Talous

Sijoittajat pyristelevät irti fossiili­yhtiöistä – Miten käy hiili­voimaa hankkineen Fortumin?

Fortumia omistavat eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen ovat linjanneet, että vuonna 2035 niiden sijoitussalkkujen täytyy olla hiilineutraaleja.

Fossiiliyhtiöt ovat menossa pois muodista. Sijoittajat ympäri maailman kertovat nyt linjauksista, kuinka ne irtaantuvat fossiilisijoituksista.

Kyse on riskien hallinnasta: Ilmastonmuutos etenee sellaisella vauhdilla, ettei fossiilisten polttoaineiden varaan voi rakentaa tulevaisuuden liiketoimintaa. Ilmaston lämpenemisen seuraukset aiheuttavat myös riskejä ja kustannuksia, joita rahoitussektori yrittää hillitä.

Esimerkiksi maailman suurin sijoittaja, Norjan valtion eläkerahasto, on jo pitkään välttänyt sijoituksia yhtiöihin, joissa on suuri ilmastoriski. Vuonna 2016 voimaan tullut ohje kieltää rahastolta sijoitukset kaivos- ja energiayhtiöihin, joiden liiketoiminnasta yli 30 prosenttia pohjautuu kivihiileen. Mustalla listalla on kymmeniä hiiliyhtiöitä.

Tämä voi hankaloittaa myös energiayhtiö Fortumin asemaa, kun yhtiö on Uniper-kaupalla hankkimassa omistukseensa rutkasti lisää fossiilista tuotantoa.

Osa Fortumin omistajistakin on kertonut aikeistaan vähentää hiiliriskejä.

Torstaina työeläkeyhtiö Ilmarinen julkaisi uudet ilmastotavoitteensa. Yhtiön tavoitteena on, että sen sijoitussalkku on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Jatkossa Ilmarinen ei sijoita yrityksiin, jotka ovat liian riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.

Sijoituksiaan pohtiessaan Ilmarinen arvioi yrityksen hiiliriskiä. Jos yhtiön liiketoiminnasta yli 30 prosenttia on korkean hiiliriskin toimintaa, Ilmarinen arvioi sijoituksensa erityisen tarkkaan. Rajaa lasketaan asteittain 15 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Korkean hiiliriskin luokkaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden valmistus ja käyttö.

Myös toinen suomalainen eläkevakuutusyhtiö, Varma, on kertonut tekevänsä salkustaan hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä.

Ilmarinen on Fortumin toiseksi suurin ja Varma kolmanneksi suurin omistaja. Suurin omistaja on Suomen valtio runsaan 50 prosentin osuudella.

Tilanne on erikoinen: samaan aikaan, kun omistajat kiristävät ilmastotavoitteitaan, Fortum on keskellä miljardiluokan yrityskauppaa, jossa se hankkii itselleen saksalaisen Uniperin, jonka tuotannosta noin 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Noin neljännes tuotantokapasiteetista on erityisen saastuttavaa kivi- ja ruskohiiltä.

Uniper on myös käynnistämässä kiistanalaista Datteln 4 -hiilivoimalaa. Saksa on jo ilmoittanut luopuvansa hiilen energiakäytöstä vuoteen 2038, mutta Datteln 4 sai vielä käynnistysluvan. Ympäristöjärjestöt protestoivat hanketta vastaan ja yrittävät estää voimalan käynnistymisen oikeusteitse.


Eläkeyhtiöt haluavat kommentoida tilannetta vain yleisellä tasolla.

”Seuraamme paljon sitä, mitkä ovat yritysten suunnitelmat sähkön tuotantomuotojen osalta. Fokus on hyvin selkeästi kivihiilessä”, sanoo Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.

Ratkaisevaa ei välttämättä ole se, kuinka iso osa yrityksen liiketoiminnasta tällä hetkellä perustuu fossiilisten käyttämiseen. Erityisen tärkeää on se, millainen näkymä yhtiöillä on.

”Korkeamman hiiliriskin yrityksillä on oltava uskottava suunnitelma riskin vähentämiseksi”, sanoo Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula.

Sekä Varmasta että Ilmarisesta kerrotaan, että korkea hiiliriski ei välttämättä tarkoita sitä, että sijoituksesta heti luovutaan. Ensisijaisesti yhtiöt pyrkivät vaikuttamaan omistamiensa yritysten suuntaan.

Sijoittajien linjauksilla on iso merkitys yrityksille. Johdon on vaikea kasvattaa yhtiön arvoa, jos osaketta hyljeksitään. Myös rahoituksen hakeminen markkinoilta vaikeutuu.

Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Arto Räty sanoo, että yhtiö tiedostaa riskin, joka siihen voi kohdistua sijoittajien kautta. Hänen mukaansa Uniper ja hiilivoima nousevat nyt esiin kaikissa keskusteluissa, myös sijoittajien kanssa.

Hän kuitenkin uskoo, että sijoittajat ymmärtävät sen, ettei Fortumin tulevaisuutta ole laskettu hiilen varaan. Hiilivoiman osuus Uniperin ja Fortumin yhteenlasketusta tuotannosta on 15 prosenttia ja osuus myynnistä 2 prosenttia. Osuus putoaa nopeasti, sillä Uniper on ilmoittanut sulkevansa kaikki vanhat kivihiiltä polttavat laitokset, vaikka Datteln 4 käynnistyykin.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on korostanut useaan otteeseen, ettei Fortum ostanut Uniperia hiilivoiman vuoksi vaan siitä huolimatta. Enemmän Fortumia kiinnostivat yhtiön kaasu- ja vesivoima. Kaasu on niin ikään fossiilinen polttoaine, mutta sen päästöt ovat kivihiiltä pienemmät. Fortum katsoo, että kaasun merkitys Saksan energiantuotannossa korostuu lähivuosina, kun maan ydinvoimalat suljetaan 2022 ja kivihiiltä ajetaan alas. Silloin maa tarvitsee säätökelpoista sähköntuotantoa, ja jotakuinkin ainoaksi vaihtoehdoksi jää kaasu.

”Saksassa on tehty selkeä päätös luopua hiilestä. Uskon, että sijoittajat ymmärtävät siirtymäkauden tarpeet”, Räty sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    4. 4

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää