Professori: Sanoman ostos merkitsee mediakentän uusjakoa - Talous | HS.fi
Talous

Professori: Sanoman ostos merkitsee mediakentän uusjakoa

Sanoman paluu alue- ja paikallislehtimarkkinoille kiristää kilpailua Keskisuomalaisen kanssa. Huolena on alan keskittyminen samoille omistajille.

Helsingin Sanomia ja Aamulehteä selailtiin STT-Lehtikuvan toimituksessa tiistaina. Kuva: Miika Siltalahti / Lehtikuva

Julkaistu: 11.2. 12:05

Pörssiyhtiö Sanoma kertoi tiistaiaamuna ostavansa Aamulehden, Satakunnan kansan ja joukon paikallislehtiä Alma Medialta. Toteutuessaan yrityskauppa kiristää entisestään Sanoman ja mediakonserni Keskisuomalaisen välistä kilpailua, arvioi median murroksesta väitellyt viestintäyrittäjä Pasi Kivioja.

”Journalistisen sisällön kannalta voi olla ihan hyvä asia, että on kirittäjiä”, hän sanoo.

Pääkaupunkiseudulla kilpailu kahden mediatalon välillä on jo nyt kovaa, Kivioja huomauttaa. Keskisuomalaisen lehtiä Uudellamaalla ovat esimerkiksi tilattavat Aamuposti ja Keski-Uusimaa sekä ilmaisjakelulehdet Helsingin Uutiset, Länsiväylä ja Vantaan Sanomat.

”Ymmärrän, että uutinen aiheuttaa huolta lukijoissa ja journalisteissa: miten käy työpaikkojen ja aiheuttaako keskittyminen moniäänisyyden kapenemista? Jotain yhteistyökuvioita voi tulla, mutta en usko kaupan hirveästi vaikuttavan moniäänisyyteen”, Kivoja sanoo.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven kertoi tiistaina, että Helsingin Sanomien juttuja voi jatkossa ilmestyä myös Aamulehdessä ja muissa Almalta Sanomalle siirtyvissä lehdissä.

Yrityskauppa merkitsee uutta vaihetta suomalaisen mediakentän keskittymisessä, arvioi Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen.

Aiemmin juuri Keskisuomalainen-konserni on säännöllisesti tiedottanut yritysostoista. Niemisen tulkinnan mukaan Sanoma on nyt lähtenyt sen linjalle: kotiuduttuaan Euroopan-kierroksiltaan yhtiö pyrkii vahvistamaan jalansijaansa kotimaassa yritysostoilla. Kesäkuussa 2018 Sanoma tiedotti ostavansa osake-enemmistön STT:stä.

Sanoman uusi aluevaltaus voi voimistaa keskittymistä myös toisella puolella, Nieminen sanoo. Äärimmillään kehitys johtaisi siihen, että uutismediakenttä jakautuisi Länsi-Suomea hallitsevan Sanoman ja Keski- ja Itä-Suomea hallitsevan Keskisuomalaisen kesken, professori katsoo.

”Keskittymisen ongelma on se, että sananvapauteen liittyvä moniarvoisuus saattaa heikentyä. Jos yksi omistaja kontrolloi yhä suurempaa osaa markkinoista, omistajan ääni saattaa vaikuttaa joko suoremmin tai epäsuoremmin koko kenttään.”

Mutta on kaupassa myös myönteisiä ulottuvuuksia, Nieminen sanoo. Panostukset digitaalisiin sisältöihin vaativat suuria investointeja miltä tahansa mediataloilta. Nyt Aamulehden, Satakunnan Kansan sekä joukon paikallislehtiä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi Helsingin Sanomien myönteisiä kokemuksia digipanostuksista, hän arvioi. Tämä voisi lisätä houkuttelevuutta myös mainostajien silmissä.

Yksi avoin kysymys Niemisen mukaan on se, merkitseekö kauppa toimituksellista yhdentymistä Sanoman entisten ja uusien sisältöjen kesken.

”Huonoin skenaario on, että aluelehdistä tulee pikku-Hesareita eli Helsingin Sanomien maakuntapainoksia. En kuitenkaan pidä sitä todennäköisenä.”

Toimitusjohtaja Duinhovenin mukaan toimitukset pysyvät itsenäisinä, vaikka sisältöjä voidaankin mahdollisesti jakaa eri lehtien välillä.

Viestintäyrittäjä Kivioja pitää kauppaa alalle ensisijaisesti hyvänä asiana. Hänestä se on parempi vaihtoehto kuin valojen sammuttaminen maakunnissa.

”En olisi ajatellut, että Aamulehti olisi maakuntalehdistä myynnissä ensimmäisenä. Mutta liiketaloudellisesta näkökulmasta se on ihan ymmärrettävä ratkaisu. Kun maakuntalehdissä halutaan vahvistaa digipuolta, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien kyljessä oleminen on varmasti hyödyksi.”

Sanoma ostaa Aamulehden, Satakunnan Kansan ja muut Alman aluelehdet

Sanoman operatiivinen liikevoitto kasvoi, HS:n tilausmyynti kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla

Seuraa uutisia tästä aiheesta