Työntekijät lakkoilevat kikyjä vastaan, mutta Raunion sahalla varastot pursuavat eikä omistajakaan kaipaa lisätunteja: ”Jäivät pitämättä ne päivät” - Talous | HS.fi
Talous

Työntekijät lakkoilevat kikyjä vastaan, mutta Raunion sahalla varastot pursuavat eikä omistajakaan kaipaa lisätunteja: ”Jäivät pitämättä ne päivät”

Lakko voi korjata sahoja piinaavaa ylitarjontatilannetta, arvioi sahanomistaja.

Julkaistu: 5.2. 2:00, Päivitetty 5.2. 15:54

”Aina kun mekaanisella metsäteollisuudella on työehtosopimusneuvottelut, alalla menee surkeasti”, neonkeltaiseen Teollisuusliiton liiviin pukeutunut luottamusmies Jukka Kleme huokaa.

Raunion sahan pysäköintipaikalla Varsinais-Suomessa tuulee niin, että silmät vetistävät. Sisätiloihin ei Klemellä ole nyt asiaa: sahojen, höyläämöjen ja muun puutuoteteollisuuden työntekijät ovat lakossa nyt toista viikkoa.

Siksi Klemekin osallistuu työtaisteluun.

Työsuojeluvaltuutettu Juha-Pekka Malinen (vas.) ja pääluottamusmies Jukka Kleme Westas Groupin sahalla Koskella Varsinais-Suomessa.

Työsuojeluvaltuutettu Juha-Pekka Malinen (vas.) ja pääluottamusmies Jukka Kleme Westas Groupin sahalla Koskella Varsinais-Suomessa. Kuva: Sami Kilpiö

Työntekijöiden kannalta taistelun ajankohta ei tosiaan ole otollinen. Suomalaisilla sahoilla ei mene nyt hyvin, ja syyt yltävät Kiinan koronaviruksesta ja Keski-Euroopan myrskyistä aina Suomen lauhoihin talvikeleihin.

Sahanomistajien kannalta lakot voivat olla osin jopa hyvä asia.

Sahojen varastot ovat olleet tupaten täynnä tavaraa koko vuoden, sanoo Raunion sahan omistaja, Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra.

”Kun on ollut aika rankka ylitarjonta ja kilpailukyky heikko, mutavellikelit ja raaka-aine liian kallista, niin toivottavasti lakko korjaisi tätä markkinatilannetta.”

Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra omistaa myös 49 prosenttia sahateollisuusjätti Versowoodista.

Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra omistaa myös 49 prosenttia sahateollisuusjätti Versowoodista. Kuva: Sami Kilpiö

Westas Groupiin kuuluu kaksi sahaa, joista Raunion saha Tl. Koskella työllistää 55 henkilöä. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 123 miljoonaa euroa.

Sahan varastoalueilla 25 000 kuutiometriä sahatavaraa odottaa ottajaansa. Sahan lähettämössä työskentelevä Juha-Pekka Malinen kertoo, että muutos alkoi näkyä loppukesällä. Syksyllä oli jo mietittävä, mihin uudet tavarat laittaa, vaikka varastointitiloja on laajennettu hiljattain.

”Jos katsoo pihalle, niin kyllä meillä edelleenkin on aika paljon tavaraa. Mutta määrä on jo nyt merkittävästi vähentynyt. Jos tässä nyt neljä viikkoa seistään, niin ainakin se asia tulee kuntoon”, Kopra sanoo.

”Ei tämä ihan ole ihan niin kuin maito, mutta kyllä sillä parasta ennen -myyntipäivä on.”

Yksiselitteisen hyvä asia lakko ei toki sahateollisuusyrityksille ole: hakkeesta saa tärkeää kassavirtaa juoksevien menojen hoitamiseen.

Monilla sahoilla nähtiin jo syksyllä tuotannonrajoituksia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja. Niiltä ei ole säästytty myöskään Kopran sahoilla.

”Tulos romahti”, Kopra sanoo.

”Vielä heinäkuussa oltiin plussalla. Emme tehneet viime vuonna paljon tappiota, mutta miinuksen puolella ollaan kuitenkin.”

Nyt tuotannonrajoitukset käyvät kuin itsestään, kun työntekijät ovat lakossa ja liitto hoitaa palkat.

Sahausinnosta kertoo jotakin myös se, että työnantajapuoli Metsäteollisuus ry otti keinovalikoimaansa työsulun osalla sahoista jo ennen joulua. Työsulku tarkoittaa, että työntekijöitä ei päästetä töihin eikä heille makseta palkkaa.

Sahojen ahdinkoon on monta syytä.

Tyypillisesti metsäteollisuuden raaka-aine eli puut korjataan talviaikaan. Etenkin Etelä-Suomessa lauha sää on tarkoittanut onnettomia olosuhteita puunkorjuulle, kun sateiden pehmittämä maa ei kestä metsäkoneiden painoa.

Myös maailman myrskyt lyövät laineitaan suhdanneherkkään liiketoimintaan, jossa 90 prosenttia tuotteista päätyy vientiin.

Iso sahatuoteasiakas Kiina on pitkittänyt joidenkin toimialojen uudenvuoden lomia pitkälle helmikuuhun koronaviruksen vuoksi. Sekin jäähdyttää sahatavaran menekkiä.

Vielä suurempi vaikutus on ollut myrskyillä ihan kirjaimellisesti.

Keski-Euroopassa viime vuosina riehuneet rajuilmat ovat kaataneet valtavia määriä metsää esimerkiksi Saksassa ja Tšekissä. Viimeksi laajoja tuhoja aiheutti Eberhard-myrsky vuoden 2019 maaliskuussa.

Myrskytuhojen lisäksi eurooppalaisia metsiä ovat riivanneet poikkeukselliset kuivuusjaksot. Myrskytuhot ja kuivuus yhdessä ovat luoneet otolliset olot kirjanpainajakuoriaisille. Kun tuholaisten leviämistä yritetään estää, metsää hakataan varmuuden vuoksi laajemmalta alueelta.

Esimerkiksi Italiassa ja Tšekissä puuta on tuhoutunut enemmän kuin vuodessa tavanomaisesti hakataan, ja Saksassakin tuhopuun määrä on vastannut 60 prosenttia vuotuisista hakkuista.

Niinpä markkinoille on puskenut valtavat määrät puutavaraa, jota on sahattu myrskyssä kaatuneista ja tuholaisen torjumiseksi hakatuista puista.

Runsas tarjonta on laskenut tuotteiden hintoja, joskaan tilanne ei ole aivan yhtä synkkä kuin alalla vielä aiemmin arvioitiin: Euroopassa ei yksinkertaisesti ole riittävästi kapasiteettia sahamaan kaikkia kaatuneita runkoja.

Raunion sahan sisällä käy työtaistelutoimista huolimatta jyske ja ilmassa leijailee tuoreen kuusen tuoksu.

Kuoritusta tukista sivut päätyvät hakkeeksi, loppu sahataan edelleen esimerkiksi rakennusteollisuuden käyttöön. Kuvan pelkka sahataan edelleen japanilaisen asiakkaan lattiaelementtien materiaaliksi.

Kuoritusta tukista sivut päätyvät hakkeeksi, loppu sahataan edelleen esimerkiksi rakennusteollisuuden käyttöön. Kuvan pelkka sahataan edelleen japanilaisen asiakkaan lattiaelementtien materiaaliksi. Kuva: Sami Kilpiö

Pelkkasahat, hakkurit, sirkkelit ja muut laitteet käyvät yhdessä vuorossa kolmen sijaan, toimitusjohtaja Kopra sanoo. Ohjaksissa on hallinnon henkilöstöä ja liittoon kuulumattomia työntekijöitä.

”Täällä on historiallisesti ollut paljon loimaankassalaisia”, Kopra kertoo. Raunion saha sijaitseekin aivan Loimaan naapurissa. Loimaan kassaksi kutsuttu YTK on ammattiliittoihin sitoutumaton työttömyyskassa.

Sahoille lakot julistaneelle Teollisuusliitolle yksi tärkeimmistä tavoitteista on kiky-tunneista eroon pääseminen. 24 tunnin työajan pidennys on ylipäätään ollut keskeinen syy siihen, että suomalaisten palkoista ja muista työehdoista sopiminen on ollut viime ja tänä vuonna poikkeuksellisen vaikeaa.

Työnantajapuoli on halunnut pitää kikytunneista kiinni.

Raunion sahan omistajan Pekka Kopran mukaan hänen yrityksessään kikytunneista ei kuitenkaan ole juuri ollut hyötyä.

Pekka Kopra on Westas Groupin toimitusjohtaja.

Pekka Kopra on Westas Groupin toimitusjohtaja. Kuva: Sami Kilpiö

Ylimääräistä lauantaityötä on Kopran mukaan vaikea sovittaa kolmen vuoron kiertoon, jos työntekijän on ensin oltava perjantaina iltavuorossa ja maanantaina kuudelta töissä.

”Emme me pystyneet viime vuonna niitä kikyjä hyödyntämään, kun varastot olivat koko ajan täynnä. Siinä jäivät pitämättä ne päivät.”

Ylitarjontaa kotimaassa on vauhdittanut sellubuumi ja sen aiheuttama puun kysyntä. Suuret metsäyhtiöt ovat pitäneet omat sahansa käynnissä, jotta ne saisivat sellukattiloihinsa sahaamisen sivutuotetta, haketta.

”Kolmasosa tukista tippuu sahan alakertaan ja viedään sellutehtaalle. Niin sahateollisuuden pyörittämisellä pystyy tukemaan kuitupuun tarjontaa”, Kopra sanoo.

Hänen mukaansa kysyntä on heijastunut etenkin mänty- ja kuusitukkien, ei varsinaisen raaka-aineen eli kuitupuun hintaan.

Metsänomistajien tilipäivä koittaa, kun tukin läpimittaan kasvaneet puut hakataan ja niistä tehdään sahatavaraa kuten lautoja.

Kuitupuuta syntyy myös harvennushakkuista ja puiden latvoista.

Raunion saha imaisee sisäänsä joka päivä 35 rekallista tukkeja. Niistä syntyy 20 rekallista sahatavaraa, kahdeksan rekallista haketta ja vielä viisi polttoaineeksi käytettävää purua.

Tuotannonsuunnittelija Eemeli Laaksonen hoitaa valvomossa lakon aikana sahurin tehtäviä.

Tuotannonsuunnittelija Eemeli Laaksonen hoitaa valvomossa lakon aikana sahurin tehtäviä. Kuva: Sami Kilpiö

Vuonna 2018 sahatavara oli Suomen kuudenneksi suurin vientituote. Tuotteita vietiin 1,9 miljardin euron arvosta, mikä on kapeahko siivu metsäteollisuustuotteiden koko 13,2 miljardin euron vientikakusta.

Muulle metsäteollisuudelle sahoilla on kuitenkin suuri merkitys, sillä sivutuotteena syntyvä hake on hyvälaatuista raaka-ainetta kolmen metsäjätin, Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton, sellukattiloihin.

Tänään keskiviikkona Metsäteollisuus ja Teollisuusliitto hierovat jälleen sopua valtakunnansovittelijan toimistolla.

Raunion sahalla pohditaan, kuinka kauan lakko mahtaa kestää.

Työntekijöitä edustavat Malinen ja Kleme pohtivat, kuinka suuret kannustimet varsinkaan metsäjäteillä on saada lakko päätökseen suhdanteen vuoksi.

”Kyllähän tuossa viikonloppuna puhuimme, mahtaako tästä tulla yhtä pitkä kuin Postin lakosta”, Malinen sanoo. Marraskuussa Postin työntekijät olivat yhteensä kaksi ja puoli viikkoa lakossa.

Westas Groupin Raunion saha sijaitsee Kosken kunnassa Varsinais-Suomessa.

Westas Groupin Raunion saha sijaitsee Kosken kunnassa Varsinais-Suomessa. Kuva: Sami Kilpiö

Tukkien kuorta voidaan käyttää energiantuotantoon.

Tukkien kuorta voidaan käyttää energiantuotantoon. Kuva: Sami Kilpiö

Paperiliitto ja Teollisuus­liitto pidentävät metsä­teollisuuden lakkoa viikolla

HS-analyysi: Metsäteollisuuden lakko vaikuttaa lukujen valossa järjettömältä, mutta luvut ovatkin propagandaa

Lakkoilevien paperityöntekijöiden palkat ylittävät teollisuuden keskiansiot – Mistä se johtuu?

SAK vaatii työnantajien järjestöä noudattamaan työmarkkinoiden päänavausta – EK:n Häkämies: kiky-tunneista ei luovuta

Sähköliiton verkkosivujen kirjoitus rikkureista herätti huomiota, puheenjohtaja: ”Se menee mustan huumorin piikkiin”

Pamin lakko uhkaa sulkea Prismoja –”Missään nimessä tarkoituksemme ei ole nostaa S-ryhmää tikunnokkaan”, puheenjohtaja sanoo