Talous

Maailmantaloutta kalvaa epävarmuus, mutta osakkeet sinkoutuvat yhä uusiin ennätyksiin – Miksi?

”Ekonomistina olen aina vähän huolissani, mutta osakkeiden jatkuvasta kallistumisesta olen ollut huolissani jo vuosia”, sanoo finanssiyhtiö Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Alkuvuonna osakkeet ovat kallistuneet hengästyttävällä vauhdilla, vaikka maailmantaloutta kalvaa yhä huomattava epävakaus. Se saattaa herättää kysymyksen, onko markkinoilla aliarvioitu riskejä.

Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka, Britannian eroaminen Euroopan unionista, poliittiset jännitteet Latinalaisessa Amerikassa ja koronavirusepidemia voivat pahimmassa tapauksessa kolhia pahoin maailmantaloutta.

Vuoden 2008 kärjistyneessä rahoitusmarkkinoiden kriisissä arvopapereiden ja monien raaka-aineiden hinnat romahtivat. Maailmantalous vajosi taantumaan, mutta elpyi nopeasti.

Vuodesta 2010 lähtien osakkeet ovat kallistuneet erittäin voimakkaasti maailman tärkeimmillä osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa.



Etenkin ohjelmistoyhtiöt ja muuta uutta tekniikkaa hyödyntävät yhtiöt ovat olleet eturintamassa vauhdittamassa osakkeiden kallistumista. Monet näiden toimialojen yhtiöt kärsivät pahoin, kun ”teknologiakupla” puhkesi vuonna 2000.

Alla olevat grafiikat näyttävät teknologiayhtiöiden osakkeiden hurjan kallistumisen. Juttu jatkuu niiden jälkeen.









Markkinat eivät kuitenkaan katso menneisyyteen, eikä menneisyyden perusteella oikeastaan voi arvioida tulevaisuutta.

”Ekonomistina olen aina vähän huolissani, mutta osakkeiden jatkuvasta kallistumisesta olen ollut huolissani jo vuosia”, sanoo finanssiyhtiö Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Yksinkertaisin syy osakkeiden kallistumiseen on yhtiöiden tulosten koheneminen ennakoitua enemmän kuluvalla tuloskaudella.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota ei ole aiheuttanut maailmantalouteen eikä yhtiölle sellaista vahinkoa, jota vielä runsas vuosi sitten monet ekonomistit ja tutkimuslaitokset ennustivat.

Toisaalta osakkeiden hintoihin vaikuttavat aina monet tekijät. Osa niistä on kiistattomia numeerisia tosiseikkoja ja osa ennusteita siitä, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuu.

”Osake­ralli johtuu hyvin pitkälti Yhdys­valloista, jossa keskus­pankki on syksystä saakka antanut lainaa rahoitusalan yhtiöille, joilla on pulaa käteisestä. Nämä tukitoimet ovat osaltaan vauhdittaneet osakkeiden kallistumista. Keskuspankki on korostanut, että kyse ei ole rahapoliittisesta elvytyksestä, mutta tukitoimien vaikutus markkinoilla on ollut hyvin samankaltainen”, Schauman sanoo.

Osa sijoittajista ja ekonomisteista pitää keskuspankin rahoitusoperaatioita merkkinä uuden kriisin puhkeamisesta. Osa on taas on sitä mieltä, että kyse on lähinnä teknisestä asiasta.

Yhdysvalloissa korkotaso on yhä historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen matala.

Vuonna 2018 keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa neljästi, mutta kevensi sitä kolmesti viime vuonna torjuakseen uhkaa talouskasvun tuntuvasta heikkenemisestä kansainvälisen talouden epävarmuuden takia.

Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorko on nykyisin 1,50–1,75 prosentin vaihteluvälillä. Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden ohjauskorko on 0,0 prosenttia ja liikepankkien talletuskorko –0,50 prosenttia. Euroopan keskuspankki myös ostaa markkinoilta kuukausittain 20 miljardin euron arvosta arvopapereita lisätäkseen rahan tarjontaa.

Rahapolitiikan keventäminen aiheuttaa yleensä osakkeiden kallistumisen. Saavuttaakseen tuottotavoitteensa sijoittajat joutuvat siirtämään pääomaa osakkeisiin, koska korkosijoitusten tuotto on heikko.

Schauman korostaa, että Yhdysvalloissa korkeasuhdanne on ollut pisin ainakin toisen maailmansodan jälkeen, mutta myös selvästi vaimein.

”Elämme hyvin erikoista aikakautta. Korkotaso on poikkeuksellisen matalalla, osakkeet ennätyksellisen kalliita ja samaan aikaan myös kulta [sijoittajien turvasatama talouden myrskyissä] on hyvin kallista. Eli riskejä ja pelkoa on. Olemme eräänlaisessa laboratoriossa, koska tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen.”

Finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on myös sitä mieltä, että suurin syy osakkeiden kallistumiseen on rahapolitiikka. Monet sijoittajat uskovat, että Yhdysvaltojen keskuspankki keventää rahapolitiikkaa tänä vuonna. Odotukset kannustavat siirtämään pääomaa osakkeisiin.

”Viime vuosina keskus­pankit ovat pelastaneet maailman taloudelliselta katastrofilta aika monta kertaa. Ilmeisesti markkinoilla uskotaan, että ne tulevat tulevaisuudessakin pelastamaan, minkä takia huonoihin uutisiin ei ole reagoitu.”

Koivun mukaan keskusteluissa Nordean asiakkaiden kanssa tulee toistuvasti esiin se, mihin varoja pitäisi sijoittaa, jos ei osakkeisiin.

”Nykyisellä korkotasolla sijoittajilla on aika vähän vaihtoehtoja ja täytyy ottaa huomioon, että osakkeiden tuotto on ollut pitkällä aikavälillä todella hyvä, vaikka osakesijoitukset sisältävät aina myös riskejä.”

Tosiasia kuitenkin on, että talouden kriisien tai osakkeiden hintakuplien täsmällinen ennustaminen on mahdotonta. Yhtä mahdotonta olisi ollut puoli vuotta sitten ennustaa koronavirusepidemian puhkeaminen.

”Monien mittareiden perusteella hintakuplaa ei ole, mutta osa mittareista puoltaa näkemystä, että hintakuplia on. Keskeistä on ymmärtää, että korkoympäristö on muuttunut pitkäksi aikaa ja kenties jopa pysyvästi. Työn tuottavuuden heikko kehitys ja väestön vanheneminen rasittavat talouksia sen verran paljon, että ainakaan 2000-luvun alun korkotasoihin ei voi palata lähivuosina.”

Koivu pitää erikoisena sitäkin, kuinka lievästi koronavirusepidemian leviäminen on vaikuttanut osakkeisiin.

”Aika usein noin viiden vuoden kuluessa osakemarkkinat ovat reagoineet etenkin vuodenvaihteissa Kiinasta tulleisiin huonoihin uutisiin jopa hieman ylimitoitetusti. Koronavirusepidemia ei ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia osakemarkkinoilla, vaikka on syytä epäillä, että se voi hidastaa huomattavasti Kiinan talouskasvua alkuvuonna.”

Erillinen kysymys on sitten se, missä määrin osakkeisiin ylipäätään vaikuttavat muutokset makrotaloudessa.

Yksi keskeisistä osakkeen arvoon vaikuttavista tekijöistä on sijoittajien arvio yhtiön kassavirran kehittymisestä. Kassavirta tarkoittaa kassaan tulevien ja sieltä maksettavien maksujen erotusta.

Osakkeen arvonmäärittelyssä sijoittajat pyrkivät ennustamaan yrityksen tuottamat tulevaisuuden kassavirrat ja laskemaan niiden nykyarvon.

”Jos taloudessa menee huonosti, sen pitäisi vaikuttaa yhtiöiden tulevaan kassavirtaan ja tätä kautta osakkeen arvoon. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi teollisuustuotannon muutokset heijastuvat osakkeiden arvoihin ja osakkeiden arvojenmuutokset myös jossain määrin ennustavat tulevaisuuden teollisuustuotantoa. Jos osakkeet kallistuvat voimakkaasti, se ei kuitenkaan suoraan kerro talouden tilasta, koska monet muutkin tekijät vaikuttavat hintaan”, sanoo Aalto-opiston rahoituksen apulaisprofessori Peter Nyberg.

Hänkin arvioi, että nykyistä pitkään jatkunutta osakkeiden kallistumista selittää nimenomaan poikkeuksellisen matala korkotaso Yhdysvalloissa ja euroalueella.

”Matalan korkotason takia sijoittajat ovat ehkä tyytyneet osakkeissakin pienempään tuottotavoitteeseen, minkä vuoksi he ovat myös valmiita lisäämään sijoituksiaan osakkeisiin, vaikka odotetut tuotot niissä olisivatkin tavallista pienempiä”, Nyberg sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusivuotiaana vankileirille, ja nyt hän palasi sinne, missä vauvoja nääntyi nälkään ja ihmisiä katosi öisin

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    3. 3

      Kovaääninen voimarouva vei nuoren Jyrki Kataisen lontoolaiseen pubiin ja pyysi tilaamaan savuviskit – Sen jälkeen mikään ei ollut enää ennallaan

      Tilaajille
    4. 4

      Eipäs tulla Britanniaan vetelehtimään – suomalaisenkin maahanmuuttajan pitää kohta kerätä pisteitä, ja siitä tulee nöyryyttävä kokemus

    5. 5

      Helsinki-Vantaan lentokentän katveeseen rakennetaan kokonaista uutta ”kaupunkia” – Näin se tapahtuu

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    2. 2

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää