Sähkön siirtohinnat yhä nousussa, keskustan ajama sähköveron alueellinen porrastus ei ole etenemässä

Sähkön siirtohinnat ovat nousussa varsinkin harvemmin asutuilla alueilla, eikä tilanteeseen ole luvassa nopeita muutoksia. Siirtohinnat nousevat, sillä yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa. Energiaviraston mukaan viime vuonna 23 Suomen 77 verkkoyhtiöstä nosti siirtohintoja, ja korotukset olivat 3-15 prosenttia.

Hallitukselta on tulossa esityksiä, joilla pyritään suitsimaan sähkön siirtohintojen nousua. Mahdollisesti jo tällä viikolla valmistuu esitys sähkömarkkinalain muutoksista, kertoo hallitusneuvos Arto Rajalahttps://www.hs.fi/haku/?query=arto+rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tavoite on ollut, että siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta pidennetään neljästä vuodesta kahdeksaan ja vuosittaista 15 prosentin hinnankorotuskattoa kiristetään alaspäin.

Rajala ei avaa sitä, millaista vuosikorotuksen enimmäistasoa nyt kaavaillaan. Lisää tietoa lienee luvassa vielä tällä viikolla. Hän korostaa, että esitys saattaa muuttua lausuntokierroksen jälkeen.

Siirtohintoja työ- ja elinkeinoministeriölle vuosi sitten syksyllä selvittänyt LUT-yliopiston professori Jarmo Partanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jarmo+partanen on sanonut, että esitetyt muutokset eivät käytännössä vaikuta hintakehitykseen pitkällä aikavälillä. Yhtiöt saavat laskuttaa investoinneistaan koituvat kustannukset ja kohtuullisen tuoton.

Verkkoyhtiöillä on vapaus valita alueelleen sopivimmat keinot lain vaatiman toimitusvarmuustason saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2028 mennessä.

Lain mukaan vuoden 2028 lopussa myrskyn aiheuttama sähkökatkos ei kesämökilläkään saa kestää yli 36:ta tuntia. Käytännössä säänkestävyyttä lisätään etenkin johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle. Kustannuksia kertyy erityisesti haja-asutusalueille. Kaupunkiseutujen johdot ovat jo nyt suurelta osin maan alla.

Investoinnit kasvattavat osaltaan siirtohintojen alueellisia eroja. Energiaviraston mukaan siirtohintojen nousu on viime vuosina ollut maltillisinta Uudellamaalla ja voimakkainta Itä-Suomessa sekä Etelä-Suomessa Uudenmaan ulkopuolella.

Keskustasta on väläytelty myös sähköveron alueellista porrastusta, jolla tasattaisiin haja-asutusalueiden sähköasiakkaille kasautuvia kustannuksia veronkevennyksellä. Esimerkiksi Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteen(sd) hallituksen elinkeinoministeri Katri Kulmuni https://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmuni (kesk) sanoi syksyllä, että asiaa selvitetään osana kokonaisuutta. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole tästä kirjausta, eikä Kulmunin nykyään johtamassa valtiovarainministeriössä ole tällä hetkellä tekeillä edes selvitystä sähköveron alueellisesta porrastamisesta.

Veroporrastus olisi hankala toteuttaa. Esille on noussut esimerkiksi kysymyksiä siitä, kenen haja-asutusalueiden sähköasiakkaiden veronkevennys pitäisi maksaa eli pitääkö kaupungeissa asuvien maksaa se, että joku haluaa asua syrjäisellä seudulla, kun toisaalta esimerkiksi Helsingissä asumiskustannukset ovat toista luokkaa kuin haja-asutusalueilla.

Asiantuntijat ovat ylipäätään pohtineet, onko verotus oikea toimenpide, jolla sähkönsiirron kohtuutonta hintaa pitäisi kompensoida.

Rajalan mukaan lainsäädäntövalmistelussa on tällä hetkellä myös pidemmän aikavälin ratkaisuja, joilla pyritään siihen, että resurssia saataisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä. Uusia elementtejä olisivat esimerkiksi sähkövarastot ja aggregaatit. Nämä perustuvat työ- ja elinkeinoministeriö älyverkkotyöryhmän vuoden 2018 lopulla jättämään raporttiin.

Kuluttajan sähkölasku jatkoi viime vuonna kallistumistaan, mutta aiempaa vuotta lievemmin, ilmeni Energiaviraston tiistaina julkistamasta markkinakatsauksesta. Sen mukaan kotitaloudet maksoivat viime vuoden marraskuussa sähköstään keskimäärin 33 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkölämmittäjien lasku oli kallistunut 64 euroa vastaavana aikana.

Sähköenergiasta kotitaloudet maksoivat 4,5 prosenttia ja sähkön siirrosta sähköveroineen 4,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkölämmittäjälle sähköenergian hinta nousi 2,6 prosenttia ja verollinen siirtohinta 3,7 prosenttia.