Talous

Ilmastosäätiön perustanut Antero Vartia kantelee Poliisihallituksesta oikeuskanslerille – Myös HS:n haastattelemat tutkijat pitävät poliisin kantaa vääränä

Poliisihallituksen mukaan Compensate-säätiön tarjoama palvelu on vastikkeetonta ja vaatii rahankeräysluvan. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen pitää tulkintaa ”häkellyttävänä”.

Vihreiden entinen kansanedustaja Antero Vartia on kannellut oikeuskanslerille Poliisihallituksen arpajaishallinnosta. Kantelu liittyy Vartian perustaman Compensate-säätiön rahankeräyslupaa koskevaan kiistaan.

Arpajaishallinnon mielestä Compensaten toiminta on vastikkeetonta eli se vaatii rahankeräysluvan. Arpajaishallinto teki Compensatesta tutkintapyynnön joulukuussa. Se siis käytännössä pyytää Helsingin poliisilaitosta selvittämään, onko Compensate syyllistynyt rahankeräysrikokseen.

Oikeuskansleri valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta. Vartia puolestaan pyytää nyt oikeuskansleria selvittämään, onko arpajaishallinnon toiminta ollut lainvastaista.

Asian ytimessä on kysymys siitä, miten päästökompensaatio toimii. Tässä tutkijoiden ja arpajaishallinnon näkemykset vaikuttavat eroavan merkittävästi.

Kyse ei ole vain yhdestä säätiöstä. Arpajaishallinnon tulkinnalla voi HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mielestä olla myös kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten yritykset voivat Suomessa harjoittaa päästökompensaatiota.

Ensin on kuitenkin syytä kerrata lyhyesti kiistan taustat.

Vartian perustama Compensate on yleishyödyllinen säätiö, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden kompensoida ostamiensa tuotteiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Tämä tapahtuu niin, että kuluttaja maksaa ostoksen yhteydessä lisähinnan, jonka Compensate käyttää lyhentämättömänä ostamalla markkinoilta päästövähennysyksiköitä.

Vuoden 2018 loppupuolella Vartia lähestyi arpajaishallintoa kertoakseen Compensatesta ja pyytääkseen lausuntoa siihen, tarvitseeko tällainen toiminta rahankeräysluvan. Arpajaishallinto vastasi muutaman viikon jälkeen, että kysymys on ”hankala”. Sen seurauksena Compensate jätti uuden, ensimmäistä laajemman lausuntopyynnön vuoden 2019 helmikuussa.

Sen jälkeen arpajaishallinnosta ei oltu yhteydessä Compensateen. Vartia sanoo, että hän kyseli toistamiseen arpajaishallinnon näkemystä, koska säätiön oli tarkoitus julkistaa toimintansa huhtikuussa.

Kesäkuussa arpajaishallinto antoi lausunnon, jonka mukaan Compensaten toiminta vaatii rahankeräysluvan, koska se on vastikkeetonta.

Oikeuskanslerille jätetyssä kantelussa todetaan, että lausunnon jälkeen Vartia tapasi arpajaishallinnon edustajia. Elokuussa arpajaishallinnon ylitarkastaja pyysi Vartialta listaa alan asiantuntijoista. Muita yhteydenottoja arpajaishallinnosta ei tullut.

Marraskuussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa. Ohisalo vahvisti arpajaishallinnon kannan. Sen jälkeen Compensate jätti rahankeräyslupahakemuksen.

Viikko lupahakemuksen jättämisen jälkeen arpajaishallinto päätti tehdä säätiöstä tutkintapyynnön.

Nyt Vartia pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko arpajaishallinto toiminut lain mukaisesti käsitellessään Compensaten lausuntopyyntöä ”rahankeräysluvan tarpeellisuudesta päästökompensaatiopalveluiden tarjoamisessa” sekä ”linjatessaan ilmastonsuojelutyön vastikkeettomuudesta”.

Kantelussa pyydetään myös oikeuskanslerin kantaa siihen, onko arpajaishallinto toiminut lain mukaisesti tehdessään tutkintapyynnön Compensaten toiminnasta ”ottaen huomioon erityisesti vireillä olevan lupahakemuksen sekä asian saaneen epäedullisen julkisuuden”.

