Talous

Ruotsissa kirjeposti kulkee nopeammin ja halvemmin kuin Suomessa, mutta Postnordin toimitusjohtaja katsoo kateellisena Suomea

Ruotsin postikiistassa on Suomesta tuttuja piirteitä. ”Poliitikkojen täytyy päättää, minkä palvelutason haluamme”, sanoo Postnordin toimitusjohtaja Annemarie Gardshol HS:n haastattelussa.

Norrtälje

Kaunis Högmarsön saari Tukholman saaristossa ei ole postinkantajan unelma. Pitää tulla lautalla yli, ja perillä odottaa vain viitisenkymmentä ympärivuotista asukasta.

Silti saarelle tuodaan kirjeet yhä joka arkipäivä. Ainakin toistaiseksi.

Yksi asukkaista on goottihenkisiä valurautaesineitä valmistava taideseppä Berth Johansson. Koti ja ateljee ovat yli sata vuotta vanhassa Turusta Ruotsiin päätyneessä veneessä. Kajuutassa tuoksahtaa öljylämmitys, ja uusin työ on piirtymässä telineeseen kiinnitetylle paperille.

”Niin ja näin”, Johansson sanoo. Si och så.

Se on hänen näkemyksensä postin nykytilasta Ruotsissa. Luottamus ei ole sama kuin ennen.


”Viimeksi kun tilasin kolme laatikkoa työkaluja, Postnord toi kaksi niistä tuohon rantaan. Kolmas jäi Norrtäljeen. En lähtenyt edes kysymään, miten se on mahdollista.”

Suomessa postin kriisi johti lakkoon ja lopulta pääministeri Antti Rinteen (sd) eroon. Tiistaina HS kertoi etenkin pääkaupunkiseudulla asiakkaita hermostuttavista jakelun ongelmista.

Ruotsin postikeskustelu on vähemmän räjähtävää laatua, mutta siinä on kysymys samoista suurista asioista: Minkä tasoista palvelua koko maahan voidaan tarjota? Kuinka paljon se saa veronmaksajille maksaa? Mikä on postin rooli yhteiskunnassa?

Niin Suomen kuin Ruotsinkin posteilla on sama ongelma: kun kirjeiden määrä vähenee jyrkästi, muuttuu jokainen yksittäinen kirje entistä kalliimmaksi kantaa.

Ruotsissa kysymys kiteytyy ruotsalais-tanskalaisen postijätin Postnordin vaikeuksiin. Postnord on työntekijämäärällä laskettuna Ruotsin toiseksi suurin yritys Volvon jälkeen.

Ruotsalaisen Dagens Nyheter -lehden näkemän salaisen konsulttiraportin mukaan Postnordia voisi uhata jopa konkurssi, jos kirjeiden jakelun vaatimuksia ei muuteta.

Tappioita on tullut varsinkin Tanskasta. Tanska loi jo muutama vuosi sitten mallin, jossa kansalaisilla ja yrityksillä on oltava digitaalinen postilaatikko. Kirjeiden määrä romahti. Työvoimaa ei kuitenkaan voitu vähentää yhtä nopeasti.

Taideseppä Johanssonin kajuutassa on pistäytymässä myös Högmarsön 1800-luvulta asti toimineen telakan omistaja Hasse Möller. Hän on HS:n opas saarella.

Möllerin mielestä posti on symboli koko Ruotsin yhteenkuuluvuudelle. Se sitoo yhteen 1 572 kilometriä pitkän maan Malmön rannoilta pohjoisen tuntureille.

”Posti on kuin palokunta tai sähkö. Itsestäänselvyys, jonka täytyy olla olemassa ja toimia. Ja jos sitä huononnetaan, ihmiset reagoivat selkäytimestä.”

Juuret ovat syvällä. Ruotsin postin perusti kuuluisa valtakunnankansleri Axel Oxenstierna vuonna 1636. Kaikille Itämeren rannoille levinnyt suurvalta tarvitsi ajanmukaisen tietoverkon.


Nykyään Ruotsia on kartalla paljon vähemmän, mutta etäisyydet ovat yhä pitkiä.

Möller käyttää postia paljon. Laskuja tulee ja menee, ja varaosia on kätevä tilata paketteina. Postnord tuo alle 20 kilon paketit saarelle kolmessa päivässä.

”Välillä tuntuu, että valitetaan liian herkästi”, Möller toteaa. ”Kaikki ei ole mennyt vain huonompaan suuntaan.” Yhä suurempi osa laskuista tulee hänellekin jo digitaalisena. ”Ajattelin, että olen liian vanha näihin tietokoneisiin ja sähköposteihin. Mutta se on aika helppoa.”

Nousemme ylös telakanomistajan kotiin, jonka ikkunasta näkee koko telakan ja meren. Tarjolla on kahvia, näkkileipää ja Bregottia, Ruotsin Oivariinia.

Suomen tapaan myös Ruotsissa postin jakelusta kilpailevat yksityiset yritykset. Siksi Högmarsöllä käy välillä peräkkäin kaksi postiautoa. Ensin Postnord ja sitten Bring.

Sitä ei yrittäjä ihan ymmärrä. ”Se tuntuu aika reikäpäiseltä touhulta. Jos kerran halutaan tehostaa.”

Tehostamista todella halutaan.

Kesken kahvittelun HS:lle soittaa Postnordin tuore toimitusjohtaja Annemarie Gardshol. On sovittu puhelinhaastattelusta kello 14.15, ja juuri sillä kellonlyömällä puhelin myös alkaa soida.

Gardshol on ottanut tehtäväkseen palauttaa kansan luottamuksen Postnordiin.

Gardsholin mukaan Postnordin taloudellinen tilanne ei ole niin huono kuin Ruotsin mediassa on annettu ymmärtää. ”Se kuva ei ole kovin oikeudenmukainen”, hän sanoo. ”Meillä on kontrolli tilanteesta.”

Tulos on parantunut, ja pakettiliiketoiminta kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Paketeissa marginaalit tosin ovat kovan kilpailun vuoksi pieniä.

Kirjeiden jakelu on Ruotsissa yhä kannattavaa, mutta kirjeiden määrä laskee niin voimakkaasti, että tulevaisuus näyttää toiselta.

”Jos emme kohtaa tätä tilannetta ennakoiden Tanskassa ja Ruotsissa, niin siitä voi tulla ongelmia”, toimitusjohtaja sanoo.

Hän vaatii vallanpitäjiltä vastuunottoa. ”Kyse ei ole pelastuspaketista vaan siitä, että poliitikkojen täytyy päättää, minkä palvelutason haluamme ja että se myös rahoitetaan.”

Ruotsissa kuluttajan kirjemaksuilla on hintakatto. Tavallisen alle 50 gramman kirjeen lähetys maksaa 11 kruunua eli 1,04 euroa. Suomessa hinta on 1,60 euroa.

Ruotsin vaatimukset postilleen ovat Pohjoismaiden tiukimmat. Kirjeistä 95 prosentin täytyy olla perillä toisena päivänä lähettämisestä. Suomen vuoden 2017 postilaki sanoo, että kirjeistä 97 prosentin täytyy olla perillä viidentenä päivänä.


Toimitusjohtaja katsookin Suomeen kateellisena. ”Lainsäädännössä Suomi on meitä edellä.”

Gardshol toivoo, että Ruotsin hallitus sallisi maksimitoimitusaikaan yhden päivän lisää. Sillä vältettäisiin esimerkiksi kalliit ja saastuttavat postilennot. Jakelun harventaminen joka toiseen päivään on jo hyväksytty.

Palvelu olisi hidastuksen jälkeenkin nopeampaa kuin Suomessa. Ruotsi kuitenkin epäröi. Vastuuministeri Anders Ygeman torjui Gardsholin toiveen ainakin toistaiseksi ja käynnisti postilaista yli vuoden kestävän selvityksen.

