Hiilivapaa terästuotanto olisi merkittävä askel teollisuuden päästöjen vähentämisessä. SSAB on yksittäisenä yrityksenä Suomen suurin ilmastopäästöjen tuottaja. Sen terästehdas Raahessa tuottaa yksinään noin seitsemän prosenttia Suomen päästöistä.
SSAB ja Teknologiateollisuushttps://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/jatti-investointi-vahentaa-kerralla-7-prosenttia-suomen-ilmastopaastoista kertoivat tavoitteen kiristymisestä tiistaina teollisuuden vähähiilisyyttä tarkastelevan työ- ja elinkeinoministeriön seminaarin yhteydessä.
”Uskomme, että hiilivapaalla teräksellä on varmasti hyvä kysyntä ja lähdemme eteenpäin liiketoimintapohjaisesti. Emme halua olla ongelma, haluamme olla osa ratkaisua”, sanoo SSAB:n Eurooppa-liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja Olavi Huhtalahttps://www.hs.fi/haku/?query=olavi+huhtala.
SSAB lupaa, että sen investointi hiilivapaaseen teräkseen vähentää päästöjä Suomessa seitsemän prosenttia ja Ruotsissa kymmenen prosenttia. Maailmanlaajuisesti yhtiön päästöt vähenevät noin kymmenen miljoonaa tonnia.
SSAB aloitti hiilivapaan teräksen kehitystyön vuonna 2016. Se on perustanut yhdessä kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa Hybrit-nimisen yrityksen, jolla fossiilivapauteen pyritään.
Kehittelytyötä on tehty Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun laboratoriossa Tukholmassa. Kyseessä on uusi innovaatio, joka muuttaa teräksen valmistustapaa siten, että tuotannossa hyödynnetään vetykaasua hiilen ja koksin sijaan.
Lue HS:n aiempi reportaasi aiheesta täältä. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005897381.html
Nyt SSAB on päässyt vaiheeseen, jossa se voi aloittaa tehtaidensa muutoksen.
Ruotsin Luulajaan on rakenteilla koelaitos, johon investoidaan 150 miljoonaa euroa. Se on määrä ottaa käyttöön 2024. Ensimmäiset hiilivapaat terästonnit valmistetaan Ruotsin Oxelösundissa 2026. Kaikki tuotantolaitokset siirtyvät hiilivapaaseen tuotantoon noin vuoteen 2040 mennessä.
Raahen terästehtaalla muutos alkaa näillä näkymin vuonna 2029. Hiilivapaata terästä päästään valmistamaan pian sen jälkeen, luultavasti vuonna 2030 tai 2031.
SSAB ei toistaiseksi kerro, kuinka suuren investoinnin hiilivapaaseen teräkseen siirtyminen vaatii koko yhtiössä tai Suomessa. Suomen muutoksessa tiiviisti mukana ollut SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=harri+leppanen toteaa, että selvää on toistaiseksi ainoastaan, että kulut ovat mittavia.
”Kyseessä on valtavan suuri muutos. Se täytyy suunnitella aika huolellisesti. Nyt projekti on vasta siinä vaiheessa, että investointien suuruutta on mahdotonta arvioida. Selvää on, että ne ovat suuria.”
”Toki täytyy muistaa sekin, että jos pysyisimme nykyteknologiassa, niin ne ylläpitoinvestoinnit olisivat hyvin mittavia”, hän sanoo.
Hiilivapaa teräs olisi suuri edistysaskel myös maailman mittakaavassa, sillä terästuotannon suorat päästöt muodostavat arviolta noin seitsemän prosenttia maailman päästöistä.
Huhtala toteaa, että muutos vaatii sekä uskallusta että innovatiivisuutta. Lisäksi se vaatii rahaa. Yhtiöllä onkin luonnollisesti toiveita myös päättäjille. Huhtala peräänkuuluttaa sääntelyä, joka helpottaisi yritysten siirtymää vähäpäästöisiin ratkaisuihin.
”Ellemme tee tulosta, niin emme voi tehdä tällaisia investointeja.”
Huhtala painottaa, että esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa terästä tuotetaan huomattavasti suuremmilla päästöillä kuin mihin SSAB yltää. Jos tämä teräs tulee Euroopan markkinoille ilman säätelyä, vaikeuttaa se vähäpäästöisten investointien toteuttamista. Esimerkiksi Euroopan tason hiilitullit voisivat helpottaa tilannetta, hän uskoo.
Hiilitulleilla tarkoitetaan ratkaisua, jossa EU:hun tuotavista tuotteista pitäisi maksaa erillinen maksu, joka voisi määräytyä hiilipäästöjen perusteella. Tulleista on keskusteltu osana EU:n komission niin kutsuttua Green Deal -ohjelmaa. Niiden kääntöpuolena nähdään muun muassa se, että ne voisivat lietsoa kauppasotia.
”Hiilitullit olisivat ihan hyvä ajatus, koska se pistäisi kaikki samalle viivalle. Jos joku toisi tänne hyvällä teknologialla tuotettua terästä, niin silloin he eivät joutuisi maksamaan”, Huhtala sanoo.
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Energia Seuraa
- Hiilidioksidipäästöt Seuraa
- Päästöt Seuraa
- Talous Seuraa
- Teollisuus Seuraa
- Ympäristö Seuraa
- Elina Kervinen Seuraa

Kommentit