Sushiravintolat myyvät edelleen uhanalaista ankeriasta – taustalla vaikuttaa miljardien arvoinen salakuljetusbisnes ja tietämättömyys lajin huonosta tilasta

Ankeriaan kannat ovat Euroopassa romahtaneet https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006027515.htmlviimeisen kymmenen vuoden aikana. Se luokitellaan nyt äärimmäisen uhanalaiseksi.

Tästä huolimatta ankeriasta tarjoillaan laajasti suomalaisissa sushiravintoloissa. Miksi meillä myydään uhanalaista kalaa?

Tällä hetkellä ankeriaan myyminen ei ole lainsäädännössä kiellettyä. Silti esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF suosittelee, etteivät kuluttajat ostaisi sitä ollenkaan.



Käärmemäinen ankerias on erikoinen otus: Suomessa tavattavat kalat ovat voittopuolisesti istukkaita, ja ne saattavat viettää täkäläisessä järvessä jopa kymmeniä vuosia. Lisääntyäkseen niiden pitäisi vaeltaa 6 000 kilometrin päähän, Pohjois-Atlantin Sargassomerelle.

Matkalla on monia esteitä. Suomen ankeriaita on istutettu järviin, joista niillä ei ole vesivoimalaitosten vuoksi poispääsyä. Lisäksi kutumatkan voi pysäyttää kalastus. Ankerias on rauhoitettu meillä ainoastaan loka–tammikuussa.

Ympäristöjärjestöt ovat pitkään ajaneet täysrauhoitusta. Tällä hetkellä se näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.

EU:n tasolla ankeriaan uhanalaisuuteen on jo herätty, mutta jäsenvaltiot voivat käytännössä itse päättää, miten ankeriasta suojellaan.

”Ankerias on jäänyt uhanalaisuuden suhteen muiden kalalajien, kuten taimenen ja lohen varjoon”, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaskahttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+ovaska Suomen WWF:stä.

Maailmassa on parikymmentä eri ankeriaslajia. Suomessa tavattava eurooppalainen ankerias (Anguilla anguilla) on todettu niin uhanalaiseksi, että sen vienti Euroopan ulkopuolelle on kielletty EU:n niin sanotulla Cites-lainsäädännöllä.

Suurista kalatukkureista Kesko ja S-ryhmät linjaavat, ettei niiden kalatiskeissä myydä eurooppalaista ankeriasta ollenkaan.

Tieto ei kuitenkaan ole kantautunut kaikille alihankkijoille: HS:n tietojen mukaan esimerkiksi Tammiston K-Citymarketissa mainostettiin vielä muutama viikko sitten ankeriassushia.

Tapaus vahvistetaan myös Keskosta. Kyseessä on ollut alihankkijana toimivan Osaka Sushin tuote, jota ehdittiin myydä hetken aikaa viime vuonna.

”Jo tuolloin huomautettiin, että ankeriaan myynti on K-ryhmän kalalinjauksen vastaista. Tuote poistettiin myynnistä välittömästi, mutta vanha tieto on jäänyt hinnastoihin”, sanoo vastuullisuusjohtaja Matti Kalervohttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+kalervo K-ryhmästä.

Japanilaisessa ravintolakulttuurissa ankerias on arvostettu ja myös kallis kala. Sitä tarjoillaan esimerkiksi grillattuna fileenä ja savustettuna, riisiä sisältävänä nigirinä.

Perinteisesti sushin kanssa tarjoiltava kalalaji on japaninankeriasta (unagi). Senkin uhanalaisuusluokitus on erittäin uhanalainen.

Suomalaisissa sushiravintoloissa ankeriasta näkyy ruokalistoilla usein. Myös maan suurin sushiketju, 24:n ravintolan Hanko Sushi, tarjoili vielä nelisen vuotta sitten ankeriassusheja.

Silloinkaan pöydässä ei ollut eurooppalaista ankeriasta, vaan Aasiasta tuotuja ankeriaslajeja. Ongelma oli, ettei kalan alkuperästä eikä pyynti- tai kasvatustavasta ollut kunnollisia tietoja.

”Se on pakastettava tuote. Laatikossa saattoi lukea usein Taiwan, mutta koskaan ei varmuudella selvinnyt, missä kala oli kasvatettu”, sanoo Hanko Sushin pääkokki Jesper Björkellhttps://www.hs.fi/haku/?query=jesper+bjorkell.

Hanko Sushi onkin lopettanut ankeriaan myynnin kokonaan. Samaan on päätynyt kotimaisista ravintolaketjuista suosittu Sushibar & Wine.

HS kertoi viime viikolla sushibuffet-ravintoloiden nopeasta kasvustahttps://www.hs.fi/talous/art-2000006378082.html. Niistä ainakin Luckiefun’s ja Itsudemo tarjoavat asiakkailleen edelleen ankeriassushia.

Itsudemo myy sushia ravintoloiden lisäksi lukuisissa S-ryhmän kaupoissa. Joukossa oli alkuun myös ankeriassushia.

”Itsudemon pisteissä oli myynnissä ankeriassushia alkuun noin viikon verran, mutta asia korjattiin heti, kun se tiedostettiin S-ryhmän toimesta”, kertoo yhtiö sähköpostilla.

S-ryhmästä kerrotaan HS:lle, että ankeriassushin myyntiin puututtiin heti, kun se havaittiin.

Tällä hetkellä Suomen suurimmat kalakauppiaat suhtautuvat jo kriittisesti ankeriaan myyntiin. Taustalla on WWF:n kalaopas, jota on julkaistu vuodesta 2009 lähtien. Se kehottaa välttämään kaikkea ankeriastahttps://wwf.fi/kalaopas/laji/ankerias/.

Ankeriaan kasvatukseen ja kalastukseen liittyy monia kyseenalaisia tekijöitä. Täysikasvuinen ankerias painaa tavallisesti noin kilon, mutta se voi paisua jopa seitsemänkiloiseksi.

Nuoret ankeriaat ovat aluksi vain gramman painoisia läpikuultavia lasiankeriaita. Lasiankeriaat päätyvät Eurooppaan merivirtojen mukana.

Lasiankeriaat ovat kuin eurooppalaista norsunluuta: niitä voidaan käyttää ankeriaan teollisessa kasvatuksessa, mutta EU:n ulkopuolelle niitä ei saisi viedä ollenkaan. Siksi salakuljetus rehottaa: vuonna 2018 Europol arvioi laittoman lasiankeriaskaupan kokoluokaksi 2,2 miljardia euroahttps://suomenluonto.fi/uutiset/ankeriaiden-salakuljetus/.

Kasvatus on esimerkiksi Kiinassa valtavan kokoista liiketoimintaa.

WWF:n mukaan juuri tässä on Aasiasta tuodun ankeriaan ongelma: kasvatettu ankerias ei ole villiä parempi vaihtoehto, sillä ankeriaan poikaset pyydetään luonnonvesistä ja siirretään viljelylaitoksiin kasvamaan.

Ankeriaan ei tiedetä lisääntyvän viljelylaitoksissa.

Toisaalta myös eurooppalaiset heikentävät kalalajin tilaa ylikalastuksella: lasiankeriaan kalastusta ei ole rajoitettu. Siksi lasiankeriaat muodostavat kilomääräisesti jopa 90 prosenttia kalastajien ankeriassaaliista.

Suomessa istutetaan parhaimmillaan jopa vuodessa jopa 100 000 ankeriasta, jotka tuodaan pääosin Britanniasta. Kalat ovat jo lasiankeriaita kookkaampia, mutta kannan ylläpitämiseen istutuksilla liittyy monia ongelmia.

”Vaellusesteiden taakse istutetut ankeriaat kuolevat vaellukselle lähtiessään voimalaitosten turbiineissa, jolloin istutukset pelkästään vähentävät ankeriaiden määrää luonnossa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Seppo Knuuttilahttps://www.hs.fi/haku/?query=seppo+knuuttila.

Lajin suojelun näkökulmasta tilanne on selkeä: ankeriaat kannattaa jättää kokonaan syömättä, oli sitten kyseessä kallis japanilainen ravintola tai edullista lounasta tarjoavat sushibuffet.

Ravintoloitsijat ja kauppiaat osoittavat usein huolehtivansa myymiensä kalojen kestävyydestä siten, että tietyille kalalajeille tai koko ravintolalle haetaan MSC- tai ASC-serfifikaattia.

Ne kertovat, että tarjolla oleva kala on pyydetty tai kasvatettu kestävästi. Ankeriaalle sellaista ei ole edes mahdollista saada. Sen sijaan uhanalaista tonnikalaa voi syödä nykyään hyvällä omalla tunnolla – mikäli kyseessä on MSC-sertifioitu tonnikala.

Nyt tietämys tarjolla olevien kalojen kestävyydestä näyttää lisääntyvän: Itsudemosta kerrottiin HS:n yhteydenoton jälkeen, että ankerias on poistumassa sen valikoimasta maaliskuussa.

Myös Luckiefun’s aikoo lähitulevaisuudessa siirtyä käyttämään vain sertifioitua kalaa.

Silloin tarjolla ei tule enää olemaan ankeriasta.