Helsingin pörssin yleisindeksi nousi korkeimmalle tasolleen yli kymmeneen vuoteen – ”Saatiin jatkoajan jatkoaika”, päästrategi sanoo nousukaudesta

Helsingin pörssin yleisindeksi kohosi torstaina korkeimpaan noteeraukseensa yli kymmeneen vuoteen.

Yleisindeksi kipusi yli 10 500 pisteeseen tulosjulkistajien hyvien uutisten siivittämänä. Yhtä korkeita lukemia kirjattiin viimeksi vuoden 2008 alussa.

Nosturiyhtiö Konecranesin kurssi nousi torstaina kymmenen prosenttia. Nokian osake kallistui yli kaksi prosenttia ja Nordea yli kuusi prosenttia.



Lue torstaina tuloksestaan julkistaneista yhtiöistä tarkemmin täältähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006397491.html.

Samaa intoa on nähty läpi koko tammikuun lopulla alkaneen tuloskauden. Kurssit ovat nousseet teollisuudessa ja erityisesti niin sanotussa konepajateollisuudessa.

Wärtsilä kertoi omassa tulosjulkistuksessaan https://www.hs.fi/talous/art-2000006389099.htmlviime viikolla harvinaisen suorasukaisesti mikä kaikki sillä oli mennyt loppuvuonna pieleen, mutta sijoittajat huomasivat tilauskirjojen pullistuneen ja palkitsivat yhtiön heti tulosjulkistuspäivänä yli kahdeksan prosentin kurssinousulla.

Kuukaudessa Wärtsilän kurssi on noussut jo yli 18 prosenttia.



Keskiviikkona tuloksestaan kertoneen Valmetin https://www.hs.fi/talous/art-2000006396650.htmlosake kallistui eilen liki 15 prosenttia, kun sekä tulos että saadut tilaukset ylittivät analyytikoiden odotukset. Torstaina nousu jatkui.

Osake kallistui kaksi prosenttia.



Mitä ihmettä Suomen teollisuudessa oikein tapahtuu?

Nythän pitäisi olla jo ennätyspitkään jatkuneen nousukauden loppupuoli.

”Kysymys onkin siitä, miten lopussa ollaan”, vastaa S-Pankin päästrategi Lippo Suominenhttps://www.hs.fi/haku/?query=lippo+suominen.

”Nyt näyttää, että saatiin jatkoajan jatkoaika.”

Suomisen mukaan kurssinousua selittää kolme seikkaa: odotukset, faktat ja tarve tuotolle.

Odotuksilla Suominen sanoo tarkoittavansa sitä, että talouskasvun hyytymistähttps://www.hs.fi/talous/art-2000006323078.html ja nousukauden loppua on odoteltu jo niin kauan, että sen luultiin jo tulevan.

Koronavirushttps://www.hs.fi/talous/art-2000006387018.html vielä lisäsi hetken alakuloa.

”Ajateltiin että tulokset eivät parane.”

Faktat eli yritysten talousluvut kuitenkin näyttivät pelättyä paremmilta.

”Taantumapelot on pyyhkäisty pois, ja teollisuuden luottamusluvutkin ovat kautta linjan menossa parempaan suuntaan”, Suominen sanoo.

”Ainut kysymysmerkki on korona, mutta sekään ei näytä niin kovalta iskulta kuin otsikoissa tehtiin.”

Tuottotarpeella Suominen tarkoittaa sitä sijoittajien päässä tapahtunutta muutosta, että kaikki ovat myöntäneet maailman siirtyneen pitkäksi aikaa nollakorkojen tai negatiivisten korkojen aikaan.

Tällöin korkomarkkinoilla on vaikea tehdä tuottoja, ja varat etsiytyvät pörsseihin.

Tätä ilmiötä lisää se, että keskuspankit pumppaavat markkinoille rahaa eli likviditeettiä.

”Ja raha etsii tuottoa.”

Sekin voi nostattaa kursseja, että yhtiöt ovat huomanneet sijoittajien arvostavan hyviä osinkoja ja jakavat niitä nyt avokätisesti, Suominen arvelee.

Hän muistuttaa, että Suomen pörssi on noussut jokseenkin samaa tahtia Euroopan pörssien kanssa.

”Jenkit ovat nousseet vielä kovempaa.”

Suomalaisten konepajojen viime aikojen kurssikehitys puolestaan selittyy Suomisen mukaan pitkälti sillä, että ne ovat perinteisesti suhdanneherkimpiä yrityksiä.

”Ne ovat suuntaan tai toiseen kovimpia liikahtamaan.”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrilahttps://www.hs.fi/haku/?query=penna+urrila selittää viime aikojen kurssinousua sillä, että maailmantalous kuitenkin kasvaa koko ajan ja että moni suomalainen globaali vientiyritys ”on kiinni bisneksessä, joka menee vähintäänkin kohtuullisesti”.

”Tulokset eivät laskeneet, vaan jopa vähän parantuivat”, Urrila pohtii.

Hän sanoo, että tietyt suomalaiset konepajayhtiöt ovat luonteeltaan ”hieman jälkisyklisiä”, eli suhdanteiden heikkeneminen ei kokonaan välity näihin yhtiöihin samantien.

Suomalaiset teollisuusyhtiöt eivät ole myöskään joutuneet samanlaiseen kurimukseen kuin Saksan autoteollisuus ja siitä riippuvaiset yhtiöt, Urrila muistuttaa.

Syksyllä Saksan mielialat saattoivat kuitenkin vaikuttaa Suomeenkin, Urrila pohtii.

”Jotain siitä on valunut ehkä suomalaiseen keskusteluun ja suomalaisiin osakkeisiin.”