Kiista kiteytyy siihen, onko hiilensidontapalvelun tarjoaminen kuluttajalle vastikkeellista vai vastikkeetonta toimintaa. Kyse on siis siitä, saako kuluttaja rahansa vastineeksi jotain muutakin kuin hyvää mieltä eli esimerkiksi tavaran tai palvelua.

Arpajaishallinnon näkemys on, että ”ilmastonsuojelutyötä pidetään rahankeräyslain tarkoittamana yleishyödyllisenä toimintana”. Tämän vahvisti myös sisäministeri Ohisalo.

Arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio sanoo, että kaikkea ”ilmastonsuojelutyötä” ei pidetä automaattisesti vastikkeettomana, vaan se riippuu siitä, miten toiminta järjestetään.

Compensaten toiminnassa ei Varvion mukaan ole sellaista ”kohtaantoa”, jota kaupankäynnissä edellytetään. Varvio sanoo, ettei hän halua kommentoida yksittäistä toimijaa.

Varvion mukaan hyväntekeväisyystyöhön liittyy lähes aina vastikkeellisuutta. Hän ottaa esimerkiksi ruoka-avun. Kun lahjoitusvarat saanut hyväntekeväisyysjärjestö ostaa ruoan, toiminta on vastikkeellista.

”Mutta se on aivan eri asia kuin se, saako rahan lahjoittanut taho vastikkeen. Ei rahan antaja saa ruoka-apua, eikä tietenkään haluakaan saada. Tässäkin pointti on se, saako kuluttaja vastiketta.”

Oikeuskanslerille tehdyn kantelun mukaan ”arpajaishallinto rinnastaa lausunnossaan Compensaten toiminnan kummilapsitoimintaan”.

”Arpajaishallinnon mukaan kummilapsitoiminnassa rahan lahjoittanut henkilö ei saa itselleen aitoa vastiketta, vaan lähinnä hyvän tarkoituksen tukemisesta aiheutuvan hyvän mielen”, kantelussa sanotaan.


Pitääkö arpajaishallinnon näkemys paikkaansa?

Arpajaishallinnon edustaja pyysi viime elokuussa Vartialta listaa aihetta tuntevista asiantuntijoista. Vartia toimitti kuusi nimeä.

Arpajaishallinto ei ole lähestynyt ketään heistä. Varvio sanoo, että arpajaishallinto on ollut asiasta yhteydessä Energiavirastoon. Viraston asiantuntijat kertoivat arpajaishallinnolle muun muassa päästökaupan toiminnasta.

HS tavoitti Vartian listaamista asiantuntijoista viisi: Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan ja professorin Markku Ollikaisen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Marita Laukkasen, ympäristöministeriön hallitussihteerin Karoliina Anttosen sekä Itä-Suomen yliopistosta kansainvälisen oikeuden professorin Kati Kuloveden ja kansainvälisen ympäristöoikeuden yliopistonlehtorin Seita Romppasen.

Kaikki olivat sitä mieltä, että toisin kuin arpajaishallinto katsoo, Compensaten toiminta on vastikkeellista.

Ollikaisen mielestä arpajaishallinnon kanta kuulostaa ”häkellyttävältä”.

Ollikainen selittää, että koko EU:n ilmastopolitiikka ja YK:n ilmastopoliittinen toiminta perustuu ajatukseen ulkoisvaikutuksista.

Ulkoisvaikutus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kuluttaja aiheuttaa toiminnallaan haittaa muille ilman, että haitasta on maksettu korvausta. Hyvittämällä aiheuttamansa päästöt kuluttaja korvaa ulkoisvaikutuksen aiheuttaman haitan.

”Eli tällainen Compensaten harjoittama toiminta ei missään tapauksessa ole vastikkeetonta, koska kuluttaja korvaa siinä haittaa, jota hän aiheuttaa muille.”

Tästä syystä Ollikainen pitää rinnastusta hyväntekeväisyyteen omituisena. Hänestä arpajaishallinto yrittää soveltaa tavanomaista markkinalogiikkaa tilanteeseen, jossa markkinat nimenomaan epäonnistuvat.

”On täysin virheellinen tulkinta, että tässä ostetaan hyvää mieltä. Näkee, ettei arpajaishallinto ymmärrä, minkä luonteisesta asiasta globaaleissa ilmastopäästöissä on kysymys. Jos ostan jollekin lahjaksi vuohen niin teen siinä hyvää, en korvaa aiheuttamaani haittaa. Päästökompensaatiossa korvaan muille aiheuttamani haitan.”

Myöskään Laukkanen ei ymmärrä tulkintaa. Hän pitää ”hassuna” näkemystä siitä, että ilmaston lämpeneminen olisi vain ”pahaa mieltä”.

”Ilmastonmuutoksesta aiheutuu kustannuksia, ja ekonomistikunta yrittää ihan tosissaan arvioida, miten suuria kustannukset ovat. Kyllä niitä kustannuksia voi sitten hyvittää eri tavoilla.”

Ollikaisen mukaan päästökompensaatiojärjestelmä on toiminut kansainvälisesti ainakin viisitoista vuotta.

”Arpajaishallinnon tulkinta, jos sitä katsoo vähän laajemmin, on oikeastaan se, että koko kansainvälisen ilmastopolitiikan perusperiaatteet ovat väärin. Tämä on aika rohkea asenne.”

Monet lentoyhtiöt, kuten Finnair, tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden kompensoida lentonsa päästöt. Ollikainen ja Laukkanen sanovat, ettei tällainen palvelu eroa käytännössä mitenkään siitä, mitä Compensate tarjoaa.

Tutkijoiden mukaan vastaavat hyvitykset ovat keskeisessä roolissa koko lentoliikenteen kansainvälisessä sopimuksessa. Vaikka lentoyhtiö tarjoaisi päästöjen vähennystä eikä ilmakehässä jo olevan hiilidioksidin sitomista, se ei Laukkasen mukaan muuta tilannetta.

”Jos joku väittää, että on vastikkeellisuuden näkökulmasta eri asia vähentää päästöjä kuin sitoa hiilidioksidia, niin silloin ei ole ymmärtänyt mistä on kysymys. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta.”

Ollikainen sanoo, että arpajaishallinnon tulkinta pitäisi johdonmukaisesti ulottaa kaikkiin muihinkin toimijoihin, jotka tarjoavat kompensaatiota. Se taas olisi Ollikaisen mukaan hyvin haitallista, koska tällainen kompensaatiotoiminta on olennainen osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta.

”Arpajaishallinnon tulkinta on erittäin taantumuksellinen. Voisin kuvitella että joku tulkitsee näin 1950-luvulla, mutta se että tällainen tehdään nyt, tässä tilanteessa, on todella huolestuttavaa. Se on yhteiskunnallisesti vastuutonta.”

Aikooko arpajaishallinto siis puuttua jatkossa Finnairin ja muiden yhtiöiden tarjoamiin päästökompensaatioihin?

Yrityksillä ei voi olla rahankeräyslupaa, joten jos lentoyhtiöiden toiminta katsottaisiin vastikkeettomaksi Compensaten tapaan, sitä ei voisi harjoittaa.

Varvio sanoo, ettei hän halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin.

”Olemme tietoisia, että on monia eri malleja, ja tietenkin meillä on näihin perehdytty. Mitä tulee rahankeräyslakiin, niin pyrimme ohjeistamaan ja tiedottamaan, ja menemme lähtökohtaisesti aina neuvonnan kautta”, Varvio sanoo.

”Odotamme, että kukin toimija arvioi oman toimintansa lainmukaisuuden. Tarvittaessa ryhdymme toimenpiteisiin ja teemme myös tutkintapyyntöjä.”

Varvio ei halua kommentoida sitä, aikooko arpajaishallinto tehdä tutkintapyyntöjä muista hiilensidontapalvelua tarjoavista toimijoista, jotka ovat toimineet samalla logiikalla kuin Compensate ilman rahankeräyslupaa. Varvio sanoo, ettei hän halua avata valvonnallisia toimenpiteitä ennalta.

”Jokainen asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Emme ole kieltämässä ilmastonsuojelutyötä tai päästökompensaatiotyötä, vaan jokaisen pitää miettiä, miten heidän toimintansa on lain mukaista.”

Mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö esimerkiksi sen, että tuotteen yhteydessä myydään mahdollisuus kompensoida tuotteen aiheuttamat päästöt? Tällaista palvelua tarjoavat esimerkiksi useat lentoyhtiöt ja verkkokauppa Zalando.

Varvio sanoo, että kysymys vaikuttaa viittaavan toimintaan, jossa pyydetään vapaaehtoista lisämaksua tuotteen myynnin yhteydessä. Tällaista toimintaa arpajaishallinto on pitänyt vastikkeettomien rahalahjoitusten pyytämisenä ja siten kiellettynä.

Varvion mukaan päästökompensaatiotoiminta on kuitenkin mahdollista.

”Siinä täytyy katsoa, miten se järjestetään niin, ettei se ole vastikkeetonta rahankeräystä.”

Vartian mielestä arpajaishallinto on toiminut Compensaten kohdalla kohtuuttomasti ja asettanut säätiön aiheettomasti mahdollisen rikosepäilyn kohteeksi. Muista vastaavaa palvelua tarjoavista tahoista ei ole tehty tutkintapyyntöä.

”Olemme toimineet alusta lähtien oma-aloitteisesti ja halunneet selvittää asiaa. Kun sitten toimimme poliisin mielestämme virheellisen tulkinnan mukaan ja haimme rahankeräyslupaa, meistä tehtiin tutkintapyyntö. Miten tässä olisi voinut toimia toisin?”

Vartia sanoo, että arpajaishallinnon toiminta on aiheuttanut suurta haittaa Compensaten maineelle. Hänen mielestään arpajaishallinto ei ole pyrkinyt auttamaan säätiötä vaikeaselkoisen arpajaislain tulkinnassa.

”Arpajaishallinto sanoo, ettei se ole konsulttipalvelu ja on jokaisen toimijan omalla vastuulla miettiä toiminta lain mukaisesti. On kuitenkin hyvin vaikea toimia lainkuuliaisesti, kun viranomainen kieltäytyy määrittelemästä, mikä on vastikkeellisen palvelun ja luvanvaraisen hyväntekeväisyyden välinen ero.”

Vartian mielestä arpajaishallinnon argumentit ovat heikkoja.

Oikeuskanslerille jätetyn kantelun mukaan arpajaishallinto katsoo, että ”normaalissa kaupankäynnissä tuotteen hinnan määrittää myyjä, eikä hinta näin ollen ole vapaaehtoinen tai vapaavalintainen”.

Vartia sanoo, että Compensaten asiakas ei voi määritellä hintaansa itse, vaan maksu perustuu muun muassa hiilimarkkinoilla muodostuneeseen hintaan. Tämän vahvistivat myös kaikki HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Vartian mukaan päästöhyvitysten vastikkeettomuutta vastaan puhuu sekin, että Suomen valtio kompensoi EU-puheenjohtajuuskauden ilmastopäästöt järjestämällä kilpailutuksen.

Kantelun mukaan arpajaishallinto on perustellut kompensoinnin vastikkeettomuutta myös sillä, että ”kompensaatiomaksun maksajat eivät saa omistusoikeutta puihin, joita hiilensidontaprojekteissa joko istutetaan tai suojellaan”. Vartian mukaan kyse on kuitenkin palvelun, ei tuotteen ostamisesta.

Vartian mukaan arpajaishallinnon kanta kompensoinnin vastikkeellisuudesta on epälooginen myös siksi, että vihreältä sähköltä ei edellytetä rahankeräyslupaa.

Vihreä sähkö tarkoittaa sähkösopimusta, jossa sähkön hintaan sisältyy uusiutuvia energianlähteitä käyttäville tuottajille ohjattava osuus. Sähkösopimuksen tehneen henkilön itse käyttämä sähkö voi silti olla tuotettu vaikka ydinvoimalla.

”Arpajaishallinnon logiikalla myös vihreästä sähköstä saa vain hyvää mieltä”, Vartia sanoo.

Vartia pitää erikoisena myös arpajaishallinnon käyttämää esimerkkiä Suomessa toimivasta hampurilaisketjusta.

Yritys myy päästökompensoitua hampurilaista. Se ei arpajaishallinnon linjauksen mukaan edellytä rahankeräyslupaa. Jos yritys kuitenkin myisi lisäksi identtistä mutta ei-kompensoitua hampurilaista, kompensoidun hampurilaisen myymiseksi tarvittaisiin rahankeräyslupa. Koska yritys ei voi saada rahankeräyslupaa, ei kompensoitua hampurilaista voisi myydä.

”Miten rahankeräys hampurilaisen yhteydessä voi olla riippuvainen siitä, mitä muuta on tarjolla? Rahankeräys on sallittua silloin jos et voi ostaa jotain ilman rahankeräystä, mutta se muuttuu luvanvaraiseksi hyväntekeväisyydeksi, jos voit ostaa jotain muuta ilman että hintaan sisältyy rahankeräys.”

Vartia kokee, että arpajaishallinnon toiminta on leimannut Compensatea epäreilusti.

”Meille pääasia on, että ihmiset ymmärtävät, että meihin voi luottaa ja että teemme tosissamme työtä ilmaston eteen. Ja tietysti se, että ihmiset voivat oikeasti osallistua ilmastotyöhön.”

Vartian mukaan hän ei kuitenkaan ole huolissaan Compensatesta. Säätiö tulee saamaan rahankeräysluvan, koska se on yleishyödyllinen. Tänä vuonna rahankeräyslaki uudistuu myös niin, että Compensaten toimintaa ei rahankeräyslupa haittaa.

Kyse on isommasta asiasta, Vartia sanoo. Hän viittaa globaaliin ilmastotyöhön ja Suomen hallituksen ilmastotavoitteisiin.

”Arpajaishallinnon laintulkinta on täysin kestämätön. Tässä venytetään vanhaa lakia, jota ei koskaan ole tarkoitettu tämänkaltaista toimintaa varten. Tulkinnalla on hyvin negatiivinen vaikutus mahdollisuuteen tehdä ilmastotoimia Suomessa ja osallistaa ihmisiä.”

Vartian mukaan arpajaislakia tulee muuttaa, jos sitä tulkitaan näin. Nykyistä arpajaishallinnon tulkintaa voi Vartian mielestä hahmottaa miettimällä puistoa, jota ihmiset roskaavat.

”Voimme ajatella, että elomme jossain määrin aiheuttaa sitä, että puistoon kertyy roskaa. Nyt jos joku haluaa maksaa yritykselle siitä, että se kerää roskia pois, niin arpajaishallinto käytännössä katsoo, että tällainen yritys toimisi rikollisesti.”

Päivitys kello 17.38: Juttuun lisätty arpajaishallinnon maininta siitä, mitä tietoa Energiavirastosta annettiin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    2. 2

      Harvey Weinsteinin asianajaja yllätti valamiehistön yli 20 vuotta vanhoilla nauhoilla, joita David Letterman -fani oli säilyttänyt kotonaan

    3. 3

      Kim Jong-unin täti palasi julkisuuteen kuusi vuotta miehensä teloituksen jälkeen – ”Tämä muistuttaa, miten outo ja julma Pohjois-Korea on”

    4. 4

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    6. 6

      Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta

    7. 7

      Vantaalaisnainen vertaa viruksen takia eristettyä Wuhania kauhu­elokuvaan: ”En uskalla astua hissiin päästäkseni ulos”

    8. 8

      Lentoasemalle rynnii joka päivä puolipaniikissa olevia matkustajia: Heitä odottaa passipisteen pelastava enkeli Reetta Jurvanen

    9. 9

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    10. 10

      Espanjan laitaoikeisto haluaa vanhemmille oikeuden kieltää seksivalistuksen, koska se ”lisää kiinnostusta homo­seksuaalisuuteen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    2. 2

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    3. 3

      Arkinen keitetty kananmuna muuttuu uskomattoman makuiseksi, kun sen marinoi yksinkertaisilla aineksilla

    4. 4

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    6. 6

      Valvontaviraston suomalais­asiantuntija HS:lle: Koronaviruksesta saatu lisätietoja – ”Kyse kohtuullisen vakavasta taudista”

    7. 7

      Naisten seksilelumarkkinoille tuli hittilaite, joka muutti kaiken – se kertoo suomalaisten seksielämän käänteestä

      Tilaajille
    8. 8

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    9. 9

      Yleinen harhaluulo ajokortista on saanut suomalaiset hankkimaan ennätys­määrän henkilö­kortteja

    10. 10

      Ugandalainen ilmastoaktivisti rajattiin ulos uutiskuvasta, jossa hän poseeraa Greta Thunbergin ja kolmen muun valkoihoisen kanssa – Syyttää uutistoimistoa rasismista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    5. 5

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    6. 6

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    7. 7

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    8. 8

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    9. 9

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    10. 10

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    11. Näytä lisää