Talous

Kun energiantuotanto mullistuu, sijoitukset uusiutuvaan energiaan monin­kertaistuvat, ennustaa maailman suurimman varain­hoito­talon salkun­hoitaja

Vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa energiasta tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla, lähinnä tuulella ja auringolla. Tämä murros kiinnostaa myös sijoittajia.

Tuuli- ja aurinkovoimaan on sijoitettu viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kaksi tuhatta miljardia dollaria.

Se on kuitenkin vasta alkua, sillä seuraavien 30 vuoden aikana näiden sijoitusten määrä viisinkertaistuu, ennustaa maailman suurimman varainhoitotalon Blackrockin salkunhoitaja Sverker Åkerblom.

Kun nyt maailman sähköntuotannosta kaksi kolmasosaa tulee fossiilisista polttoaineista, vuonna 2050 tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Silloin uusiutuvan energian osuus on kaksi kolmasosaa, Åkerblom selittää Blackrockin tutkimuksiin vedoten.

”Silloinkin jäädään tavoit­teista, joiden mukaan vuonna 2050 pitäisi päästä nolla­päästöiseksi.”

Hän viittaa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n asettamaan tavoitteeseen, jolla pyritään ilmaston enintään 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.

Tämän murroksen takia uusiutuvan energian voimaloihin sijoittaville avautuu paljon uusia sijoitusmahdollisuuksia.

Åkerblom kävi kuluneella viikolla Helsingissä. Hän antoi HS:lle haastattelun sen jälkeen, kun oli luennoinut suursijoittajille energiantuotannon mullistumisesta.

Sali oli täynnä sijoittajia. Blackrockin linjaukset kiinnostavat aina sijoittajia, koska se hallinnoi yli seitsemän tuhannen miljardin eli seitsemän miljoonan miljoonan dollarin sijoitusvaroja. Myös sen tutkimustuloksiin on totuttu luottamaan.

Blackrockin perustaja ja toimitusjohtaja Larry Fink kirjoitti vuotuisessa kirjeessään toimitusjohtajille uskovansa, että kasvava ympäristötietoisuus muuttaa perusteellisesti talouselämän ja sijoittamisen rakenteita.

”Tulemme näkemään muutokset pääomien uudelleen kohdentumisessa nopeammin kuin ilmastonmuutos etenee”, Fink kirjoitti.

”Lopulta tarkoituksena on tukea pitkän aikavälin kannattavuutta”, Fink perusteli sitä, miksi kestävä kehitys ja ilmaston muutos on pakko ottaa entistä enemmän huomioon kaikessa sijoitustoiminnassa.

Ilmiö koskettaa koko sijoitusmaailmaa. Jopa ahneiden pankkiirien perikuvana pidetty Goldman Sachs kertoo kotisivuillaan sitoutuneensa kestävän kehityksen sijoittamiseen.

Se kertoi kohdentavansa 750 miljardin dollarin edestä sijoitusvaroja erilaisiin kestävän kehityksen hankkeisiin ja ilmoitti lopettavansa sijoitukset esimerkiksi arktisen alueen öljynporauksiin, Reuters kertoo.

Vuonna 1987 Wall Street -elokuva tiivisti yritys- ja sijoitusmaailman tuntemukset yhteen elokuvan hahmon Gordon Gekkon (Michael Douglas) Greed is Good (ahneus on hyvästä) -lauseeseen.

Alkavalla vuosikymmenellä vastaava Wall Streetin uusi motto on muuttunut muotoon Green is Good (vihreys on hyvästä), kuten Reutersin toimittaja Chris Taylor finanssimaailman vihertymistä käsittelevänsä juttunsa kuluneella viikolla otsikoi.

Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi enää olla ottamatta huomioon.

Ruotsalainen Sverker Åkerblom hallinnoi osaltaan Blackrockin kuuden miljardin dollarin sijoitussalkkua, jonka sijoitukset tehdään yksittäisiin uusiutuvan energian hankkeisiin, ennen kaikkea tuuli- ja aurinkoenergiaan eikä pörssiyhtiöihin. Åkerblom vastaa 35-henkisen tiimin Euroopan sijoituksista.

Hänen viestinsä on selkeä: maailman väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä 1,5 miljardilla ihmisellä ja sinä aikana maailman bruttokansantuote kaksinkertaistuu. Vaikka laitteet voivat muuttua jopa kaksi kertaa nykyistä energiatehokkaimmiksi, energian kulutuksen ennustetaan kasvavan 24 prosenttia.

Åkerblom näyttää kaaviota, jonka mukaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden määrä kasvaa 48 prosenttiin energiatuotannosta samalla, kun hiilen ja öljyn

Kasvu tulee kehittyvistä talouksista, ennen kaikkea Intiasta ja Kiinasta. Sen sijaan Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa energian kulutus vähenee, kertoo Yhdysvaltain energiatilastokeskuksen EIA:n vuoden 2019 ennuste.

Sijoittajille tuuli- ja aurinkovoimaloihin sijoittaminen on kohtalaisen varmaa tuottoa tarjoavaa bisnestä – kassavirrat ovat varsin hyvin ennustettavissa.

Voimaloiden pyörittäminen on mittavan alkuinvestoinnin jälkeen edullista, koska niissä ei ole polttoainekuluja eikä paljon palkkakulujakaan.

Åkerblomin arvion mukaan tuulivoimaloiden rakentamisessa on jo luovuttu erilaisista valtiontuista noin puolessa maailman markkinoista. Näin ollen poliittista riskiäkään ei näissä maissa enää ole.

Tuulivoiman tuottajat tekisivät mielellään asiakkaidensa kanssa pitkiä kiinteähintaisia sopimuksia, Åkerblom kertoo.

Äskettäin esimerkiksi Google teki Norjassa 12 vuoden ostosopimuksen kiinteään hintaan, mutta näissä sopimuksissa on vielä toistaiseksi ostajan markkinat.

”Pitkiä sopimuksia tekeviä ostajia on liian vähän.”

Hänen arvionsa mukaan voimaloiden rakentamisessa hintataso ei enää merkittävästi alene, mutta niiden tehokkuus voi teknologian kehittymisen seurauksena kasvaa.

Åkerblom kertoo, että Blackrockin tuuli- ja aurinkovoimalarahastot ovat tehneet tyypillisesti 5–10 prosentin vuotuista tuottoa riippuen siitä, kuinka paljon eri rahastoja on vivutettu velkarahalla.

Mitä suurempi velkarahan osuus rahastossa on, sitä parempaa sijoitetun pääoman tuottoa ne antavat matalien korkojen aikakaudella. Mutta silloin ne sisältävät myös korkoriskin.

Tuottoon vaikuttaa myös esimerkiksi sijoitusvaihe ja kiinteähintaisten sopimusten taso, Åkerblom selittää.

Tuulipuistot houkuttavat sijoittajia, jotka etsivät vakaata tuottoa, mutta niissä sijoitusta ei voi nopeasti kaksin- tai kolminkertaistaa niin kuin joissakin pörssiosakkeista.

”Tämä on suhteellisen tylsää sijoittamista.”

Kun erilaisten omaisuuserien, kuten pörssiosakkeiden, arvo on kasvanut jo 12 vuoden ajan, moni sijoittaja on näillä arvostustasoilla jo kiinnostunut siirtämään varoja sijoituksiin, joissa romahduksen riski on paremmin hallittavissa.

Hyvänä puolena Åkerblom mainitsee sen, että tuulipuistojen ja aurinkovoimaloiden kysynnän kasvaessa niitä tulee koko ajan lisää, ja silloin sijoittajilla riittää vaihtoehtoja joihin sijoittaa.

”Tämä on pitkän aikavälin vakaan kassavirran toimintaa markkinoilla, jotka ovat kasvussa”, Åkerblom tiivistää viestinsä.

Se, että toiminta on samaan aikaan kestävän kehityksen mukaista, on toki hyvä lisä.

Oikaisu 19.1. kello 15.58: Uutisessa kerrottiin ensin virheellisesti, että maailman energiankulutuksesta kaksi kolmasosaa tulisi fossiilisista polttoaineista. Kyse on sähköntuotannosta. Uutisen grafiikassa käytettiin ensin virheellisesti termiä voiman tuotto.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Uusiutuviin sijoittaja


 Ruotsalainen Sverker Åkerblom on Blackrockin uusiutuvaan energiatuotantoon sijoittavien rahastojen Euroopan-toiminnoista vastaava salkunhoitaja. Hän vastaa noin kuuden miljardin dollarin sijoitussalkusta.

 Hän aloitti sijoittajauransa Lazard-pankkiiriliikkeessä ja oli työntekijänä aurinkoenergiayrityksessä ennen siirtymistään Blackrockin palvelukseen.

 Vuonna 1988 perustettu yhdysvaltalainen Blackrock on maailman suurin varainhoitaja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää