Talous

HS-analyysi: Kone saisi koko Thyssenkruppin puolella siitä summasta, mitä sen pelkistä hissitoiminnoista pyydetään

Saksan suuryrityksissä työntekijöillä on poikkeuksellisen vahva asema. Siksi Koneen havittelemassa yrityskaupassa on vielä paljon neuvoteltavaa, vaikka omistajat haluaisivat hissiliiketoiminnot myydä, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimittaja Juha-Pekka Raeste.

Pala kakkua maksaa 14 euroa, mutta koko kakku seitsemän euroa. Kumman ostat?

Laskutehtävä tuntuu lapsellisen helpolta. Ostamalla koko kakun säästää tietenkin saman tien seitsemän euroa, ja muut kakunpalat voi vielä myydä tai jakaa kavereille ilmaiseksi.

Saksassa sama laskutehtävä on kuitenkin osoittautunut reaalimaailman vaatimusten takia haasteelliseksi. Sen parissa ovat jo pitkään askaroineet sadat talousjohtajat ja investointipankkiirit ympäri maailmaa.

Kyse on Saksan teollisuuden ikonista, Thyssenkruppista, ja sen hissiliiketoimintojen ostosta.

Thyssenkruppin markkina-arvo eli kaikkien osakkeiden yhteenlaskettu arvo on runsaat seitsemän miljardia euroa, mutta yhtiön kannattavimmasta osasta, hissiliiketoimintayksiköstä, käydään parhaillaan tarjouskilpailua, jossa hinnan arvioidaan asettuvan 14–17 miljardin euron tuntumaan.

Ostajaehdokkaat ovat siis valmiita maksamaan seitsemästä kymmeneen miljardiin euroa ylimääräistä siitä, että he eivät joudu ottamaan omistukseensa koko Thyssenkruppia – vastuineen ja velkoineen.

Toisin sanoen Thyssenkruppin arvo ilman hissejä on 7–10 miljardia euroa negatiivinen.

Pääomasijoittajat ovat jo jättäneet tarjouksensa hisseistä, mutta suomalaiselle Koneelle ja japanilaiselle Hitachille on myönnetty vielä lisäaikaa tarjouksen jättöön.

Maallikko ajattelisi, että Koneen kannattaisi ennemmin ostaa koko konserni seitsemällä miljardilla, myydä tai lopettaa konsernin kannattamattomat osat pois ja maksaa myyntituloilla ja säästyneillä miljardeilla erilaisia Thyssenkruppin velkoja ja velvoitteita pois.


Mutta Thyssenkruppin uudelle omistajalle terästehtaiden alasajo ei ole mahdollista. Siihen on monia poliittisia ja työntekijöiden vahvoihin oikeuksiin yhtiön päätöksenteossa liittyviä syitä.

Siksi hisseistä saatavat rahat on käytettävä terästeollisuuden tervehdyttämiseen ja yhtiön velkoihin, kuka ikinä yhtiön omistaakin.

Jotta asiasta saa selon, on ensiksi on ymmärrettävä kuinka syvien talousvaikeuksien keskellä Thyssenkrupp on.

Sillä on velkaa on 6,5 miljardia euroa ja eläkevastuita 8,9 miljardin edestä. Lyhyen ajan rahantarvekin on arviolta neljän miljardin euron luokkaa.

Lue lisää Thyssenkruppin vaikeuksien syistä ja Koneen motiiveista sen hissitoimintojen ostoon tästä.

Sen lisäksi on hyvä tietää, kuinka paljon työntekijät käyttävät suurissa saksalaisissa yhtiöissä valtaa.

Kun Suomessa totuttu siihen, että osakkeenomistajien valitsema johtajisto ja luottamuselimet päättävät hyvin pitkälti, miten yhtiö toimii, Saksassa intressitahoja on monin verroin enemmän huomioon otettavina.

Työntekijöiden vahva asema suurten yhtiöiden hallinnossa Saksassa juontaa juurensa toisen maailmansodan päättymiseen.

Liittoutuneet vaativat tuolloin työntekijöille Euroopan vahvinta asemaa suuryhtiöiden päätöksenteossa.

Natsi-Saksassa Adolf Hitlerin aikana suurten teollisuusyhtiöiden, kuten Thyssenin, Kruppin ja IG Farbenin, tehtaat olivat pyörineet paljolti orjatyövoiman, vankien ja keskitysleiriltä otettujen työntekijöiden voimalla.

Tämän ei haluttu koskaan enää toistuvan.


Toisena syynä liittoutuneiden haluun sitouttaa työntekijät mukaan yhtiöiden päätöksentekoon oli kommunismin pelko. Ilman yhteistyötä kommunismi ja luokkaviha olisi saanut hyvää kasvualustaa.

Niinpä nykyisin Saksassa yli kahdentuhannen hengen yrityksissä hallintoneuvostoissa (Aufsichtsrat) puolet jäsenistä täytyy olla työntekijöiden edustajia.

Saksassa hallintoneuvostoilla on enemmän valtaa kuin Suomessa.

Ne päättävät suurista ratkaisuista ja esimerkiksi yhtiön johdon valinnasta.

Käytännössä työntekijät voisi sivuuttaa hallintoneuvoston äänestyksissä puheenjohtajan äänen turvin, mutta vakiintuneen käytännön mukaan hallintoneuvostoissa etsitään sopuratkaisuja.

Saksassa sosiaalidemokraatit eivätkä juuri kristillisdemokraatitkaan (CDU) halua horjuttaa työntekijöiden asemaa hallintoneuvostoissa.

Työntekijöiden valtaa suuryrityksissä lisäävät myös yritysneuvostot (Betriebsrat). Niiden suostumus vaaditaan monissa työpaikkatason asioissa yrityksen päätöksiin.

Kaikki työntekijät äänestävät edustajista neljän vuoden välein, mutta ammattiliitot ajavat vaaleissa tehokkaasti neuvostoihin omia edustajiaan.

Esimerkiksi metallialalla ay-jäsenten osuuden kerrotaan olleen perinteisesti 75 prosentin luokkaa.

Thyssenkruppin yritysneuvosto otti hissikauppaan kantaa viimeksi viime viikon keskiviikkona, kun se vaati kirjeessään hissitoimintojen pitämistä osana konsernia.

Kirjeessä yritysneuvosto käytännössä uhkasi, että jos myyntiin mennään eikä ostaja suostu antamaan riittäviä ”reiluja” takuita IG Metall -ammattiliitolle tehtaiden ja työpaikkojen säilymisestä Saksassa ja Euroopassa määräajaksi, yrityskauppa ei toteudu.

Uhkaus tarkoittaa todennäköisesti yrityskaupan vastustamista hallintoneuvostossa.

IG Metall on yli kahden miljoonan jäsenen ammattiliitto, ja sen mielipiteillä on paljon painoa Saksassa.

Painostustoimet tarkoittavat sitä, että Koneella on vielä runsaasti neuvoteltavaa työntekijöiden kanssa, jos se aikoo saada yrityskaupan aikaiseksi.

Myös poliittisesti Thyssenkruppin terästeollisuuden alasajo olisi Saksassa lähes mahdotonta.


Työpaikkojen pelastamisen lisäksi kyse on Ruhrin alueen terästeollisuuden ja sitä kautta koko Saksan teollisuuden selkärangasta. Tuotteet ja alihankintaketjut ovat tärkeitä esimerkiksi autoteollisuudelle.

Näiden alihankintaketjujen romahtamisella voisi olla vakavia seurannaisvaikutuksia Saksan talouteen.

Vuonna 1999 yhdistyneet Thyssen ja Krupp ovat myös kuin toteemeja Saksan teollisessa historiassa. Niillä on kansakunnalle tärkeää symboliarvoa.

Nyt yhtiö on kuitenkin tilanteessa, jossa se on vaarassa päätyä jopa konkurssiin. Markkina-arvo on pohjalukemissa.

Vertailun vuoksi: Kone on markkina-arvoltaan yli 30 miljardin euron arvoinen, noin neljä kertaa arvokkaampi kuin Thyssenkrupp.


Der Spiegel -lehti kirjoitti jokin aika sitten laajassa analyysissa Thyssenkruppin olevan pitkään jatkuneiden talousvaikeuksiensa kanssa vihdoin siinä tilanteessa, jossa kaikki osapuolet ovat jo valmiita myöntämään, että talo palaa.

Yhteisymmärrys puuttuu enää siitä, miten palo tulisi sammuttaa – hissiliiketoiminnasta vuosittain saatavilla voitoilla, tuon yksikön listaamisella pörssiin niin, että Thyssenkrupp pysyy enemmistöomistajana, vai hissiliiketoimintojen tai vain sen osien myynnillä.

Käteisen puute pakottaa kuitenkin marraskuussa nimitetyn uuden toimitusjohtajan Martina Merzin etsimään ratkaisuja nopeasti.

Kone on ollut omista toimistaan varsin vaitonainen.

Jonkinlaista linjausta voi odottaa, kun hissiyhtiö julkistaa vuoden 2019 tuloksensa ensi tiistaina 28. tammikuuta.

Oikaisu torstaina 23.1.2020 kello 11.55: Aiempi printtiversiossa ollut kohta ”Ja toisin kuin suomalaisissa hallintoneuvostoissa, Saksassa hallintoneuvostoilla on myös valtaa. Ne päättävät suurista ratkaisuista ja esimerkiksi yhtiön johdon valinnasta” on muutettu muotoon ”Saksassa hallintoneuvostoilla on enemmän valtaa kuin Suomessa. Ne päättävät suurista ratkaisuista ja esimerkiksi yhtiön johdon valinnasta.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Kriisiyhtiö Thyssenkrupp


 Yhdistyi vuonna 1999 kahdesta teräsjätistä Thyssenistä ja Kruppista.

 Menetti runsaasti varoja epäonnistuneissa tehdashankkeissa Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

 Hissiliiketoiminta on yhtiön kannattavin osa.

 Thyssenkruppia johtaa marraskuussa tehtävään nimitetty Martina Merz.

 Suurin omistaja on Krupp-säätiö, toiseksi suurin ruotsalainen aktivistisijoittaja Cevian Capital. Cevian aloitti Thyssenkruppin osakeostot vuonna 2013 yhtiön kurssien ollessa nykyistä korkeammalla tasolla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Linda Lampenius kuvaili medialle Peter Nygårdin juhlia, ja siitä käynnistyi pitkä oikeusprosessi – Nyt Lampenius kertoo, miten taistelu vei rahat ja terveyden

    2. 2

      Vangit pelkäävät toisiaan Sukevan vankilassa – tuore raportti luo synkän kuvan Suomen neljänneksi suurimman vankilan tilanteesta

    3. 3

      Tällainen on dash-ruokavalio, joka edistää terveyttä monipuolisesti – Sitä voi suositella ”ihan kaikille”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    4. 4

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    5. 5

      Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    2. 2

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    3. 3

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    5. 5

      Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää