HS-analyysi: Risteilylaivan matkustajat eristettiin tartunta­epäilyn takia, ja se toimi muistutuksena Suomen valtion massiivisesta riski­keskittymästä - Talous | HS.fi
Talous

HS-analyysi: Risteilylaivan matkustajat eristettiin tartunta­epäilyn takia, ja se toimi muistutuksena Suomen valtion massiivisesta riski­keskittymästä

Suomen talouteen on kasvanut lyhyessä ajassa miljardien eurojen riski valtion vientitakauksien kautta. Puolet takauksista on annettu yhdelle toimialalle.

Costa Smeralda -risteilijän matkustajat joutuivat pysymään laivassa Civitavecchian satamassa Italiassa torstaina . Kuva: Filippo Monteforte / AFP

Julkaistu: 1.2. 2:00, Päivitetty 1.2. 16:20

Wuhanin koronaviruksesta kertovien uutisten virtaan putkahti torstaina Italiasta tieto, joka saattoi herättää hermostunutta kiinnostusta eräässä Ruoholahdessa sijaitsevassa toimistorakennuksessa.

Uutisen mukaan noin 6 000 risteilymatkustajaa oli pakotettu pysymään laivassa Rooman lähellä sijaitsevassa satamassa koronavirusepäilyn takia.

Myöhemmin tartuntaepäily osoittautui aiheettomaksi, mutta uutinen muistutti siitä, miten haavoittuvaisia risteilyalukset ovat tarttuvien tautien uhalle.

Aika ajoin yksittäiset risteilyt muuttuvat painajaisiksi vatsatautiepidemioiden takia. Yhtä lailla risteilyalukset ovat mahdollisia ongelmakohtia vakavampien tautien tapauksessa.

Samana päivänä kun Suomessa rakennetun Costa Smeralda -risteilijän matkustajat kököttivät Italiassa laiva-arestissa koronavirusta peläten, Euroopan tilastoviranomainen Eurostat julkaisi uudet luvut EU-maiden valtiontakauksista.

Suomi oli listalla selvä ykkönen. Suomen takaukset olivat kohonneet 32,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Takauksien suurin myöntäjä on valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera, joka pitää majaansa Ruoholahdessa Länsiväylän päässä sijaitsevassa toimistorakennuksessa.

Suomen kymmenien miljardien valtiontakaukset ovat suuruudeltaan täysin poikkeuksellisia maan kokoon nähden. Kakkosena tulevalla Itävallalla prosentti oli puolet pienempi.

Takausvaltuuksien korotukset ennakoivat, että Suomen vientirahoituksen vastuut jatkavat kasvuaan lähivuosina.

Suomen vientitakauksissa on poikkeuksellista niiden suuruuden lisäksi se, miten keskittyneitä ne ovat. Takaukset on tehty valtaosin aluksiin eli telakkateollisuuteen.

Alusten osuus vienninrahoituksen kokonaisvastuista on kasvanut nopeasti. Vuoden 2018 lopussa osuus oli noin 55 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli vielä alle 25 prosenttia.

Finnveran tärkeimpiä tehtäviä on tukea Suomen vientiteollisuutta niin, ettei vientiyritysten menestys olisi rahoituksesta kiinni. Telakkateollisuus puolestaan oli viime vuosikymmenen menestystarinoita, eikä sen käänne olisi onnistunut ilman tukitoimia.

Finnvera myöntää takuita yhtiöille, jotka haluavat ostaa suomalaisilta telakoilta risteilyaluksia. Finnvera ei julkista asiakkaiden nimiä, mutta niitä voi päätellä. Tilastojen mukaan alusten vientitakuiden ripeä kasvu on keskittynyt Yhdysvaltoihin ja kolmelle suurimmalle asiakkaalle.

Turun telakalle tärkeä asiakas on yhdysvaltalainen risteily-yhtiö Royal Caribbean, joka on viime vuosina tilannut taas uusia jättiristeilijöitä Turusta. Myös toiselle alan jättiläiselle Carnival Cruise Linesille rakennetaan Turussa parhaillaan uutta lippulaivaa.

Carnival-varustamon tilaaman Carnival Mardi Gras -risteilyaluksen vesillelaskuseremonia pidettiin Meyerin Turun-telakalla 24. tammikuuta 2020. Kuva: Heikki Saukkomaa

Takuiden antaminen on siinä mielessä hyvää vienninedistämistä, että se ei maksa mitään niin kauan kun kaikki sujuu hyvin.

Valtiontakauksista on viime vuosina syntynyt vain yksi iso lasku, kun brasilialainen Oi-operaattori ajautui velkasaneeraukseen. Operaattori oli saanut Finnveralta takaukset, joiden avulla se rahoitti kännykkäverkkojen hankintoja Nokialta.

Vähäiset tappiot takauksista eivät silti takaa, että kaikki menee hyvin jatkossakin.

Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö ovat kiinnittäneet huomiota valtiontakausten paisumisen aiheuttamiin riskeihin. Riski liittyy takausten suureen kokoon ja niiden keskittymiseen yhdelle sektorille eli aluksiin.

Keskittymäriskien merkittävyyteen kiinnitettiin huomiota myös kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2017 julkistamassa raportissa, jossa selvitettiin Suomen vienninrahoitusjärjestelmän vastuita ja riskejä.

Kauhuskenaario on tapahtuma, joka romahduttaisi risteilytoimialan. Käsistä riistäytynyt epidemia voisi olla sellainen.

Finnvera arvioi luottoriskejään pitkälle hiotuilla tilastollisilla analyyseillä, mutta riskianalyysien kykyä ottaa huomioon keskittymäriskejä on epäilty.

Miten arvioidaan sellaisen epidemian tai terrori-iskun riskiä, joka ajaa risteily-yhtiöt kerralla vaikeuksiin?

Yhdenkin suuren varustamon mahalasku voisi muodostaan Suomen talouteen tuplaiskun. Telakalta voisi kadota alta miljarditilaukset ja valtiolta laueta käsiin miljardivastuut.

Takauksista syntyvien riskien realisoituminen on epätodennäköistä. Samalla riskit ovat luonteeltaan hallitsemattomia ja luonnonoikkujen armoilla, mistä koronavirus toimii muistutuksena.

Testitulokset varmistuivat: Risteilyaluksen kiinalais­matkustajilla ei ole korona­virus­tartuntaa, yli 6 000 turistin karanteeni päättyi

Tällä listalla Suomi ei olisi halunnut nousta kärkeen – lainatakausten riski on valtava, joskin epätodennäköinen

Seuraa uutisia tästä aiheesta