Toimitusjohtaja Gardshol ymmärtää asian poliittisen herkkyyden ja myös sen, että postin fyysinen läheisyys tuo turvaa. ”Joistakuistahan tulee postinkantajansa kanssa tuttuja, jos nyt ei läheisiä ystäviä.”

Samalla hänestä olisi hyvä tunnustaa tosiasiat. ”Emme me lähetä enää niin paljon kirjeitä kuin ennen. Valitsemme, että kommunikoimme toisilla tavoilla.”

Sekä Suomessa että Ruotsissa kirjeiden määrä on puolittunut vuodesta 2000, ja suunta jatkuu. Ruotsissa muutos on nyt noin kymmenen prosenttia vuodessa, Suomessa vielä hieman enemmän.


Högmarsön saarella telakanomistaja Hasse Möller näyttää postilaatikoiden riviä. Osa laatikoista on kukkuroillaan mainoksia. Kesäasukkaita.

Saari on hyvä muistutus siitä, että postia ei parane liikaa sorkkia. 15 vuotta sitten postilaatikoiden riviä oltiin siirtämässä mantereen puolelle. Möller pyysi saarelaisia kahville asiasta puhumaan. Heitä tuli 50, enemmän kuin Möller tiesi saarella olevan asukkaita. Kahvi loppui heti.

”Se oli niin lähellä vallankumousta kuin tällä saarella voi olla”, Möller sanoo ja nauraa. Kapina tehosi, ja uudistus peruttiin. Laatikot ovat yhä paikoillaan.

Pohjoismaisten postiyhtiöiden tulevaisuus on kuitenkin paketeissa. Nettikauppa jatkaa kasvuaan.

”Olemme investoineet paketteihin paljon, ja tulemme myös investoimaan”, toimitusjohtaja Gardshol sanoo. Postnord on juuri uusinut laitteitaan esimerkiksi Turun pakettiterminaalissa.

”Näemme tässä [pakettien jakelussa] suuria mahdollisuuksia, kuten muutkin.”

Muutos ei ole syrjäseutujen kannalta välttämättä pelkästään kielteinen.

Högmarsön lautta tuo auton takaisin mantereelle iltapäiväauringon kellertävässä valossa. Muutaman kilometrin ajon päästä vastaan tulee Furusundin huoltoasema. Tiskillä Sara Anderin on hakemassa pitkän mallista pakettia.

”Kattotelineet autoon.”

Anderinin mielestä verkkokaupan ja pakettien noutopisteiden yhdistelmä on tuonut maalla asumiseen uuden ulottuvuuden. Hänkin asuu lautan takana, Yxlanin saarella.

”Tarjonta oli ennen paljon pienempi. Nyt kaikki tekevät ostoksia netissä.”

Anderin on Postnordin palveluun tyytyväinen. Huoltoaseman aukioloajatkin ovat kätevät.

Kirjeiden jakamisen hidastamista lähes Suomen tasolle hän pitää silti huolestuttavana merkkinä. ”En haluaisi, että Ruotsi eriytyy maantieteellisesti.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Suomi salli löyhemmät ehdot vuonna 2017


 Suomen uusi postilaki tuli voimaan vuoden 2017 syyskuussa.

 Laki höllensi yleispalvelun piiriin kuuluvien, postimerkillä varustettujen kirjeiden kulkunopeusvaatimuksia niin, että nykyään 50 prosentin kirjeistä pitää olla perillä neljäntenä arkipäivänä ja 97 prosentin viidentenä päivänä.

 Laki myös salli postin jakamisen kolmena päivänä viikossa niillä alueilla, joissa on sanomalehtien varhaisjakelua.

 Uudistukseen johti kirjeiden määrän lasku. Posti on valtionyhtiö, joka toimii kaupalliselta pohjalta ilman julkista tukea.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää