Talous

Kotitalousvähennyksestä hyötyvät eniten hyvätuloiset – tutkija pitää ”suomalaisena kummallisuutena” remonttikulujen suurta osuutta

Hallitus on aikeissa selvittää, voisiko rinnalle kehittää tuen, joka kohdistuisi myös pienituloisille.

Millä tavoin kotitalousvähennystä pitäisi uudistaa, jotta se hyödyttäisi myös pienituloisia ja eläkeläisiä? Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut selvittää asiaa, mutta toistaiseksi se on tyytynyt vasta leikkaamaan vähennystä.

Nykyisellään kotitalousvähennys on hyvätuloisten verovähennys.

HS:n kotitalousvähennyksen käytöstä tekemät laskelmat osoittavat, että vähennyksen käyttäjistä lähes kolmannes on suurituloisia eli yli 55 000 euroa vuodessa ansaitsevia. Ylemmissä tuloluokissa vähennystä käytetään ahkerasti: esimerkiksi yli 100 000 euron vuositulojen saajista yli 40 prosenttia teettää remontti- ja kotitaloustöitä, joista vähennyksen voi saada.

Keskituloisista noin joka kymmenes käyttää kotitalousvähennystä.

Kyseessä on hyvätuloisten vähennys tietenkin myös siksi, että heillä on varaa päivittäisten kulujen lisäksi myös palveluihin. Kysymys kuuluu, missä määrin valtion pitää verovähennyksen avulla tukea heidän siivouksiaan ja keittiöremonttejaan.



Kotitalousvähennys maksoi valtiolle vuonna 2017 noin 450 miljoonaa euroa.

Antti Rinteen (sd) ja nyt Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman kirjauksen mukaan hallitus selvittää edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että tälle selvitykselle ei ole vielä sovittu edes aikataulua.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pitää ”suomalaisena kummallisuutena” etenkin sitä, että remonttikulut ovat vähennyksessä vahvasti edustettuina.

Vuonna 2017 kunnossapidon ja perusparannuksen eli juuri remonttien osuus oli noin 85 prosenttia kotitalousvähennyksestä.

Hiilamon mukaan kotitalousvähennys on tämän takia hyvätuloisten asumisen tukimuoto.

Hänen mukaansa ylemmissä tulokymmenyksissä olisi mahdollisuus maksaa palveluista ilman verovähennystäkin.

”Keskustelu kotitalousvähennyksestä on ollut seisova vesi. On lähinnä puhuttu vain siitä, mille tasolle enimmäismäärä tulee ja sitten vähän säädetty sen parametreja”, Hiilamo sanoo.

Ruotsissa kotitalousvähennys on jaettu kahteen erilliseen järjestelmään, joista toinen kohdistuu remontti- ja rakennustöihin ja toinen kotitalouspalveluihin. Remonttivähennystä voi saada vähemmän kuin kotitaloustöistä myönnettävää vähennystä.

Suomessa vuonna 2001 käyttöön tullut kotitalousvähennys on tarkoitettu korvaamaan kotona tapahtuvaa kotitalous- ja hoivatyötä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon remonttityötä. Yhtenä tavoitteena on vähentää harmaata taloutta eli kuititta tehtyä pimeää työtä ja lisätä muun muassa siivousalan työllisyyttä.

Vähennyksen enimmäismäärää ja muita yksityiskohtia on muutettu lukuisia kertoja sen historian aikana. Tämän vuoden alusta hallitus laski sen 2 250 euroon sekä leikkasi vähennyksen osuutta työkorvauksissa 50 prosentista 40 prosenttiin.



Kotitalousvähennyksen heikennys lisää valtion verotuloja noin 95 miljoonaa euroa. Leikkaus oli puhtaasti fiskaalinen eli sillä ei ollut muuta tarkoitusta kuin haalia valtiolle lisää rahaa hallituksen erilaisten hankkeiden rahoittamiseen. Sillä rahoittaa esimerkiksi noin puolet pienimpien eläkkeiden korotuksesta.

Vähennyksen leikkaus sai kritiikkiä eduskunnassa erityisesti oppositiossa olevalta kokoomukselta, jonka mukaan leikkaus heikentää työllisyyttä ja edistää harmaata taloutta.

Tutkija ei usko näin suoraviivaisiin seurauksiin.

”Ilmiselvää radikaalia muutosta ei ole huomattu aiempien uudistusten yhteydessä, jolloin vähennystä on välillä korotettu ja välillä alennettu. Tuskin mitään radikaalia on nytkään tapahtumassa”, sanoo tutkija Aliisa Koivisto Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista.

Kokoomus ehdotti vaihtoehtobudjetissaan, että leikkaus peruttaisiin ja yli 75-vuotiaat saisivat kotitalousvähennykseen korotuksen.

Myös perussuomalaiset vaativat leikkauksen perumista, minkä lisäksi puolueen mielestä vähennystä pitäisi saada useammista palveluista kuin nyt, esimerkiksi kaupassakäyntiavusta. Nykyisellään kauppa-apu ei oikeuta verovähennykseen. Verohallinnolla on tarkka lista, mikä kelpaa ja mikä ei.

Kokoomus on löytänyt yli 75-vuotiaille suunnatun korotuksen mallin Sitralta, joka ehdotti sitä jo vuonna 2015. Sitran mallissa iäkkäille räätälöity kotitalousvähennys korvaisi työn osuudesta 70 prosenttia ilman 100 euron omavastuuta. Lisäksi pienituloisimmat saisivat täydennyksenä kotitaloustukea, jos heidän veronsa eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Sitran päämotiivina oli kehittää malli, joka antaisi ikäihmisille mahdollisuuden ostaa itse palveluita ja hillitsisi julkisten hoivamenojen kasvua. Eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, ja he ovat hyvätuloisempia kuin aiemmin, joten heillä voi olla aiempaa enemmän kiinnostusta ostaa hoiva- ja kotitalouspalveluita.

Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta. Esimerkiksi pienimmistä eläkkeistä ei makseta veroja, joten kaikki eläkeläiset eivät voi vähennystä hyödyntää.

Sitran mallissa pienituloiset, joiden verot eivät riitä kattamaan palveluostoja 1 200 euroon asti, voisivat saada erillistä kotitaloustukea. Sitran esittämä tuki olisi mitoitettu niin, että pienituloisimmat eli esimerkiksi kansan- ja takuueläkeläiset voisivat tuen avulla ostaa palveluita 34 tuntia vuoden aikana.

Kotitalousvähennyksen elinaikana sen käyttäjämäärä on koko ajan kasvanut, ja etenkin kotityöpalveluihin on syntynyt paljon uusia yrityksiä.

Arkikokemusten perusteella harmaa talous on vähentynyt ja alan työpaikkoja on syntynyt. Kotitalousvähennyksen vaikutuksia kotitalouspalveluiden käyttöön on toistaiseksi tutkittu niukasti, joten luotettavia lukuja työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista ei ole.

Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Vattissa on alkanut tutkimushanke, joka yrittää paikata tätä puutetta. Tutkija Aliisa Koiviston mukaan työllisyysvaikutuksia voi selvittää esimerkiksi katsomalla, mitä kotitalouspalveluiden käytölle on tapahtunut, kun vähennyksen enimmäismäärää on muutettu.

Koivisto sanoo tähänastisen aineiston perusteella, että enimmäismäärän leikkausten tai korotusten ei tiedetä suoraan vaikuttaneen kotitalouspalveluiden käyttöön.

”Käyttö on lisääntynyt, mutta toisaalta vähennys on samaan aikaan tullut ihmisille tutummaksi. Kahdessakymmenessä vuodessa ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet, mahdollisesti myös vähennyksen ansiosta.”

Koiviston mukaan kotitalousvähennys tuskin on kustannustehokkain tapa parantaa kotihoivan saatavuutta.

”On myös vaihtoehtoisia keinoja, kuten julkiset palvelut, tulonsiirrot tai palvelusetelit”, Koivisto sanoo.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisen urheiluvalmennuksen legenda Kalevi Tuominen on kuollut

    2. 2

      Ensimmäisiä testituloksia Ivalon koronavirusepäilyistä odotetaan vielä perjantai-iltana – tämä tilanteesta tiedetään nyt

    3. 3

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    4. 4

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    5. 5

      Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Tutkija: Sopii ennakkotapaukseksi myös Suomessa

    6. 6

      Kolmevuotias poika lähestyi ”neron lukemia” älykkyystestissä, pääsi Mensan jäseneksi Britanniassa

    7. 7

      Keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa, sanoo tutkija – Oispa kaljaa -näyttelyssä voi jättää sille muistokirjoituksen

    8. 8

      Luistelututkinnan todistaja kertoo HS:lle, mitä kuulemisissa tapahtui: Mirjami Penttisen ”kohtaaminen silmästä silmään oli raskasta”

    9. 9

      The Wolf of Wall Street -elokuvassa esitetty pörssimeklari vaatii tuottajilta 300 miljoonan dollarin korvauksia – Kokee tulleensa huijatuksi

    10. 10

      Lähisuhde­väkivaltajuttujen salaamista ajanut korkea-arvoinen poliisi pahoinpiteli naisystävänsä – Helsingin poliisi erotti rikostarkastajan kuukaudeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    2. 2

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    3. 3

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    4. 4

      Ensimmäisiä testituloksia Ivalon koronavirusepäilyistä odotetaan vielä perjantai-iltana – tämä tilanteesta tiedetään nyt

    5. 5

      Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

    6. 6

      Kummitus ajoi siivoojan ulos: Helsingin ja Vantaan rajalla on tehdas, jossa kukaan ei halua olla öisin töissä

    7. 7

      Matkailupomo Kalevi Keihänen näki enemmän suomalaista örveltämistä kuin ehkä kukaan muu – Konkurssin jälkeen hän haukkui sekä miesten viinapään että naisten seksimoraalin

      Tilaajille
    8. 8

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    9. 9

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    10. 10

      Aurinko paahtoi Hakaniemessä olevan talon seinään edesmenneelle yritykselle haamumainoksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    10. 10

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää