Markkinat eivät ole normaalissa tilassa: pahoin velkaantuneet eurovaltiot saavat lainaa poikkeuksellisen edullisesti - Talous | HS.fi
Talous

Markkinat eivät ole normaalissa tilassa: pahoin velkaantuneet eurovaltiot saavat lainaa poikkeuksellisen edullisesti

Sijoittajat ja ekonomistit ovat jo pitkään arvostelleet Euroopan keskuspankin osto-ohjelmaa, koska se on sekoittanut joukkolainojen markkinat.

Mies käveli Kreikan kansallispankin ohitse Ateenassa, Kreikassa heinäkuussa 2017. Kuva: Socrates Baltagiannis / Zuma

Julkaistu: 18.2. 19:20

Pahoin velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinta markkinoilta on historiallisen edullista, vaikka monissa niissä on yhä huomattavia taloudellisia ongelmia.

Perimmäinen syy raskaasti velkaantuneiden eurovaltioiden poikkeuksellisen matalaan korkotasoon on Euroopan keskuspankin rahapoliittinen elvytys, arvioi finanssiyhtiö Nordean päästrategi Jan von Gerich.

Eurojärjestelmä alkoi marraskuun alussa ostaa markkinoilta arvopapereita kuukausittain 20 miljardin euron arvosta ja suurin osa niistä on eurovaltioiden joukkolainoja.

Eurojärjestelmä tarkoittaa Euroopan keskuspankkia ja eurovaltioiden kansallisia keskuspankkeja. Osto-ohjelmassa kunkin eurovaltion joukkolainojen ostaa sen kansallinen keskuspankki.

Nordean päästrategi Jan von Gerich Kuva: Jussi Helttunen

”Turvalli­simpien euro­valtioiden, kuten Saksan, joukko­lainojen korkojen painuminen negatiivisiksi on pakot­tanut sijoittajia hakemaan tuottoa esimerkiksi Italian joukkolainoista, mikä on puolestaan painanut korkoja. Italian korkoero Saksaan verrattuna on kaventunut selvästi, mutta historiallisesti se ei ole vielä poikkeuksellisen pieni”, von Gerich sanoo.

Kreikan valtion velkamarkkinat eivät ole hänen mukaansa normaalissa tilassa sen takia, että valtaosa velasta on lainoja muilta euromailta, Euroopan rahoitusvakausvälineeltä, Euroopan vakausmekanismilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Kreikassa joukkolainojen osuus rahoituksesta on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Italialla.

”Kreikan joukkolainoilla käydään myös huomattavasti vähemmän kauppaa kuin esimerkiksi Italian joukkolainoilla. Kreikan joukkolainat eivät ole olleet mukana [Euroopan keskuspankin] EKP:n osto-ohjelmassa, mutta Kreikka on toki hyötynyt poikkeuksellisen matalasta korkotasosta.”

Monet sijoittajat ja ekonomistit ovat jo pitkään arvostelleet EKP:n osto-ohjelmaa, koska se on sekoittanut joukkolainojen markkinat.

Kun joukkolainojen kysyntä on suurta, niiden arvo kasvaa ja sijoittajien tuottovaatimus eli markkinakorko pienenee. Toisin sanoen maksuhäiriön riski ei enää heijastu joukkolainojen hintoihin ja markkinakorkoihin.

Normaalissa tilassa Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin markkinakorko olisi huomattavasti suurempi. Markkinakorko kertoo yleensä siitä, kuinka todennäköisenä sijoittajat pitävät valtion maksuhäiriötä.

Mitä suurempi on maksuhäiriön todennäköisyys, sitä suurempaa tuottoa sijoittajat vaativat joukkolainoista.

Euroopan komission ennusteen mukaan Kreikan talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia, Italian talous 0,3 prosenttia, Espanjan talous 1,6 prosenttia ja Portugalin talous 1,7 prosenttia.

Finanssiyhtiö Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti painottaa myös, että ylivelkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinnan poikkeuksellisen matalat markkinakorot eivät johdu yksinomaan Euroopan keskuspankin rahapoliittisesta elvytyksestä.

”Keskeisin syy markkinakorkojen mataluuteen Euroopassa on sama kuin muualla maailmassa: pitkään jatkunut noususuhdanne ja sen takia kiihtynyt tuottojen metsästys. Historiallisesti katsottuna osakkeet, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat ovat kalliita.”

Ahti huomauttaa myös, että sääntely ohjaa eurooppalaiset eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt sijoittamaan valtioiden joukkolainoihin, mikä taas vaikuttaa niiden markkinakorkoihin.

”Monien ’kriisivaltioiden’ poikkeuksellisen matalat korkotasot eivät nykyään kerro kovinkaan paljon siitä, missä tilassa niiden julkinen talous on.”

Kreikan voimakas talouskasvu johtuu siitä, että euroalueen velkakriisin pahimmassa vaiheessa maan talous romahti yli 20 prosenttia.

Poikkeuksellisen vakavan romahduksen takia ei ole yllätys, että talous alkaa kasvaa ainakin alkuvaiheessa voimakkaasti. Ennusteiden perusteella kestää kuitenkin vielä monta vuotta ennen Kreikan talous on kasvanut kriisiä edeltäneelle tasolle.

Komission ennusteen mukaan Kreikan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna 169 prosenttia. Italiassa velkasuhde on komission arvion perusteella tänä vuonna 137 prosenttia, Espanjassa 97 prosenttia ja Portugalissa 117 prosenttia.

Euron perustaksi laaditun vakaus- ja kasvusopimuksen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saisi ylittää 60 prosenttia.

Nainen katseli torilla myynnissä olleita kasviksia ja hedelmiä Ateenassa Kreikassa heinäkuussa 2017. Kuva: Socrates Baltagiannis / Zuma