Talous

Sushiravintolat myyvät edelleen uhanalaista ankeriasta – taustalla vaikuttaa miljardien arvoinen salakuljetusbisnes ja tietämättömyys lajin huonosta tilasta

Suomessa Hanko Sushi, Kesko ja S-ryhmä ovat lopettaneet kokonaan ankeriaan myynnin. WWF suosittelee välttämään ankeriaan syömistä riippumatta siitä, mistä päin maailmaa se tuotu.

Ankeriaan kannat ovat Euroopassa romahtaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se luokitellaan nyt äärimmäisen uhanalaiseksi.

Tästä huolimatta ankeriasta tarjoillaan laajasti suomalaisissa sushiravintoloissa. Miksi meillä myydään uhanalaista kalaa?

Tällä hetkellä ankeriaan myyminen ei ole lainsäädännössä kiellettyä. Silti esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF suosittelee, etteivät kuluttajat ostaisi sitä ollenkaan.



Käärmemäinen ankerias on erikoinen otus: Suomessa tavattavat kalat ovat voittopuolisesti istukkaita, ja ne saattavat viettää täkäläisessä järvessä jopa kymmeniä vuosia. Lisääntyäkseen niiden pitäisi vaeltaa 6 000 kilometrin päähän, Pohjois-Atlantin Sargassomerelle.

Matkalla on monia esteitä. Suomen ankeriaita on istutettu järviin, joista niillä ei ole vesivoimalaitosten vuoksi poispääsyä. Lisäksi kutumatkan voi pysäyttää kalastus. Ankerias on rauhoitettu meillä ainoastaan loka–tammikuussa.

Ympäristöjärjestöt ovat pitkään ajaneet täysrauhoitusta. Tällä hetkellä se näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.

EU:n tasolla ankeriaan uhanalaisuuteen on jo herätty, mutta jäsenvaltiot voivat käytännössä itse päättää, miten ankeriasta suojellaan.

”Ankerias on jäänyt uhanalaisuuden suhteen muiden kalalajien, kuten taimenen ja lohen varjoon”, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska Suomen WWF:stä.


Maailmassa on parikymmentä eri ankeriaslajia. Suomessa tavattava eurooppalainen ankerias (Anguilla anguilla) on todettu niin uhanalaiseksi, että sen vienti Euroopan ulkopuolelle on kielletty EU:n niin sanotulla Cites-lainsäädännöllä.

Suurista kalatukkureista Kesko ja S-ryhmät linjaavat, ettei niiden kalatiskeissä myydä eurooppalaista ankeriasta ollenkaan.

Tieto ei kuitenkaan ole kantautunut kaikille alihankkijoille: HS:n tietojen mukaan esimerkiksi Tammiston K-Citymarketissa mainostettiin vielä muutama viikko sitten ankeriassushia.

Tapaus vahvistetaan myös Keskosta. Kyseessä on ollut alihankkijana toimivan Osaka Sushin tuote, jota ehdittiin myydä hetken aikaa viime vuonna.

”Jo tuolloin huomautettiin, että ankeriaan myynti on K-ryhmän kalalinjauksen vastaista. Tuote poistettiin myynnistä välittömästi, mutta vanha tieto on jäänyt hinnastoihin”, sanoo vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo K-ryhmästä.

Japanilaisessa ravintolakulttuurissa ankerias on arvostettu ja myös kallis kala. Sitä tarjoillaan esimerkiksi grillattuna fileenä ja savustettuna, riisiä sisältävänä nigirinä.

Perinteisesti sushin kanssa tarjoiltava kalalaji on japaninankeriasta (unagi). Senkin uhanalaisuusluokitus on erittäin uhanalainen.

Suomalaisissa sushiravintoloissa ankeriasta näkyy ruokalistoilla usein. Myös maan suurin sushiketju, 24:n ravintolan Hanko Sushi, tarjoili vielä nelisen vuotta sitten ankeriassusheja.

Silloinkaan pöydässä ei ollut eurooppalaista ankeriasta, vaan Aasiasta tuotuja ankeriaslajeja. Ongelma oli, ettei kalan alkuperästä eikä pyynti- tai kasvatustavasta ollut kunnollisia tietoja.

”Se on pakastettava tuote. Laatikossa saattoi lukea usein Taiwan, mutta koskaan ei varmuudella selvinnyt, missä kala oli kasvatettu”, sanoo Hanko Sushin pääkokki Jesper Björkell.

Hanko Sushi onkin lopettanut ankeriaan myynnin kokonaan. Samaan on päätynyt kotimaisista ravintolaketjuista suosittu Sushibar & Wine.

HS kertoi viime viikolla sushibuffet-ravintoloiden nopeasta kasvusta. Niistä ainakin Luckiefun’s ja Itsudemo tarjoavat asiakkailleen edelleen ankeriassushia.


Itsudemo myy sushia ravintoloiden lisäksi lukuisissa S-ryhmän kaupoissa. Joukossa oli alkuun myös ankeriassushia.

”Itsudemon pisteissä oli myynnissä ankeriassushia alkuun noin viikon verran, mutta asia korjattiin heti, kun se tiedostettiin S-ryhmän toimesta”, kertoo yhtiö sähköpostilla.

S-ryhmästä kerrotaan HS:lle, että ankeriassushin myyntiin puututtiin heti, kun se havaittiin.

Tällä hetkellä Suomen suurimmat kalakauppiaat suhtautuvat jo kriittisesti ankeriaan myyntiin. Taustalla on WWF:n kalaopas, jota on julkaistu vuodesta 2009 lähtien. Se kehottaa välttämään kaikkea ankeriasta.

Ankeriaan kasvatukseen ja kalastukseen liittyy monia kyseenalaisia tekijöitä. Täysikasvuinen ankerias painaa tavallisesti noin kilon, mutta se voi paisua jopa seitsemänkiloiseksi.

Nuoret ankeriaat ovat aluksi vain gramman painoisia läpikuultavia lasiankeriaita. Lasiankeriaat päätyvät Eurooppaan merivirtojen mukana.

Lasiankeriaat ovat kuin eurooppalaista norsunluuta: niitä voidaan käyttää ankeriaan teollisessa kasvatuksessa, mutta EU:n ulkopuolelle niitä ei saisi viedä ollenkaan. Siksi salakuljetus rehottaa: vuonna 2018 Europol arvioi laittoman lasiankeriaskaupan kokoluokaksi 2,2 miljardia euroa.

Kasvatus on esimerkiksi Kiinassa valtavan kokoista liiketoimintaa.


WWF:n mukaan juuri tässä on Aasiasta tuodun ankeriaan ongelma: kasvatettu ankerias ei ole villiä parempi vaihtoehto, sillä ankeriaan poikaset pyydetään luonnonvesistä ja siirretään viljelylaitoksiin kasvamaan.

Ankeriaan ei tiedetä lisääntyvän viljelylaitoksissa.

Toisaalta myös eurooppalaiset heikentävät kalalajin tilaa ylikalastuksella: lasiankeriaan kalastusta ei ole rajoitettu. Siksi lasiankeriaat muodostavat kilomääräisesti jopa 90 prosenttia kalastajien ankeriassaaliista.

Suomessa istutetaan parhaimmillaan jopa vuodessa jopa 100 000 ankeriasta, jotka tuodaan pääosin Britanniasta. Kalat ovat jo lasiankeriaita kookkaampia, mutta kannan ylläpitämiseen istutuksilla liittyy monia ongelmia.

”Vaellusesteiden taakse istutetut ankeriaat kuolevat vaellukselle lähtiessään voimalaitosten turbiineissa, jolloin istutukset pelkästään vähentävät ankeriaiden määrää luonnossa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Lajin suojelun näkökulmasta tilanne on selkeä: ankeriaat kannattaa jättää kokonaan syömättä, oli sitten kyseessä kallis japanilainen ravintola tai edullista lounasta tarjoavat sushibuffet.

Ravintoloitsijat ja kauppiaat osoittavat usein huolehtivansa myymiensä kalojen kestävyydestä siten, että tietyille kalalajeille tai koko ravintolalle haetaan MSC- tai ASC-serfifikaattia.

Ne kertovat, että tarjolla oleva kala on pyydetty tai kasvatettu kestävästi. Ankeriaalle sellaista ei ole edes mahdollista saada. Sen sijaan uhanalaista tonnikalaa voi syödä nykyään hyvällä omalla tunnolla – mikäli kyseessä on MSC-sertifioitu tonnikala.

Nyt tietämys tarjolla olevien kalojen kestävyydestä näyttää lisääntyvän: Itsudemosta kerrottiin HS:n yhteydenoton jälkeen, että ankerias on poistumassa sen valikoimasta maaliskuussa.

Myös Luckiefun’s aikoo lähitulevaisuudessa siirtyä käyttämään vain sertifioitua kalaa.

Silloin tarjolla ei tule enää olemaan ankeriasta.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Kalatuotteille myönnettävät sertifikaatit kertovat vastuullisuudesta


  MSC-sertifikaatti on kalastuksen kestävyydestä kertova ympäristömerkintä, jonka saamiseksi kalastusta harjoittavan yrityksen on täytettävä tarkat kriteerit.

  Sertifikaatin myöntää voittoa tavoittelematon Marine Stewarship Council -järjestö, joka pyrkii vähentämään ylikalastusta ja varmistamaan myytävien kalatuotteiden ekologisuuden.

  MSC-merkintä tarkoittaa, että kalastustoiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muulle meriluonnolle. Lisäksi sertifioitu kala on jäljitettävissä aina kalastusalukselle asti.

  Suomessa kaupat ja ravintolat voivat hakea toiminnalleen sertifikaatin, joka oikeuttaa MSC-merkittyjen tuotteiden myyntiin.

  ASC-sertifikaatti on puolestaan ympäristömerkintä, joka kertoo vastuullisesta kalankasvatuksesta. Sen myöntää Aquaculture Stewardship Council, joka on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö.

  Sertifikaatti takaa, että kalankasvatus noudattaa tiukkoja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerejä. Myös ASC-sertifikaatin saadakseen kalan alkuperän pitää olla jäljitettävissä kasvatusvaiheeseen asti.

  Sushiravintoloissa esimerkiksi kasvatetun lohen tulisi olla ASC-merkittyä ja tonnikalan MSC-merkittyä, mikäli kuluttaja haluaa varmistua syövänsä kestävästi pyydettyjä ja kasvatettuja kaloja.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää