että kommunismi ja sosialismi eivät toimi. Ne eivät lisää riittävästi ihmisten hyvinvointia.”

Aghion muistelee kuinka hänen isänsä ystävä, kommunistisen sanomalehden L’Humanitén Moskovan-kirjeenvaihtaja, tuli heidän kotiinsa Pariisiin illalliselle.

”Hän kertoi, kuinka sosialismi on kaunis idea, mutta on harmi, että se ei toimi. Kun sen ymmärtää, tajuaa myös, että kapitalismia tarvitaan sosiaalisen liikkuvuuden turvaamiseksi. Sosialistisissa valtioissa ei ole laaja-alaista hyvinvointia eikä vapautta.”

Toisaalta kapitalismi tarvitsee myös sääntöjä ja rajoituksia tuottaakseen taloudellista hyvinvointia ja turvaa mahdollisimman laaja-alaisesti.

”Kyse on vähän niin kuin liikennevaloista. Meidän pitää rajoittaa sitä, kuinka kovaa autoilla saa ajaa, koska muuten autoilusta tulee hyvin vaarallista. Samalla tavoin kapitalismiin tarvitaan sääntöjä ja liikennevaloja.”


 

”Innovaatiot edellyttävät joustavuutta työmarkkinoilla ja verotuksessa, mutta myös luovaa tuhoa.”

Taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä, että suuret tuloerot ovat yhteiskunnallinen ongelma. Erimielisiä he ovat siitä, miten tuloeroja kasvua olisi hillittävä.

Kehittyneistä kansantalouksista tuloerojen kasvu on ollut erityisen suurta Yhdysvalloissa. Suomessa tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pienet.

Aghion painottaa, että verotuksen keventämisessä on menty Yhdysvalloissa liian pitkälle, mutta toisaalta ei ole yhteiskunnallisesti kestävää estää ihmisiä vaurastumasta hyvin ankarilla veronkiristyksillä.

Kysymys on siis sellaisen tasapainon löytämisestä, jonka tuottaa mahdollisimman paljon yhteiskunnallista hyvää – sekä yrityksille että ihmisille.

Aghion on eri mieltä ranskalaisen kollegansa Thomas Pikettyn kanssa siitä, miten yhteiskunnallista kahtiajakoa pitäisi hillitä. Laajasti rikkaimman väestönosan vaurastumisesta tutkinut Piketty vaatii liki säännönmukaisesti ankarampaa verotusta.

”Hänen maailmassaan ei olisi lainkaan innovaatioita, koska kaikki innovaatiot pakkolunastettaisiin. Ruotsissa päätettiin 1990-luvun alussa keventää suurinta marginaaliveroastetta ja siirtyä pääomatulojen tasaverotukseen. Se kiihdytti innovaatioita ja työn tuottavuutta. On kuitenkin totta, että innovaatioiden kehittäjät voivat vaurastua huomattavasti ja sillä tavoin myös estää muita tekemästä innovaatioita”, Aghion sanoo.

Vaikka valtiot voivat virkistää innovaatioiden versomista, kaupalliseen käyttöön niitä jalostetaan pääasiassa yrityksistä. Siksi on tärkeä huolehtia siitä, että yrityksiä kannustetaan innovointiin.

”Väärin suunniteltu verojärjestelmä estää innovaatioita, kun taas hyvä verojärjestelmää kannustaa innovaatioihin, mutta huolehtii myös verotuksen oikeanlaisesta jakautumisesta. Innovaatiot edellyttävät joustavuutta työmarkkinoilla ja verotuksessa, mutta myös luovaa tuhoa.”

Mitä sitten pitäisi tehdä innovaatioiden kiihdyttämiseksi?

Aghionin mielestä työntekijöiden palkkaamisen pitää olla helppoa, samoin kuin irtisanomisen, jonka vastapainoksi tarvitaan sosiaalista turvaverkkoa. Se on omiaan lisäämään riskinottoa ja innovaatioita. Lisäksi ihmisiä pitää kannustaa uudelleenkoulutukseen, jotta heidän osaamisensa vastaa yritysten tarpeita.

Tanskalainen järjestelmä on erinomainen. Kun Tanskassa menettää työpaikan, tiettyyn rajaan saakka voi saada 90 prosenttia palkastaan, mutta samalla sitoutuu koulutukseen ja ottamaan vastaan uuden työpaikan.”

Huomio pitää kiinnittää siihen, että uuden tekniikan käyttöönotto edellyttää usein luovaa tuhoa, jossa vanhoista liiketoimintamalleista ajan mittaan luovutaan. Se herättää työntekijöistä myös huolta, koska työtehtäviä katoaa.

Esimerkiksi verkkopankkien käyttöönotto on vienyt töitä pankkihenkilökunnalta. Päivittäisten pankkipalveluiden käyttö verkossa on mutkattomampaa ja tehokkaampaa kuin jonottaminen pankkikonttoreissa.

”Keskeistä ei ole se, että suojataan työpaikkoja. Tärkeintä on suojata yksittäisiä ihmisiä. Jos yksittäisen ihmisen suojeleminen taloudelliselta ahdingolta on suorassa yhteydessä hänen työpaikkaansa, kaikki haluavat pitää kiinni vanhoista työpaikoistaan.”

Silloin talous ei uudistu, vaan se lukittuu menneisyyteen maailman muuttuessa.

Etenkin Yhdysvalloissa monet republikaanit suorastaan kavahtavat pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, jossa sosiaalidemokratialla on ollut tärkeä merkitys. Verraten suuri julkinen sektori, kireä verotus ja lukuisat sosiaalietuudet ovat monille yhdysvaltalaisille sosialismin merkkejä.

”Ne ovat vain sanoja, joilla halutaan pelotella ihmisiä. Ruotsi ja Suomi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka innovoiminen on mahdollista samaan aikaan, kun sosiaalinen liikkuvuus on mahdollista ja ihmisiä varten on myös turvaverkot. Ihmisten elintason kannalta innovaatiot ovat elintärkeitä, mutta ne auttavat myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.”

Hän ei usko myöskään ”valumavaikutukseen”, jonka mukaan rikkaiden rikastuminen hyödyttää myös köyhempiä.

Tarvitaan vahvaa valtiota, joka turvaa yritysten toiminnan, kannustaa niitä muuttumaan, poistaa kilpailun esteitä, hillitsee kapitalismin ylilyöntejä sekä huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista.

Ongelmat kärjistyvät silloin, jos kaikki valtiot eivät toimi samoilla säännöillä, vaan pyrkivät suosimaan kotimaisia yrityksiään.

”En pidä presidentti Donald Trumpista, mutta hän oikeassa sanoessaan, että meidän olisi pitänyt olla paljon kovempia Kiinan kanssa. Kiina ei koskaan noudattanut kansainvälisen kauppajärjestön sääntöjä. Se rahoittaa yrityksiään ja sallii polkumyynnin hyödyntämällä lapsityövoimaa eikä välitä teollisuuden päästörajoituksista. Tällaista ei pitäisi sallia. Kaikkien valtioiden pitäisi sitouta esimerkiksi hiiliveroon ilmastomuutoksen torjumiseksi.”

Vapaakaupan keskipisteessä oleva kilpailu hyödyttää yleensä myös kuluttajia. Kun kilpailu on vapaata, hinnat halpenevat ja kuluttajat saavat korkealaatuisempia tuotteita ja palveluita yritysten pyrkiessä kasvattamaan markkinaosuuksiaan.

”Kun minä puhun vapaakaupasta, tarkoitan nimenomaan kauppaa, jossa on selvät pelisäännöt. Vapaakauppa ilman sääntöjä ja rajoituksia on kuin viidakko.”


Tausta: Kolme keskeistä käsitettä

Työn tuottavuus lasketaan kansantaloudessa jakamalla bruttokansantuotteen määrä tehdyillä työtunneilla.

Kun työn tuottavuus on riittävän hyvä, yrityksillä on varaa maksaa hyviä palkkoja työntekijöilleen ja säilyttää silti kannattavuutensa.

Kannattavalla yrityksellä on myös varaa maksaa osinkoja osakkeenomistajilleen. Paremmat palkat ja suuremmat osingot kasvattavat verotuloja.

Työn tuottavuutta voidaan parantaa yrityksissä kehittämällä uusia tuotteita tai valmistamalla nykyisiä tuotteita entistä tehokkaammin uusilla työtavoilla eli luomalla uusia innovaatiota.

Innovaatio tarkoittaa yksinkertaistaen ”reseptiä”, jolla työn tuottavuutta parannetaan.

Teollisuudessa liukuhihnatyö oli aikoinaan innovaatio, joka paransi merkittävästi työn tuottavuutta. Nykyisin automaatiotekniikan hyödyntäminen on teollisuudessa keskeinen innovaatio.

Uuden tekniikan ansiosta työvoimaa voidaan siirtää tehtäviin, joissa ihmisen osaaminen on vahvimmillaan.

Luova tuho tarkoittaa pelkistäen talouden uudistumista.

Yritykset, joiden menestymisen mahdollisuudet ovat heikenneet, poistuvat markkinoilta tai ne joutuvat muuttamaan liiketoimintaansa työn tuottavuuden varmistamiseksi.

Luovassa tuhossa keskeistä on se, että vanhojen liiketoimintamallien ja yritysten tilalle syntyisi uutta taloudellista toimintaa, jossa työn tuottavuus olisi parempi. Silloin ne tuottaisivat myös enemmän kansantaloudelle elintärkeää arvonlisäystä, jota mitataan bruttokansantuotteella.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    5. 5

      Pääministeri: Tärkeää varautua huolellisesti, mutta samalla välttää ylimitoitettuja toimia – HS näyttää suorana koronavirus­keskustelun eduskunnassa juuri nyt

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää