Talous

Suomalaislääkäri kehitti sovelluksen, jossa nuoret kirurgit voivat harjoitella ennen oikeita leikkauksia: ”Jos tällä estetään yksikin hoitovirhe, laite maksaa itsensä takaisin”

Arne Schlenzka erikoistui itsekin ortopedian kirurgiksi, kunnes innostui virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista leikkauksien harjoittelussa.

Leikkauspöydällä on ihmisen ranne, johon uppoaa pian terävä kirurgin veitsi.

Alkamassa on ranteen keskihermon vapautus, joka on yleisimpiä Suomessa tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä.

Usein leikkauksen tekee lääkäri, joka on vasta erikoistumassa kirurgiksi. Vaikka vieressä neuvoo kokeneempi kollega, vastuu toimenpiteen onnistumisesta on painava. Hoitovirheellä voisi olla jopa peruuttamattomia seurauksia potilaan terveydelle.

Tänään leikkaus on kuitenkin vain harjoitus.

Kun lääkäri laittaa päähänsä vr- eli virtuaalitodellisuuslasit, silmien eteen aukeaa hämmentävän tarkka kuva ihmisen ranteesta. Kädessä hänellä on niin sanottu haptinen kynä, jolla voi tehdä merkintöjä ja valintoja virtuaalitodellisuuden sisällä.

Pian tällainen virtuaaliharjoittelu saattaa olla sairaaloiden arkipäivää Suomessa ja maailmalla.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tunnetaan korkealaatuisena. Silti vuonna 2018 tehtiin yli 9 500 potilasvahinkoilmoitusta, joiden perusteella maksettiin korvauksia runsaasta 2 400 vahingosta.

Tapauksista yli tuhat liittyi leikkaustoimenpiteisiin, ja yhteenlaskettu korvaussumma kasvoi yli 40 miljoonaan euroon.

Lääkäri Arne Schlenzka sanoo, että parhaillekin kirurgeille sattuu virheitä. Vuosittain tapahtuvista hoitovirheistä maailmanlaajuisesti jopa viisi miljoonaa on sellaisia, jotka liittyvät leikkaavan lääkärin kokemattomuuteen tai koulutuksen puutteisiin.

Tämä on ongelma, johon Schlenzka halusi löytää ratkaisun. Eräs uusi mahdollisuus on vr-lasien avulla kuvattava virtuaalitodellisuus, jonka tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti.

Kirurgiksi opitaan teorian opiskelun ohella käytännön työssä: kirurgiksi erikoistuva lääkäri seuraa ensin toimenpiteitä sivusta, kunnes hän alkaa suorittaa perustason leikkaustoimenpiteitä itse kokeneemman lääkärin ohjauksessa.

Sen sijaan harjoittelumahdollisuuksia ilman hoitovirheen riskiä on tarjolla vähän.

”Anatomiaa opiskellaan edelleen aika paljon kirjojen sivuilta. Tiettyjä toimenpiteitä puolestaan pääsee harjoittelemaan ainoastaan lääketieteen käyttöön lahjoitetuilla vainajilla. Se on kallista”, Schlenzka sanoo.

Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on tehdä vaativia leikkauksia ensi kertaa. Schlenzka erikoistui ortopedian kirurgiaan kolmen vuoden ajan, jolloin hän suoritti satoja leikkauksia kokeneemman lääkärin valvonnassa.

Seuraavaksi hän jäi isyysvapaalle lääkärin työstä, mutta lääkärien puutteellinen harjoittelu jäi edelleen kytemään mieleen ongelmana, johon pitäisi löytää ratkaisu. Sitten hän päätyi Icebreaker-nimisen pääomasijoittajan tilaisuuteen, jossa etsittiin uusia teknologiayrityksiä.

Schlenzka oli jo tutustunut virtuaalilaseihin ja ehdotti, että niihin perustuva tekniikka voisi soveltua lääkärien kouluttamiseen.


Kaksi vuotta sitten hän jättäytyi pois päivätyöstään lääkärinä ja perusti Osgenic-nimisen yrityksen, jolla on kunnianhimoinen tavoite: tehdä leikkauksista turvallisempia lääkäreille ja potilaille.

Nyt Schlenzkan yrityksen sovelluksessa voi harjoitella kahta kirurgista toimenpidettä: ranteen keskihermon vapautusta ja lonkan tekonivelen asennuksen yhteydessä käytettävää lonkan taka-avausta.

Markkinoilla on muitakin, jokseenkin samanlaisia tuotteita. Esimerkiksi tableteille ja älypuhelimille on jo vuosia ollut saatavilla Touch Surgery -niminen sovellus, jolla voi käydä läpi toimenpiteiden vaihetta.

Osgenic pyrkii erottautumaan graafisella toteutuksella, joka on suunniteltu nimenomaan leikkausten simuloimiseen. Sopivia osaajia piti etsiä ympäri maailmaa: esimerkiksi pääomasijoittajan välityksellä löytynyt ohjelmistokehittäjä Mark Gillard innostui ideasta niin paljon, että muutti yrityksen perässä Australiasta Suomeen.

Schlenzka taas palkkasi omien verkostojensa kautta yritykseen brittiläisen anatomian mallintajan, Matt Briggsin, joka on alallaan maailman huipputasoa.

Kolmanneksi yhteistyökumppaniksi tuli suomalaisyritys Varjo, joka kertoi pari vuotta sitten alkavansa valmistaa ammattilaiskäyttöön suunnattuja suuren resoluution vr-laseja.

Kuusitoista ihmistä työllistävä yritys pyrkii nyt tuomaan uudenlaisen lisän lääkärien koulutukseen ympäri maailmaa – ja päihittää samalla kansainväliset kilpailijansa.

”Meillä on hieman erilainen lähestymistapa: keskitymme ennen kaikkea anatomiaan ja komplikaatioiden läpikäymiseen”, Schlenzka sanoo.

Vr-tekniikan tarjoamat mahdollisuudet kiinnostavat suomalaisia keskussairaaloita. Jo tällä hetkellä Päijät-Hämeen keskussairaalassa erikoistuvat kirurgit harjoittelevat leikkauksia Osgenicin laitteistolla.

Ylilääkäri Jussi Haapala pitää sovelluksen perusideaa hyvänä: se tarjoaa lisäharjoitusta juuri niissä toimenpiteissä, joissa tulee paljon potilasvahinkoja. Sellaisia ovat esimerkiksi ne ranne- ja lonkkatoimenpiteet, joita Osgenicin laitteella harjoitellaan.

Tekninen toteutus ei vielä ole aivan niin pitkällä, että sovelluksella voitaisiin kuvata aitoa leikkausympäristöä.

”Kudostuntemuksessa on vielä kehitettävää, ennen kuin virtuaalileikkauksella voidaan simuloida oikeaa leikkaustilannetta. Ohjelma tuo kuitenkin hyvin esille ne anatomiset kohdat, jotka leikkaavan lääkärin pitää huomioida”, Haapala sanoo puhelimitse.

Hän on itse työskennellyt ortopedina 25 vuoden ajan. Haapala muistaa edelleen ensimmäiset kokemuksensa leikkauksien tekemisestä.

”Siinä kajotaan ihmiseen tavalla, joka on kaikilta osin kiellettyä, ennen kuin se tulee ammattiin liittyen esiin. Mutta onhan se myös kiehtovaa aikaa, kun saa tehdä käytännössä ja oppia koko ajan uutta.”

Virtuaaliharjoittelun parhaana puolena Haapala pitää mahdollisuutta tutustua anatomiaan kiireettömässä tilanteessa, jossa ei tarvitse hätäillä. Hiljattain sairaala on päättänyt, että virtuaalileikkauksista tulee pakollisia kaikille erikoistuville kirurgeille.

”Ei tällä kuitenkaan varsinaisesti korvata nykyisiä opetuskäytäntöjä, vaan tämä on hyvä lisä niiden päälle.”


Jatkossa Osgenicin laitteita saatetaan käyttää myös muissa Suomen keskussairaaloissa. Nyt päätavoite on tosin Suomen ulkopuolella: Schlenzka on käynyt puhumassa tekniikan eduista sairaaloissa Yhdysvalloissa ja Saksassa, jossa jo kaksi yliopistosairaalaa on tilannut laitteistot itselleen.

Minkälaisia markkinat ovat yhtiölle, joka myy varsin rajalliseen käyttöön tarkoitettua ammattilaistekniikkaa?

Osgenic on kerännyt rahoitusta tähän mennessä 1,6 miljoonaa euroa. Ensimmäisen sijoituskierroksen vetänyt Icebreaker kiinnostui yhtiöstä, koska katsoi sen perustaneella Schlenzkalla olevan riittävästi asiantuntemusta omalta erikoisalaltaan.

”Usein tietyn alan ammattilaisilla on se haaste, että verkostot ovat rakentuneet pitkälti oman alan kontaktien ympärille. Me voimme auttaa muilla osa-alueilla”, sanoo sijoitusyhtiön toimitusjohtaja Lasse Lehtinen.

Hänen mukaansa vielä tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka suureksi Osgenic voi kasvaa. Sijoitusyhtiössä tarkastellaan toimialan kokoa siitä näkökulmasta, kuinka monella ihmisellä ja yrityksellä on sama ongelma.

Kilpailevia yrityksiä Lehtinen pitää vain vääjäämättömänä tosiasiana, joka kertoo osaltaan, että tuotteelle on olemassa markkinat.

Mistä sitten tietää, kenellä aloittelevalla yrittäjällä on todella asiantuntemusta toimialaltaan? Tätä kysytään Lehtisen mukaan usein.

”Ainakin yksi merkki on, että jos pystyy luennoimaan aiheesta vaivatta parin tunnin ajan, tietää aiheesta luultavasti aika paljon.”

Arne Schlenzkalla on toistaiseksi enemmän kokemusta lääkärinä kuin yrittäjänä. Tuotteen esittelyssä ja rahoituksen keräämisessä hän on joutunut opiskelemaan uuden lähestymistavan.

Alaa tuntemattomille sijoittajille hän on verrannut laitteistoa lentosimulaattoriin: lentäjät tarvitsevat harjoittelua välttääkseen virheitä, ja niin tarvitsevat myös lääkärit.

Muille lääkäreille puhuessaan hän ei koskaan käyttäisi tällaista rinnastusta.

”Lentosimulaattori antaa väärän käsityksen. Kyseessä on virtuaalitodellisuusympäristö, jossa voi valmistautua leikkauksiin perehtymällä sen kannalta olennaiseen tietoon, kuten anatomiaan, potentiaalisiin komplikaatioihin ja toimenpiteen vaiheisiin, mutta aitoa leikkaustuntumaa laitteella ei saada.”

Sovelluksessa harjoiteltavien toimenpiteiden kirjon on tarkoitus laajentua esimerkiksi lonkan kokotekonivelen asennukseen ja koniotomiaan eli hätäilmatien avaukseen, jossa siis tehdään reikä henkitorveen ihon läpi.

Asiakkaat maksavat yhtiölle lisenssimaksua, joka riippuu sairaalan koosta. Ohjelmiston hankkiminen ei ole varsinaisesti halpaa. Yhtiöllä on kuitenkin hyvät perustelut, kun se myy tuotetta asiakkaille.

”Inhimillistä kärsimystä hoitovirheestä ei voi korvata millään, mutta sairaaloiden näkökulmasta jo yksi vältetty hoitovirhe vuodessa maksaa itsensä takaisin.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    2. 2

      Töölönlahdelle rakennetaan tulvaportti – Finlandia-talo ja muut arvorakennukset vaarassa

    3. 3

      Kuka on raiskaus­väitteisiin yhdistetty Peter Nygård ja miten hän keräsi satojen miljoonien varallisuutensa?

      Tilaajille
    4. 4

      Nämä uskomattomat kuvat otettiin aivan tavallisella takapihalla: Tero Hiekkalinna tiiraa kaukaisia galakseja keskellä Tapanilaa

    5. 5

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    2. 2

      Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Suomalaismies kertoo tilanteesta koronaviruksen eristämässä hotellissa Teneriffalla: ”Oven alta oli tullut ilmoitus, että hotelli on suljettu”

    5. 5

      Hotelli Tornin 11. kerroksessa oli huone, jonne asiakkailla ei ollut asiaa – Sinne piilotettua kätköä suojeltiin salaisella hälytysnapilla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää