Taloyhtiöiden ongelma lainan­saannissa saavutti suuret kaupungit: Pankit nihkeitä myöntämään lainoja korjaus­hankkeisiin jopa Helsingissä - Talous | HS.fi
Talous

Taloyhtiöiden ongelma lainan­saannissa saavutti suuret kaupungit: Pankit nihkeitä myöntämään lainoja korjaus­hankkeisiin jopa Helsingissä

Taloyhtiölainan saaminen korjaushanketta varten on vaikeutunut muuttotappioalueiden lisäksi monissa isoissa kaupungeissa, kuten Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Osa rakennuksista jää korjaamatta.

Taloyhtiön putkiremontti Helsingissä. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 17.2. 9:28, Päivitetty 17.2. 11:58

Ongelmat korjauslainojen saamisessa ovat levinneet muuttotappioalueilta isoihin kaupunkeihin, kuten Ouluun, Jyväskylään, Tampereelle ja jopa Helsinkiin, kertoo Isännöintiliiton kysely. Taloyhtiöt tarvitsevat korjauslainoja esimerkiksi putkiremontteihin ja julkisivuremontteihin.

”Esiin nousi Itä-Helsinki”, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva liiton tammikuussa tehdyn kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 174 isännöitsijää eri puolilta Suomea, ja lähes puolet vastanneista oli kokenut erilaisia lainansaantivaikeuksia.

Koro-Kanervan mukaan julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, että muuttotappioalueille ja huonokuntoisiin taloihin on vaikea saada yhtiölainoja.

”Näyttäisi siltä, että on tapahtunut sellainen muutos, että myös kasvukeskuksissa eli kaupungeissa on paikoin ongelmia saada yhtiölainaa.”

Lainan saaminen korjaushanketta varten on vaikeutunut Helsingin lisäksi esimerkiksi Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella, kysely kertoo.

”Tampereella muistan esimerkin, jossa taloyhtiö sijaitsi kolme kilometriä keskustasta. Mutta vastauksissa tulivat esille myös kaupunkien keskusta-alueet”, Koro-Kanerva kertoo.

Helsingissä taloyhtiöt joutuvat pyytämään lainaa useammasta pankista kuin aikaisemmin. Pienet pankit myöntävät kyselyn mukaan lainoja jouhevammin kuin suuret pankit.

”Putkiremontti- ja julkisivubuumi on menossa 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa. Vaikeudet keskittyvät näihin.”

Kyselyssä varmistui aiemmin huhuttu tieto, että erityisen suurissa vaikeuksissa ovat taloyhtiöt, joissa on viisi huoneistoa tai vähemmän. Tällaiset rivitaloyhtiöt eivät saa lainaa lainkaan.

”Silloin joudutaan osakkaiden henkilökohtaisten lainojen nostamiseen”, Koro-Kanerva kertoo.

Tällöinkään lainansaanti ei ole varmaa.

”Kaikki osakkaat eivät saa lainaa, ja on jo taloyhtiöitä, joissa korjauksia ei pystytä tekemään.”

Jos henkilökohtaisen lainan kuitenkin saa, se voi olla ehdoiltaan huomattavasti parempi ja pitkäaikaisempi kuin taloyhtiölaina.

Muita vaihtoehtoja ovat hankkeen pilkkominen pienempiin osiin, rakennusoikeuden myyminen tai osan hankkeesta rahoittaminen osakkaiden omilla, henkilökohtaisilla lainoilla.

Isännöinti vaatii muuttuneilla lainamarkkinoilla entistä enemmän kekseliäisyyttä, Koro-Kanerva sanoo.

Siinä missä oma tilipankki toimi aiemmin taloyhtiön korjaushankkeen rahoittajana, nykyään lainaa haetaan useilta pankeilta eri puolilta maata.

Myös liian suuri sijoittajaosakkaiden määrä voi olla ongelma. Koro-Kanervan mukaan pankit saattavat jopa jättää lainan myöntämättä, jos taloyhtiössä on tietty määrä sijoittajaosakkaita.

”Rajat vähän vaihtelivat pankeittain. Ne olivat 30 prosenttia ja 50 prosenttia sijoittajien hallinnassa olevista taloyhtiön huoneistoista. Jos rajat ylittyvät, pankki ei myönnä lainaa.”

Tämä oli kyselyn mukaan suoraviivaisin peruste jättää peruskorjauslaina antamatta taloyhtiölle.

Aiemmin julkisuudessa on keskusteltu siitä, että sijoittajien suuri määrä voi olla ongelma uusissa taloyhtiöissä. Nyt myös sijoittajien liian suuri määrä vanhoissa korjattavissa taloyhtiöissä saattaa olla hälytysmerkki.

Lue lisää: Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja

Korjauksia ei pystytä tekemään sellaisissa taloyhtiöissä, joissa tekemättömiä peruskorjauksia on jonossa ja taloyhtiön vakuusarvo on heikko.

”Vastauksista kävi ilmi, että tällöin ainoa ratkaisu on jättää taloyhtiö peruskorjaamatta. Sitten odotellaan, että taloustilanne tai osakkaiden tilanne muuttuu”, Koro-Kanerva sanoo.

Vastauksista ilmeni myös se, että pankit tarkastelevat rahoitusta hakevien taloyhtiöiden korjaushistoriaa entistä tarkemmin. Koro-Kanervan mukaan tämä tarkoittaa, että taloyhtiöiden pitää sitoutua yhä suunnitelmallisempaan kiinteistönpitoon.