Raportti: Miehet saattavat kärsiä ilmastotoimista Suomessa enemmän kuin naiset

Suomessa on pitkään tiedetty, että jako miesten töihin ja naisten töihin aiheuttaa epätasa-arvoa: esimerkiksi palkkaeroja, jotka näkyvät vielä eläkkeen suuruudessakin.

Mutta sukupuolittuneet työmarkkinat voivat vaikeuttaa myös ilmastonmuutoksen sopeutumista.

”Ilmastotoimien vaikutuksesta aiheutuvat työllisyyden muutokset saattavat ammattiryhmien sukupuolisidonnaisuuden takia iskeä etenkin miehiin”, todetaan tänään keskiviikkona julkistetussa Suomen ilmastopaneelin raportissa.

Esimerkiksi paljon energiaa käyttävässä metsäteollisuudessa työskentelee paljon miehiä. Samoin energiateollisuuden eli lämmön- ja sähköntuotannon työpaikat ovat usein miehisiä. Myös turpeennostossa ja käsittelyssä työskentelee miehiä. Samoin metsätöissä.

Ilmastotoimien vaikutusten sukupuolivaikutukset voivat Suomessa olla siis hyvin toisenlaisia kuin maailmalla.

Usein ilmastonmuutoksen nähdään maailmanlaajuisesti vaikuttavan kaikkein eniten naisiin. Kehitysmaissa kotitarveviljely ja esimerkiksi vedenhaku on usein naisten ja tyttöjen vastuulla. Pidentyvä vedenhakumatka voi tarkoittaa jopa sitä, että tyttö keskeyttää koulunkäynnin.

”Ilmastotoimet tulevat vaikuttamaan erityisesti hiili-intensiivisiin, miesvaltaisiin teollisuudenaloihin”, raportti toteaa Suomen tilanteesta.

Suomessa on jo päätetty esimerkiksi kieltää kivihiilen energiakäyttö toukokuusta 2029 eteenpäin. Myös turpeen energiapoltosta on tarkoitus luopua jollakin tavalla jollakin aikavälillä.

Keskiviikkona julkistettu raportti tarkastelee ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä eli ilmastotoimien mahdollista vastaanottoa suomalaisten parissa.

Työpaikkavaikutuksilla on merkitystä myös sen kannalta, miten hyvin suomalaiset ilmastopäätökset hyväksyvät. Vaikutusten työpaikkoihin ei välttämättä tarvitse olla edes todellisia, kuten raportin johtopäätöksissä todetaan: ”Ilmastotoimien koettu hyväksyttävyys riippuu usein niiden tiedetyistä tai oletetuista vaikutuksista työmahdollisuuksiin ja toimeentuloon.”

Raportissa myös todetaan OECD:n arvioihin nojaten, että työpaikkojen menetykset voivat lopulta olla pieniä tai jopa olemattomia, sillä tilalle tulee uusia työpaikkoja uusiutuvan energian tuotantoon. Uusien työpaikkojen syntyminen ei välttämättä kuitenkaan helpota kaikkien tuskaa.

”Ammatti saattaa olla vahvasti identiteettikysymys. Jos tällaisesta joutuu ilmastotoimien seurauksena luopumaan, voi uuteen tilanteeseen sopeutuminen olla hyvin haastavaa”, raportissa kirjoitetaan.

Työn muuttumisesta tai työpaikan vaihdosta ei myöskään useinkaan selviä ilman lisäkoulutusta tai vaikkapa muuttoa uudelle paikkakunnalle. Tämä taas ei lähempänä eläkeikää olevalle työntekijälle ole yhtä helppoa kuin nuorelle.

”Riippumatta ilmastotoimista teollisten yhteiskuntien työvoiman tarpeessa tapahtuu nopeita muutoksia uusien teknologioiden, digitalisoitumisen ja uusien tuotteiden edellyttämien tietojen ja taitojen myötä. Kun tähän vielä lisätään ilmastotoimien rakenteellista muutosta nopeuttava vaikutus ja suunta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, päädytään vielä merkittävämpään koulutustarpeen uudelleen määrittelyyn”, raportissa todetaan.

Raportissa listataan, että uudelleenkouluttautumista saatetaan tarvita erityisesti turvetuotannossa, rakennus- ja metallialalla sekä maa- ja metsätaloudessa. Raportissa väläytetään myös tukia ilmastotoimien takia työttömäksi jääneille: ”Toisaalta, kuten yleensäkin, tällaisen tuen hakeminen saatettaisiin kokea leimaavaksi.”

Sukupuolinäkökulmasta raportissa kysyttiin myös, kuka päätöksiä tällä hetkellä tekee.

”Onko esimerkiksi ilmastotoimia suunnittelemassa naisenemmistö, ja jos on, niin jääkö miesten näkökulma huomioimatta. Toisaalta yleisesti päättäjistä suurin osa on edelleen vanhempia miehiä ja joillain miesvaltaisilla aloilla on myös hyvin vahvoja edunvalvojia, jolloin suuria muutoksia edellyttäviä ilmastotoimia voi olla vaikea saada läpi”, raportissa pohdiskellaan.