Talous

Metsää kaadetaan ennätystahtiin, ja tulot virtaavat etelään: ”Kun fyysinen etäisyys metsään kasvaa, niin henkinen etäisyys kasvaa myös, ja metsää on helpompi hakata”

Metsän omistus siirtyy kaupunkilaisille. Tutkija arvelee, että fyysinen etäisyys metsästä voi kasvattaa myös henkistä etäisyyttä, jolloin hakkuupäätöksiä on helpompi tehdä.

Metsäiset maakunnat Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo johtavat Suomen hakkuutilastoja, mutta eniten pääomatuloja metsätaloudesta saa Uudenmaan maakunta.

Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhä useampi metsänomistaja ei asu enää metsätilansa lähellä, vaan etelän kaupungeissa. Metsää on kaatunut maakunnissa ennätystahtiin, mutta suuri osa siitä saadusta taloudellisesta hyödystä on kanavoitunut Etelä-Suomeen.

HS kävi läpi verottajan tietoja metsätuloista, ja niiden perusteella 11,3 prosenttia metsätalouden pääomatuloista eli noin 95 miljoonaa euroa ansaittiin vuonna 2017 Uudellamaalla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan Uudenmaan osuus yksityismetsien teollisuuspuun hakkuista oli neljä prosenttia vuonna 2017. Uudenmaan metsätuloista suuri osa on siis peräisin muualta kuin maakunnassa kasvavista metsistä.



Kaikkiaan metsätalouden pääomatulot koko maassa olivat 842 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tässä luvussa mukana on lähinnä puun myynnistä saatu tulo. Metsänomistajalle maksettavat metsätalouden tuet ovat myös veronalaisia pääomatuloja, samoin metsävakuutuksesta saadut korvaukset.



Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen metsämaasta ja myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta.

Suurin osa metsistä siirtyy edelleen suvun sisällä omistajalta toiselle joko perintönä tai ostona, mutta usein metsänomistajaksi tullaan myös ostamalla tila markkinoilta. Tämäkin osaltaan voi lisätä sitä, että metsänomistus ja sitä kautta myös metsästä saatavat pääomatulot kertyvät yhä enemmän Etelä-Suomeen.

Metsäteollisuus on ollut huolissaan raaka-ainehuollostaan, kun metsätilat pirstoutuvat perinnönjakojen takia ja omistajat etääntyvät metsistään.

”Kyllä metsänomistajat hakkaavat metsiään, vaikka asuvat kauempanakin. Asuinpaikka ei ratkaise sitä, miten metsiä käytetään. Itse asiassa saattaa olla niin, että kun fyysinen etäisyys metsään kasvaa, niin henkinen etäisyys kasvaa myös, ja metsää on helpompi hakata”, sanoo tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskuksesta.

”Metsänomistajista yhä suurempi osa on toisen polven kaupunkilaisia, joilla ei ole lapsuudesta imettyä käsitystä siitä, miten metsiä käsitellään. Eivät he välttämättä ole vain metsien suojelijoita, vaan voi olla niin, että metsä on heille vain yksi osa sijoitusportfoliota. Heillä ei ole niin vahvoja tunneperäisiä sidoksia metsänomistukseen kuin niillä, jotka ovat siellä jo lapsuudessaan olleet.”

Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon yksityismetsissä hakattiin yhteensä kolmannes kaikesta teollisuuden käyttöön menevästä puusta vuonna 2017. Samat maakunnat ovat kärkisijoilla myös metsätalouden pääomatuloissa mutta jäävät silti jälkeen Uudestamaasta.

Tosin pelkät pääomatulot eivät kerro kaikkea, sillä metsänkorjuu ja metsänhoitotyöt luovat työpaikkoja ja sitä kautta myös verotuloja maakuntiin. Yhä useampi metsänomistaja teettää työt tilan ulkopuolisilla.

Vuoden 2017 jälkeen hakkuumäärät kasvoivat edelleen. Luken tilaston mukaan yksityismetsistä hakattiin vuonna 2018 puuta kaikkiaan lähes 58 miljoonaa kuutiometriä, missä oli 12 prosentin kasvu edellisvuodesta. Maakunnista Etelä-Savo oli hakkuutilaston kärjessä.

Maataloustuottajain keskusliiton MTK:n mukaan vuosi 2018 oli poikkeuksellinen puukauppavuosi, jolloin teollisuuden puuvarastot täyttyivät ja puun hinta nousi jyrkästi. Vuosi oli etujärjestön mukaan poikkeuksellinen myös historiallisen korkeiden hakkuumääriensä takia.

Vuoden 2018 verotustiedot valmistuvat helmikuussa, jolloin tulee tarkempaa tietoa siitä, miten ennätyksellinen vuosi näkyi metsänomistajien tilipussissa.

Sama hakkuutahti ei ole jatkunut enää vuoden 2018 jälkeen, sillä MTK:n arvion mukaan puukauppamäärät jäivät viime vuonna noin kolmanneksen edellisvuotta pienemmiksi. Hintakehityskään ei ollut metsänomistajan kannalta edullinen, sillä etenkin tukkipuun hinta laski. Siinä pääsyynä olivat Euroopan hyönteis- ja myrskytuhot, jotka aiheuttivat ylitarjontaa.

Luken mukaan kaakkoisen ja keskisen Suomen maakuntien alueilla hakkuut ovat viime vuosina lähestyneet puuntuotannollisesti suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta. Jos tämän rajan yli mennään, silloin vaarannetaan tulevaisuuden hakkuumäärät.

Muun muassa Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat muistuttaneet, että liian suuret hakkuut pienentävät Suomen hiilinielua ja heikentävät metsien monimuotoisuutta.

Luken mukaan vähintään kaksi hehtaaria metsää omistavia perhemetsätiloja on noin 350 000, mutta metsänomistajia on ainakin kaksinkertainen määrä. Osa tiloista on kahden puolison yhdessä omistamia tai ne toimivat kuolinpesä- tai yhtymämuodossa.



Valtio omistaa 25 prosenttia metsämaasta, mutta hakkuista sen osuus on pienempi. Metsäyhtiöt omistavat metsämaasta kymmenisen prosenttia, ja loput viisi prosenttia ovat kunnilla, seurakunnilla, säätiöillä tai yhteismetsinä.

Luke selvittää parhaillaan laajalla kyselytutkimuksella, millaisia nykyiset suomalaiset metsänomistajat ovat. Selvityksen tavoitteena on saada tietoa esimerkiksi siitä, miten syntyperäisten kaupunkilaisten suhtautuminen metsiin ja metsien käyttö eroavat maaseudulla syntyneistä. Tutkimuksen tiedot julkistetaan toukokuussa.

Oikaisu 24.1. kello 11:20: Yksityismetsistä hakattiin vuonna 2018 puuta kaikkiaan lähes 58 miljoonaa kuutiometriä eikä 58 kuutiometriä, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää