Uusi salkunhoitaja myi sijoitus­rahaston kaikki osakkeet, osti tilalle kestävää kehitystä ja teki huippu­tuotot – Marcus Björkstén sanoo keksineensä, miten ilmaston­muutoksella tehdään rahaa - Talous | HS.fi
Talous

Uusi salkunhoitaja myi sijoitus­rahaston kaikki osakkeet, osti tilalle kestävää kehitystä ja teki huippu­tuotot – Marcus Björkstén sanoo keksineensä, miten ilmaston­muutoksella tehdään rahaa

Kestävän kehityksen osakerahastot ovat lisääntyneet nopeasti. Käytännössä kaikki sijoitusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta sijoittaa kestävästi, mutta tuotteissa on suuria eroja.

Fondita-rahastoyhtiön salkunhoitaja Marcus Björkstén muutti Eurooppa-rahastonsa strategiaa niin, että se sijoittaa pelkästään kestävää kehitystä tukeviin yhtiöihin. Ensimmäisen vuoden tuotot olivat mainiot. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 30.1. 2:00, Päivitetty 30.1. 8:42

Viime toukokuussa helsinkiläisen rahastoyhtiö Fonditan Eurooppa-rahasto teki radikaalin muutoksen. Uudeksi strategiaksi valittiin kestävä kehitys.

Rahaston omistamat osakkeet myytiin ja tilalle ostettiin uusia. Nyt valituiksi tuli vain kestävään kehitykseen liittyviä eurooppalaisia yhtiöitä. Muutoksen yhteydessä rahaston omistajille annettiin mahdollisuus vetäytyä rahastosta ilman kuluja, mutta lähes kaikki pysyivät mukana.

Uudeksi nimeksi rahastolle annettiin Fondita Sustainable Europe.

Loppuvuoden aikana rahasto teki markkinoilla loistavaa jälkeä. Sen tuotto vuonna 2019 oli 41 prosenttia, mikä oli yli 14 prosenttiyksikköä parempi kuin vertailuindeksin tuotto. Rahasto löi 97 prosenttia kilpailijoistaan.

Aiempaan verrattuna muutos oli suuri, sillä European Top Picks -nimellä tunnettu rahasto ei ollut menestynyt erityisen hyvin. Se oli vertailuindeksiä jäljessä.

Rahaston menestyksekästä muutosta veti rahaston uusi salkunhoitaja Marcus Björkstén. Hän oli jo vuosien ajan perehtynyt varainhoitoalan töissään kestävän kehityksen asioihin.

”Nimenomaan sen takia, että pystyy saamaan parempaa tuottoa”, Björkstén selittää.

Fonditassa Björkstén pääsi ensimmäistä kertaa rakentamaan puhtaasti kestävään kehitykseen erikoistuneen rahaston.

Taustalla on Björksténin näkemys siitä, miten kestävän kehityksen sijoittamisella voi tehdä markkinoiden keskimääräistä tuottoa parempaa tulosta. Ajatus lähtee siitä, että kestävän kehityksen rahastot voi jakaa karkeasti kahteen osaan:

Ensimmäinen ja yleisempi rahastotyyppi on sellainen, joka sijoittaa vastuullisesti toimiviin yrityksiin. Usein niiden yhteydessä käytetään kirjainyhdistelmää ESG. Lyhenne tulee sanoista environmental, social and governance, mikä kattaa ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuullisuuden.

ESG-vastuulliset yritykset lajittelevat jätteensä, mittaavat päästöjään eivätkä syrji ketään. Niille on olemassa kriteerejä, joita erilliset arvioijat tai rahastojen salkunhoitajat valvovat. Yritykset itse voivat toimia melkein millä tahansa alalla.

Björkstén ei etsi yhtiöitä, jotka ovat ESG-vastuullisia.

”Totta kai ne ovat tärkeitä asioita. Ne eivät kerro mielestäni siitä, miten yhtiö tulee menestymään.”

Toiset kestävän kehityksen rahastot sijoittavat sellaisiin yrityksiin, joiden tuotteet tai palvelut vastaavat kestävän kehityksen ongelmiin. Yritykset voivat toimia esimerkiksi uusiutuvan energian tai luonnonvarojen tehokkaamman käytön aloilla.

Näihin yrityksiin panostamalla Fonditan Sustainable Europe -rahasto teki viime vuoden mainion tuloksensa. Rahaston kolme suurinta sijoituskohdetta olivat tanskalainen tuulivoimayhtiö Vestas, biopolttoaineilla kovaa tulosta tekevä Neste ja saksalainen akku- ja patterivalmistaja Varta.

Björksténin mukaan rahaston sijoituskohteiden takana on sama megatrendi – kamppailu ilmastonmuutosta vastaan.

”Näillä yhtiöillä pitäisi olla rakenteellisesti kasvava kysyntä. Viranomaisten, poliitikkojen ja kuluttajien käyttäytyminen tuo niille myötätuulta. Se tarkoittaa kannattavuutta ja kasvua”, Björkstén perustelee.

Vuosi 2019 oli sijoitusmaailmassa vastuullisen sijoittamisen vuosi. Siitä puhuttiin jatkuvasti. Kysyntä vastuullisen sijoittamisen tuotteisiin kasvaa nopeasti.

Fondita on rahastomarkkinassa pienehkö peluri, mutta myös suuret kilpailijat ovat tuoneet markkinoille uusia kestävän kehityksen rahastoja.

