Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

Autoilu on yksi vaikeimmista elämänalueista ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta.

Lukijat ovat lähettäneet useita autoilun ilmastopäästöihin liittyviä kysymyksiä. HS vastaa niistä kolmeen.

Tarvitseeko omasta bensiini- tai dieselautosta potea huonoa omaatuntoa, jos tankkaa erikseen pelkkää biopolttoainetta?

Puhtaan biopolttoaineen tankkaamista mainostetaan ilmastotekona, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tällainen markkinointi koskee lähinnä uusiutuvaa dieseliä, koska pelkkää etanolia ei teknisistä syistä voi tankata tavalliseen bensiiniautoon.

Todellisuudessa täysi tankillinen uusiutuvaa dieseliä ei vähennä tieliikenteen tai Suomen kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan.

Tämä johtuu Suomessa käytössä olevasta sekoite- eli jakeluvelvoitteesta. Velvoitteen takia erikseen tankattu biopolttoainemäärä lasketaan mukaan jakeluvelvoitteen vaatimaan bio-osuuteen. Toisin sanoen vastaava määrä biopolttoainetta jätetään sekoittamatta fossiiliseen polttoaineeseen.

Bensiinin ja dieselin myyjät on lailla velvoitettu siihen, että myydyn polttoaineen energiasisällöstä vähintään 20 prosenttia on biopolttoainetta. Kaupatusta liikennepolttoaineesta korkeintaan 80 prosenttia saa siis olla fossiilista eli raakaöljystä valmistettua.

Käytännössä 20 prosentin minimi on myös 20 prosentin maksimi. Liikennepolttoaineiden myyjät huolehtivatkin vaaditut 20 prosenttia täyteen, mutta sen jälkeen uusiutuvista raaka-aineista tehty diesel kannattaa myydä ulkomaille sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan.

Jos autoilija tankkaa pelkkää sataprosenttista uusiutuvaa dieseliä ja kuvittelee siten lisäävänsä biopolttoaineiden käyttöä, todellisuudessa näin ei käy. Valitsemalla pelkkää uusiutuvaa dieseliä autoilija voi vaikuttaa vain omaan hiilijalanjälkeensä mutta samalla hän ikään kuin vapauttaa vastaavan määrän fossiilista polttoainetta tankattavaksi muiden tankkeihin.

20 prosentin sekoitevelvoite täyttyy lain vuoksi joka tapauksessa, valitsivat yksittäiset autoilijat mitä tahansa.

Esimerkiksi vuonna 2016 suomalaisautoihin tankattiin biopolttoaineita alle puolet lain vaatimuksesta, sillä edellisvuosina biopolttoaineita oli tuotu jakeluun enemmän kuin jakeluprosentti vaati. Jakeluyhtiöt saavat siirtää edellisvuoden ylitäyttöä seuraavalle vuodelle. Vuoden 2016 esimerkki kuvaa sitä, kuinka lain vähimmäismäärä on samalla markkinoiden enimmäismäärä.

”Kyllä se näin toimii, ettei tällä hetkellä myydä yli jakeluvelvoitteen. Neste on globaali johtaja uusiutuvassa dieselissä, ja meillä on vaihtoehtoja myydä eri markkinoille, mistä parhaan hinnan saa”, vahvistaa Nesteen yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+rasanen.

Muissakin maissa on käytössä sekoitevelvoitteita, verohuojennuksia tai muita poliittisesti päätettyjä kannustimia, jotka lisäävät biopolttoaineiden tarvetta ja siksi nostavat hintaa.

Oletettu ilmastovalinta koskee erityisesti Nesteen tuotteita, sillä Neste on niitä harvoja öljynjalostajia, joiden uusiutuvaa dieseliä suomalaisautoilijat voivat tankata.

Neste mainostaa uusiutuvaa dieseliään päästöjenvähennyskeinona.

Onko sen tankkaaminen ilmastoteko?

”On totta, että valtakunnallisesti se ei vähennä päästöjä. Kun toimme markkinoille uuden tuotteen, halusimme ymmärtää, miten moni kuluttajista haluaa valita tämän puhtaamman tuotteen”, sanoo Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=katri+taskinen.

Onko markkinointi ilmastopäästöjen osalta sitten harhaanjohtavaa?

”Se vähentää yksilön hiilijalanjälkeä, oli kyseessä sitten autoilija tai yritys. Markkinoinnissamme olemme keskittyneet juuri autoilijan tai yrityksen hiilijalanjälkeen.”

Mahtavatko ihmiset hahmottaa, ettei heidän oma valintansa vaikuta biopolttoaineen menekkiin tai tieliikenteen kokonaispäästöihin?

”En usko, että ihmiset miettivät tätä noin pitkälle. Harva seuraa asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Mutta ne tankatut litrat ovat uusiutuvaa dieseliä. Se on sen ihmisen käytännön valinta. Tietysti jos valinnan tekeviä autoilijoita on niin paljon, että uusiutuvan dieselin myynti ylittää Suomen jakeluvelvoitteen, silloinhan valinnalla on vaikutusta.”

Kysytään asiaa vielä Nesteen tankkauspisteellä. Risto Knuutila https://www.hs.fi/haku/?query=risto+knuutilatarttuu uusiutuvan dieselin pistooliin Nesteen kylmäasemalla Helsingin Laaksossa, vaikka se on 21 senttiä kalliimpaa kuin perusdiesel. Miksi hän valitsee uusiutuvan dieselin?

”Koska se ei ole fossiilista”, Loviisan ja Helsingin väliä autoileva Knuutila sanoo.

Hän ei oikeastaan ole ajatellut dieselvalintansa laajempia vaikutuksia.

”Kovin syvällisesti en ole asiaan perehtynyt, eikä yksittäinen ihminen voi kauheasti tehdä. Ajattelen kuitenkin, että tällä valinnalla näytän kannatusta jätepohjaiselle, ei-fossiiliselle polttoaineelle. Ei se liikenneongelmaa ratkaise mutta ehkä kannustaa yrityksiä kehittämään vaihtoehtoja.”

Onko sillä sitten väliä, voiko yksittäinen autoilija omilla valinnoillaan vaikuttaa Suomen ilmastopäästöihin? Joka tapauksessa biopolttoaineita käytetään viidennes Suomessa kulutettavista liikennepolttoaineista, koska laki pakottaa tähän.

Ainakin siinä mielessä asialla on väliä, että usein ilmastotoimen ajatellaan tuottavan jonkin lisävaikutuksen, esimerkiksi vähentävän päästöjä.

Biopolttoaineiden tapauksessa mitään lisävaikutusta ei tule vaan uusiutuvan dieselin valinta vain siirtää päästöjä yksittäisen autoilijan hartioilta jollekulle muulle.

”Tilanne on kieltämättä vähän outo, sillä siirtämällä itselleen parempaa lopputulosta kokonaisuus päästöjen suhteen ei etene mihinkään”, sanoo professori, Suomen ympäristökeskuksen johtaja ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälähttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+seppala.

”Lisäksi globaalisti ajateltuna ilmaston kannalta kestävät biopolttoaineet kannattaisi käyttää siellä, missä on huonoimmat mahdollisuudet korvata öljypohjaisia polttoaineita esimerkiksi vähäpäästöisesti tuotetulla sähköllä.”

Pienen vaikutuksen Seppälä näkee siinä, että autoilijan valinnat voivat rohkaista polttoainevalmistajia tekemään ilmaston kannalta parempia tuotteita.

Nyt 20 prosenttia dieselin tankkaajista valitsee uusiutuvan dieselin niillä Nesteen asemilla, joilla sitä on tarjolla.

Sataprosenttisesti uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettua Neste My -nimistä dieseliä voi tankata lähes 70:llä Nesteen huoltoasemalla. Kaikkiaan Nesteellä on vajaat 800 asemaa. Nesteen uusiutuva diesel on noin 20 senttiä kalliimpaa litraa kohden kuin tavallinen diesel.

Myös Teboililla on valikoimassaan sataprosenttinen uusiutuva diesel, mutta sitä voi tankata vain neljällä ammattiliikenteen D-automaatilla.

Nesteen Ilkka Räsänen muistuttaa, että Ruotsissa yksittäisen autoilijan valinnoilla on eri tavalla vaikutusta, koska siellä verokannusteet ovat toisenlaiset. Korkeasekoitteiset biopolttoaineet vapautuvat Ruotsissa valmisteverosta sen jälkeen kun tietyt hiilidioksidin vähenemävelvoitteet on täytetty.

”Ruotsissa biopolttoaineita myydään yli lain velvoitteen, koska siihen on kannustimet”, Räsänen sanoo.

Suomessa muut bensiinikauppiaat kokevat, että liian tiukasti rajattu jakeluvelvoite pakottaa heidät ostamaan Nesteen uusiutuvaa dieseliä. Asiasta voit lukea lisää täältä.https://www.hs.fi/talous/art-2000006379133.html

Uuden (sähkö)auton valmistus rasittaa luontoa. Olisiko viisasta käyttää diesel- ja bensiiniautot elinkaarensa loppuun?

Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa jo pelkästään sen vuoksi, että autoilla saatetaan ajaa niin erilaisia määriä.

Jos aikoo ajaa autollaan vielä yli kahdeksan vuotta ja yli 10 000 kilometriä vuodessa, sähköautoon kannattaa vaihtaa heti, vaikka oma auto olisi vasta muutaman vuoden ikäinen.

Jos ajaa hyvin vähän, tallissa lojuvaa autoa ei ehkä kannata lähteä vaihtamaan.

Keskikokoisen sähköauton valmistuksen ja käytön kasvihuonekaasupäästöt ovat yhdessä vastaavan kokoisen bensiiniauton valmistuksen ja käytön päästöjen kanssa tasoissa noin kolmen vuoden käytön jälkeen, jos autolla ajetaan noin 15 000 kilometriä vuodessa. Tässä sähköauton akun koko on maltillinen ja mahdollistaa noin 300 kilometrin ajomatkan kesällä.

Jos akun koko kasvaa, sähköauton elinkaaren aikaisten päästöjen kiriminen bensiiniauton tasolle tapahtuu myöhemmin, Jyri Seppälä laskee. Esimerkin pieniakkuisen sähköauton kumulatiiviset päästöt ovat 15 vuoden ajon jälkeen noin 60 prosenttia pienemmät kuin bensiiniauton.

Myös sillä on väliä, mitä vanhalle autolle tapahtuu. Laskelmat heikentyvät, jos uusi omistaja ryhtyy ajamaan polttomoottoriautolla selvästi enemmän kuin aikaisempi omistaja.

Biopolttoaineista paras valinta on biokaasu. Se ei ole mukana sekoitevelvoitteessa, ja sen käyttö lisää aidosti biokaasun kysyntää, jolloin yrityksillä on myös kannustin rakentaa Suomeen lisää biokaasulaitoksia.

Jos siis haluaa säilyttää vanhan bensiiniauton mutta samalla vaikuttaa päästöihin, kannattaa vähentää ajamista tai muuntaa bensiiniauto kaasuautoksi. Kaasuautoon kannattaa maakaasun sijaan tankata mahdollisimman usein biokaasua.

Miksi kaasuautoilua ei hehkuteta, jos se olisi pienipäästöisin vaihtoehto?

Biokaasun käytöllä tosiaan saadaan 40–85 prosentin päästövähenemä energiayksikköä kohti verrattuna fossiiliseen bensiiniin ja dieseliin.

Tyypillisellä käytöllä tämä tarkoittaa Suomessa, että ajettua kilometriä kohden auton elinkaaripäästöt vähenevät noin 25–75 prosenttia verrattuna bensiinillä ajeluun. Laskelmissa on otettu huomioon auton valmistuksen päästöt, kaasun käytön hieman huonompi energiatehokkuus ja bensiinin tuotannon päästöt.

Sähköauton elinkaaripäästöt riippuvat muun muassa siitä, millä ajoon käytetty sähkö on tuotettu ja kuinka paljon akun valmistamisesta on syntynyt päästöjä. Mutta päästövähennys bensiiniin verrattuna voisi olla suomalaisella verkkosähköllä on noin 65 prosenttia ja päästöttömällä sähköllä 75 prosenttia ajettua kilometriä kohden, kertoo asiantuntija Mariko Landströmhttps://www.hs.fi/haku/?query=mariko+landstrom Sitrasta.

Edellä on oletettu, että akku kolminkertaistaa auton valmistuksen päästöt elinkaaren aikana.

Biokaasu on siis päästönäkökulmasta oiva vaihtoehto, joten sitä kannattaisi ehdottomasti hehkuttaa enemmän. Lisäksi polttomoottoriautot voi muuntaa kaasuautoksi eli täysin uutta autoa ei tarvitse ostaa.

Hehkutuksen puute johtunee kahdesta asiasta.

Ensinnäkin biokaasua ei riitä kattamaan koko liikenteen energiantarvetta. Liikenne tarvitsee Suomessa vuosittain noin 45 terawattituntia energiaa, mutta biokaasua tuotetaan noin yksi terawattitunti.

Sitra on arvioinuthttps://media.sitra.fi/2017/02/27175150/Selvityksia111-2.pdf, että suomalainen raaka-ainepohja riittäisi vuoteen 2030 mennessä noin yhdeksän terawattitunnin maksimituotantoon. Liikenteen lisäksi biokaasulle voi olla kysyntää esimerkiksi teollisuudessa, jossa on niin ikään vähennettävä päästöjä.

Liikenneministeriön tulevaisuusjulkaisussahttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161210/LVM_13_18_Toimenpideohjelma%20hiilettomaan%20liikenteeseen%202045%20Liikenteen%20ilmastopolitiikan%20tyoryhman%20loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y onkin arvioitu, että biokaasua riittäisi liikenteelle vuonna 2030 noin 2,5 terawattituntia ja vuonna 2045 noin 10 terawattituntia.

Biokaasu ei siis yksinään ratkaise liikenteen päästöongelmaa.

Toinen syy hehkutuksen vähyyteen voi olla se, että kaasuautoihin voidaan tankata myös maakaasua, joka on fossiilinen polttoaine.

Fossiilisella kaasulla ajaminen ei käytännössä vähennä päästöjä. Maakaasu kyllä tuottaa energiayksikköä kohden hieman vähemmän päästöjä, mutta toisaalta moottorin käyttö kaasulla on vähemmän energiatehokasta ja päästöt pysyvät kutakuinkin ennallaan.

Lisäksi on tullut uusia tutkimuksia, joiden mukaan maakaasun tuotannossa ja kuljetuksessa tapahtuvia vuotoja on aliarvioitu. Maakaasu on ilmastoa runsaasti lämmittävää metaania, joten pienetkin vuodot tuottavat suuren ilmastovaikutuksen.

Vuodenvaihteessa HS vastasi kymmeniin lukijoiden ilmastokysymyksiin muun muassa ihmisten, asuntojen lämpötilan, maantienopeuksien, tupakoinnin, formuloiden, sotien ja lemmikkien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Kysymykset ja vastaukset voi lukea tästä jutusta.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006354939.html