Euroalueen taloudessa vahvistumisen merkkejä koronaviruksesta huolimatta - Talous | HS.fi
Talous

Euroalueen taloudessa vahvistumisen merkkejä koronaviruksesta huolimatta

Talouskasvua verraten luotettavasti ennakoiva ostopäälliköiden indeksi oli helmikuussa vahvimmillaan kuuteen kuukauteen.

Rahtilaivaa lastattiin Rotterdamin satamassa vuonna 2018.

Rahtilaivaa lastattiin Rotterdamin satamassa vuonna 2018. Kuva: Piroschka Van De Wouw / Reuters

Julkaistu: 21.2. 14:17

Euroalueen taloudessa on yhä enemmän merkkejä talouskasvun vahvistumisesta, vaikka koronavirusepidemia on aiheuttanut huolia.

Talouskasvua verraten luotettavasti ennakoiva euroalueen ostopäälliköiden indeksi oli ennakkotietojen perusteella helmikuussa 51,6 pistettä. Se on paras tulos kuuteen kuukauteen. Indeksin perusteella talouskasvua on kiihdyttänyt etenkin palveluiden tuotanto.

Jos indeksi on yli 50 pistettä, ennakoi se talouden kasvavan. Indeksin ollessa alle 50 pistettä, kertoo se talouden supistumisesta.

”Euroalueen talous vauhdittui taas helmikuussa, vaikka koronavirus on aiheuttanut monille yrityksille toimitusongelmia ja on myös merkkejä, että se on iskenyt erityisesti matkustamiseen ja turismiin”, sanoo indeksi tuottavan markkinatutkimusyhtiö IHS Markitin ekonomisti Chris Williamson tiedotteessa.

Kiinassa viranomaiset määräsivät tammikuun lopussa, että tehtaat on pidettävä viikon suljettuina kiinalaisen uuden vuoden jälkeen tartuntojen ehkäisemiseksi.

Myönteisistä ennakkotiedoista huolimatta euroalueen teollisuus on yhä vaikeuksissa, vaikka ongelmat sinänsä ovat lievittyneet.

Teollisuuden ostopäälliköiden indeksi oli helmikuussa 49,1 pistettä, mikä siis ennakoi yhä teollisuustuotannon vähenemistä. Ongelmien lievittymisestä kertoo se, että indeksi oli helmikuussa vahvimmillaan 12 kuukauteen.

Euroalueen suurimmassa kansantaloudessa Saksassa teollisuuden ostopäälliköiden indeksi oli 47,8 pistettä. Se on paras tulos 13 kuukauteen, vaikka siis teollisuustuotanto on edelleen supistumassa.

Ekonomisti Williamson arvioi ennakkotietojen perusteella, että euroalueen talous kasvaisi tammi–maaliskuussa 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Toisin sanoen talouskasvu olisi yhä vaatimatonta, mutta taantuman vaaraa ei ole näköpiirissä.

Hän kuitenkin painottaa, että talouden näkymät ovat hyvin epävarmat, koska koronavirusepidemia voi aiheuttaa laajetessaan vielä entistä enemmän häiriöitä kaupankäyntiin, matkustamiseen ja turismiin.

IHS Markit laskee ostopäälliköiden indeksin 5 000:lle euroalueen yritykselle tehtävästä kyselystä.

Viime vuoden loka–joulukuussa euroalueen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen perusteella 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Suomen talous supistui Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella samalla vertailuajanjaksolla 0,4 prosenttia.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uusimman ennusteen perusteella euroalueen talous kasvaisi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuonna talouskasvu oli IMF:n arvion mukaan 1,2 prosenttia.

Suomen Pankki arvioi joulukuun lopussa, että talous kasvaa Suomessa tänä vuonna tänä vuonna 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.

Suomen talous oli loppuvuonna euroalueen heikoin

Maailman­talouden pahimmat riskit ovat hieman hellittäneet – Kansain­välinen valuutta­rahasto heikentää silti ennustettaan talouskasvusta

Seuraa uutisia tästä aiheesta