Nordea Fundsin toimitusjohtaja Henrika Vikman sanoo, että parin viime vuoden aikana kestävän kehityksen rahastojen tarjonta on laajentunut niin Nordealla kuin kilpailijoilla.

”Varmasti tullaan lisäämään jatkossakin”, Vikman sanoo.

Erityisesti institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, ovat tarkkoja sijoitustensa vastuullisuudesta. Yksityisasiakkaiden tiedostavuus vastuullisuusasioissa on kasvanut perässä.

Nordeassa kysytään nykyään sijoitusasiakkailta, olisivatko he erityisesti kiinnostuneita vastuullisesta sijoittamisesta. Joka neljäs asiakas vastaa kyllä.

Ruotsi on tässäkin trendissä edellä Suomea. Naapurimaassa yksityisasiakkaidenkin lähtökohtainen odotus on, että sijoituskohteiden pitää olla vastuullisia ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia.

Viime vuonna Nordean eniten sijoituksia kerännyt rahasto oli maailmanlaajuisesti vastuullisesti sijoittava Global Sustainable Enhanced -rahasto, joka keräsi suurimman osan sijoituksistaan Ruotsista.

OP:n mukaan vastuullisen sijoittamisen teemarahastoihin tehdyt sijoitukset yli kolminkertaistuivat vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna.

Analyysiyhtiö Morningstarin keräämät tiedot kertovat, että kestävän kehityksen rahastoihin tehdyt sijoitukset kääntyivät vuonna 2019 entistä jyrkempään kasvuun niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa kestävän kehityksen rahastoihin virranneet sijoitukset olivat jo 40 prosenttia kaikista vuoden rahastosijoituksista.

Maailman suurin rahastoyhtiö Blackrock puolestaan kertoi kaksi viikkoa sitten isoista muutoksista, joissa se ohjaa rahastojensa varoja entistä enemmän vastuullisiin kohteisiin. Blackrock oli aiemmin saanut kritiikkiä siitä, että se ei käyttänyt hoidossaan olevien tuhansien miljardien eurojen tuomaa vipua siihen, että yritykset ottaisivat ilmastoasiat paremmin huomioon.

Kun markkinoilla tuotteen kysyntä kasvaa, niin sen hinta nousee. Periaatteessa kestävän kehityksen yhtiöiden osakkeiden hinnat nousevat, jos kaikki haluavat sijoittaa niihin.

Herää kysymys, onko kestävän kehityksen sijoittamisessa jopa kuplan ainekset.

Björkstén ja Vikman eivät usko siihen.

”Tämä on vasta alkua”, Björkstén sanoo. ”Me uskomme, että näiden yhtiöiden tulevaisuus on valoisampi kuin mitä markkina ennustaa.”

Suomessa ESG-vastuullisesti toimiviin yhtiöihin sijoittavia rahastoja ovat muun muassa Nordean Tähtirahastot ja OP:n Kestävä maailma -rahasto.

Niillä ja niiden kilpailijoilla on lisäksi rahastoja, jotka sijoittavat Björksténin rahaston tapaan ilmasto-ongelmaa ratkoviin yhtiöihin.

Nordealla on Ilmasto ja ympäristö -rahasto ja OP:lla Ilmasto-rahasto. Danske Bank myy ranskalaisen PNB Paribasin Parvest Climate Impact -rahastoa.

Erona on se, että Fondita Sustatainable Europe keskittyy eurooppalaisiin yhtiöihin, kun kilpailijat sijoittavat yleensä maailmanlaajuisesti. Viime vuonna Fonditan rahasto tuotti mainituista rahastoista parhaiten, mutta menneet tuotot eivät sijoittamisessa koskaan takaa tulevaa menestystä.

Yhden vuoden hyvä tulos ei myöskään välttämättä kerro salkunhoitajan poikkeuksellisista taidoista.

Kestävän kehityksen rahastot ovat yleensä aktiivisia rahastoja. Niiden osakkeet valitsee rahaston salkunhoitaja. He puolestaan ovat kovapalkkaisia ammattilaisia, jotka usein myös matkustavat paljon sijoituskohteita kartoittaessaan. Se ei ole halpaa.

Kestävän kehityksen rahastojen kulut vastaavat karkeasti ottaen muiden aktiivisten osakerahastojen kuluja.

Nykyään tarjolla on myös passiivisesti sijoittavia kestävän kehityksen rahastoja, joissa kustannukset ovat pienempiä kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.

Morningstarin keräämien tietojen mukaan passiiviset kestävän kehityksen rahastot ottivat Euroopassa viime vuonna aiempaa suuremman osan uusista kestävän kehityksen rahastosijoituksista.

Moni ajattelee, että vain rikkaat sijoittavat, mutta alkuun voi päästä vaikka 50 eurolla kuussa – HS kysyi asian­tuntijoiden neuvot matalan kynnyksen sijoittamiseen

HS:n vertailu paljasti rahastojen kuluissa ällistyttävän isot hintaerot – Näin tarkka säästäjä voi lisätä tuottojaan

Matti Nykänen varoitti suomalaisia haalimasta omaisuutta, ja suomalaiset uskoivat: osakkeisiin ja rahastoihin sijoitettiin keski­määrin 42 euroa henkeä kohti, raha­peleihin 570 euroa

Kun energiantuotanto mullistuu, sijoitukset uusiutuvaan energiaan monin­kertaistuvat, ennustaa maailman suurimman varain­hoito­talon salkun­hoitaja