Helsingin Sanomat

Helmikuun alussa monet länsimaalaiset halusivat kiihkeästi päästä Kiinasta pois. Samaan aikaan Kari Humalajoki halusi päästä nopeasti Kiinaan.

”Olin huolissani, että lentoyhtiöt lopettavat lennot Kiinaan, ennen kuin ehdin takaisin kotiin”, hän kertoo puhelimessa Shanghain esikaupungista.

”Olisihan se ollut eettisesti vähän kyseenalaista, jos en olisi johtajana itse paikalla, kun täällä on huolia.”

Humalajoki on asunut Kiinassa työnsä takia jo vuodesta 2006. Nyt hän on Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan Kiinan-toimintojen johtaja. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat Valmetin tehtaat Xi’anissa ja Shanghaissa.

Huolia on todellakin riittänyt. Saattaa olla, että kaikki suomalaisyritykset eivät vielä ymmärrä, miten vakavia.

Ainakin valtion innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin tuoreessa yrityskyselyssä suomalaisyhtiöistä noin puolet on yhä sitä mieltä, ettei koronavirus juurikaan vaikuta niiden liikevaihtoon.

Samaan aikaan yli kolmasosa yrityksistä kuitenkin uskoo, että viruksen vaikutukset ovat joko kielteisiä tai hyvin kielteisiä lähimmän puolen vuoden aikana.

Business Finlandin johtaja Kalle Kivekäs arvioi, että moni yritys voi joutua muuttamaan käsitystään kriisin jatkuessa. Kivekäs huomauttaa, että nykymaailmassa tuotantoketjuissa on pitkät hännät.

”Yritys saattaa kuvitella, että ostaa tuotteita Saksasta, jolloin säästyy häiriöiltä. Samalla tämä saksalaisyritys voi olla riippuvainen Kiinassa valmistetuista osista.”

Yritysten vahvasta luottamuksesta kertoo, että 80 prosenttia vastanneista uskoo selviävänsä koronaviruskriisistä ilman henkilöstövähennyksiä. Vastanneista 60 prosenttia arvioi myös, ettei koronaviruksella ole juurikaan vaikutusta yhtiön kansainväliseen kasvuun.

Kivekäs muistuttaa 2016 julkaistusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta, jonka mukaan kolme neljäsosaa Suomen viennistä on niin sanottuja välituotteita. Näistä jalostetaan edelleen lopputuotteita maassa, johon ne on Suomesta viety. Tutkimuksen mukaan välituotteiden kaksi tärkeintä lopullista markkinaa oli Yhdysvallat ja Kiina.

”Tavarat siis myydään ensin esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja sieltä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Jos Kiinassa kriisi jatkuu ja syvenee, tämä vaikuttaa Keski-Euroopan kautta myös Suomen tavaravientiin.”

Jo nyt logistiikkaongelmia oli kokenut neljäsosa yrityksistä, Aasiassa toimivista joka kolmas yritys.

Kiinan logistiikkaongelmat ovat ymmärrettäviä, kun kuuntelee, millaista on ollut Humalajoen arki.

Humalajoki on paluunsa jälkeen tehnyt töitä kodissaan, sillä työpaikalle ei ole ollut suositeltavaa mennä. Hän on monen muun tavoin ollut 14 vuorokauden kotikaranteenissa.

Kiinan viranomaiset ovat rajoittaneet Hubein provinssista poistumista. Samoin joitakin kaupunkeja suositellaan vältettävän.

Shanghaissa viranomaiset ovat suositelleet 14 vuorokauden kotikaranteenia kaikille, jotka ovat tulleet kaupunkiin muista provinsseista tai ulkomailta lentoasemien kautta. Viranomaiset ovat määränneet kahden viikon karanteeniin myös pääkaupunki Pekingiin tulevat.

Humalajoki on ollut koko ajan terve. Esimerkin vuoksi hän kuitenkin päätti muun johdon kanssa, että vapaaehtoinen karanteeni koskee myös häntä. Maanantaina on vihdoin lupa mennä työpaikalle, kun karanteeni on ohi.

Valmetin palveluksessa on Kiinassa yhteensä lähes 1 800 ihmistä, joista yli 95 prosenttia on kiinalaisia. Shanghain kokoonpanotehtaassa työntekijöitä on noin 700 ja Xi’anissa komponenttitehtaassa vajaa 300.

Viime viikkoina tehtaissa on ollut hiljaista. Ensin kaikilla oli lomaa kiinalaisen uudenvuoden takia, sen jälkeen vapaita jatkettiin maan keskushallinnon päätöksellä 10. helmikuuta asti koronaviruksen takia.

Yrityksiä on velvoitettu selvittämään, missä muissa provinsseissa lomailleet olivat käyneet. Jos joku oli vieraillut riskialueella, hänen piti olla eristyksessä kotonaan ennen tehtaalle tuloa.

Valmetin tehtaan henkilökunnan kerrostaloon on järjestetty tilat, jossa riskialueilla vierailleet ovat asuneet muista erossa. Yhtiö on toimittanut heille ruokaa ja muuta tarvittavaa.

Humalajoki kertoo, että paikallisviranomaiset vaativat jokaisesta työpaikalle saapuvasta työntekijästä selvityksen. Tehdasalueelle pääsee vain, jos on nimi viranomaisten laatimassa listassa. Portilla jokaiselta mitataan kuume.

Tehdasalueella on yhä käytössä monenlaisia rajoituksia. Esimerkiksi ruokalaan ei pääse suuri joukko kerralla, vaan ihmisten toivotaan syövän omissa pöydissään.

”Kokoushuoneita on käytössä yksi. Jokaisen kokouksen jälkeen huone desinfioidaan”, Humalajoki kertoo.

Kodin ulkopuolella ihmisillä on oltava kasvomaskit, niin myös työpaikalla. Valmet varautui määräykseen ostamalla uudenvuoden alussa 18 000 maskia. Kun niitä ei saanut Kiinasta lisää, yhtiö lennätti työntekijöilleen Suomesta 20 000 maskia.

Toistaiseksi varotoimet ovat purreet. Humalajoki kertoo, ettei Shanghaissa tai Xi’anissa yksikään Valmetin työntekijä ole sairastunut koronavirukseen.

Varotoimenpiteiden ja karanteenien takia työntekijöitä on kuitenkin ollut esimerkiksi Shanghain-tehtaalla viime viikolla vain runsaat 200. Xi’anin-tehdas on ollut kokonaan suljettuna viranomaisten päätöksellä.

Humalajoen mukaan on mahdollista, ettei tehtaissa saada kaikkea tilattua valmiiksi ja toimitettua sovitussa aikataulussa. Ja kun alihankkijoilla on samanlaisia ongelmia, huolet alkavat kasautua. Jopa Kiinan tulli oli pannut muutamaksi viikoksi ovet kiinni, joten kuormia on jumissa.

Jos rajoituksia poistetaan pian, tehtailla tehdään jatkossa ylitöitä.

Humalajoki on tehnyt kotikonttorissaan poikkeuksellisen pitkiä päiviä. Kaikesta huolimatta hän näkee jo merkkejä paremmasta.

”Torstaina tuli ilmoitus, että julkinen liikenne palaa normaaliin järjestykseen. Se tarkoittaa myös sitä, että valtatiet aukeavat ja rekat pääsevät liikkeelle.”