Suomessa rekisteröitiin ensimmäinen kolmiulotteinen kiinteistö

Suomen ensimmäinen kolmiulotteinen kiinteistö on rekisteröity Espoon Keilalahdessa, kertoi Maanmittauslaitos perjantaina.

Kyseessä on uusi paikoitustontti, joka lohkottiin nykyisen tontin alapuolelle. Alueelle on kaavoitettu 40-kerroksisia asuinkerrostaloja.

Tähän asti kiinteistö on tarkoittanut viranomaisten rekisteriin merkittyä maa- tai vesialueen yksikköä, tiettyä määrättyä pinta-alaa, johon kuuluvat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet.

Kansankielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein juuri rakennuksia, jotka tunnetusti ovat aina olleet kolmiulotteisia. Siksi ajatus kolmiulotteisesta kiinteistöstä voi huvittaa.

Maanmittauslaitoksen kehitysjohtaja Pekka Halmehttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+halme kertoo kuitenkin, että ammattilaisten terminologiassa kiinteistö-sana on tarkoittanut aina jonkun omistamaa maata tai vettä, eikä niihin osana mahdollisesti kuuluvia rakennuksia.

Nyt elokuun 2018 alusta voimaan tullut lainsäädännön muutos mahdollisti kolmiulotteisten kiinteistöjen rekisteröimisen.

”Nyt se voi olla myös pystysuunnassa merkitty palikka, joka sijaitsee kiinteistön ylä- tai alapuolella”, Halme yksinkertaistaa.

Hän korostaa, että tällaisia kolmiulotteisia kiinteistöjä voi muodostaa vain asemakaava-alueella kaavan käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön.

Nämä palikat eivät kuitenkaan saa rikkoa normaalia maalla olevaa kiinteistön pintaa, vaan niiden tulee olla kokonaisuudessaan maapinnan ylä- tai alapuolella.

Samoin yksittäisestä asunnosta asunto-osakeyhtiössä ei saa muodostaa omaa kolmiulotteista kiinteistöä, laki linjaa.

Esimerkiksi Espoon Keilalahdessa maan alla oleva parkkikiinteistö tulee todennäköisesti parkkihallin päällä olevien kerrostalojen käyttöön.

Erillisenä kiinteistönä sitä on helpompi hallinnoida ja rahoittaa, kun jos se olisi eri asunto-osakeyhtiöiden muodostamien kiinteistöjen omistuksessa.

Halmeen mukaan laajoissa rakennushankkeissa erilaiset käyttötarkoituskokonaisuudet voidaan nykyisin muodostaa kiinteistöksi. Esimerkiksi Triplassa hotellista voisi tehdä oman kiinteistönsä.

Kolmiulotteisten kiinteistöjen tarve havaittiin selkeästi esimerkiksi kauppakeskus Kamppia rakentaessa.

”Kampissa piti aikanaan muodostaa hyvin keinotekoisia tontteja, joihin kiinnitettiin eri rakennuksen osat, jotta kiinteistöä vastaan saatiin luottoa”, Halme kertoo.

Kun laajoissa rakennuskohteissa on monenlaisia toimijoita, sen eri korkeustasoilla oleviin palikoihin voi nyt lain sallimissa rajoissa muodostaa kolmiulotteisia kiinteistöjä, jotta esimerkiksi luototuksesta ja kiinteistöverotuksesta tulee yksinkertaisempaa, Halme selittää.

Halmeen mukaan juuri minkään maan lainsäädännössä ei ole määritelty, kuinka syvälle maahan tai korkealle taivaaseen tavallisen kiinteistön omistaja oman pinta-alansa määrittelemän alueen pystysuunnassa omistaa.

”Vähän vitsinomaisesti sanotaan että from hell to heaven, eli maapallon keskipisteestä avaruuteen.”

Suomessa kiinteistön omistamisen rajoja on pystysuunnassa tulkittu niin, että käyttö rajoittuu käytännön käyttömahdollisuuksiin ja siihen, mitä maankäytön suunnitelmat sallivat, Halme kertoo.