Suomen metsäyhtiöiden nousukiito pysähtyi – Syy sellun hinnan lasku - Talous | HS.fi
Talous

Suomen metsäyhtiöiden nousukiito pysähtyi – Syy sellun hinnan lasku

Kolmesta suuresta metsäyhtiöstä UPM selvisi parhaiten sellun hinnan laskusta viime vuonna.

Metsäyhtiöillä menee yhä kohtuullisen hyvin. Kuva: Jari Lam / Lehtikuva

Julkaistu: 21.2. 16:37, Päivitetty 22.2. 16:54

Metsäyhtiöillä menee edelleen kohtuullisen hyvin, vaikka viime vuoden tulokset jäivät merkittävästi vuodesta 2018.

Yhtiöistä syntyy turhan synkkä kuva, jos tarkastelee vain sitä, kuinka paljon tulokset heikkenivät.

Metsä Groupin vertailukelpoinen liiketulos putosi lähes 42 prosenttia, Stora Enson 28 prosenttia ja UPM:n seitsemän prosenttia.

Samaan aikaan yhtiöiden liikevaihdot pysyivät lähes ennallaan.

Tämän takia yhtiöiden keskinäistä menestystä hyvin kuvaava tuloksen osuus liikevaihdosta heikkeni kaikilla, mutta olivat edelleen metsäyhtiöiden historiassa vähintäänkin siedettäviä.

Parasta tulosta teki viime vuonna UPM.

Sen liikevoittoprosentti oli hyvää 13,7 prosentin tasoa, kun kahden muun metsäjätin prosentti jäi tyydyttävälle yhdeksän prosentin tienoille.

Vertailuvuosi on hankala, sillä vuonna 2018 kolme suurta suomalaista metsäyhtiötä teki joko kaikkien aikojen parhaan tai lähes parhaan tuloksensa.

Syynä oli sellun markkinahinnan huikea nousu.

Sellun hinta oli vielä viime vuoden alussa suhteellisen korkealla, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä hinta oli laskenut jo hiukan alemmaksi kuin se on ollut keskimäärin 2010-luvulla.

”Sellun hinnan nousua ei juuri kukaan osannut ennustaa, mutta eipä osattu laskun rajuuttakaan”, sanoo Inderesin metsäteollisuusanalyytikko Antti Viljakainen.

Syynä on maailmantalouden ja Kiinan talouskasvun hiipuminen. Sellun hinta on herkkä reagoimaan suhdanteisiin.

Osin hinnan laskun syy oli se, että Kiinassa selluvarastot olivat täynnä ja niitä tyhjennettiin, mikä laski hintoja. Myös Kiinassa paperin kysyntä on alkanut vähentyä, kuten se on tehnyt pitkään Euroopassa, myös tämä vähentää sellun kysyntää.

Toisaaltaan sellua tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, kun esimerkiksi Kiinassa ihmisten elintaso nousee ja he alkavat käyttää entistä enemmän vessapaperia ja tilaamaan suomalaisesta kartongista tehdyissä paketeissa lähetettäviä verkkokauppatuotteita.

Stora Enson sellutoiminta valahti jopa tappiolliseksi loppuvuodesta, kun se vielä vuonna 2018 teki huikeaa 22 prosentin voittoa liikevaihdosta.

Storan Enson sellutoiminta on ollut heikommin kannattaa kuin Metsä Groupin ja UPM:n, jotka tekivät vielä loppuvuonnakin voittoa.

Stora Enson pohjoismaiset sellutehtaat ovat vanhempia ja tuotantokustannuksiltaan kalliimpia tehtaita kuin kilpailijoiden.

Lähtökohtaisesti Stora Enson pitäisi olla parhaiten turvassa sellun hinnan heilahteluilta, sillä sen liikevaihdosta vain 14 prosenttia tulee sellun myynnistä. Stora Enso on enemmänkin paperi- ja pakkausmateriaaliyhtiö.

Metsä Groupilla osuus on 40 prosenttia ja UPM:llä 27 prosenttia.

Vaikka sellun osuus kolmen suuren yhtiön liikevaihdosta on alle neljännes, sellu pysyy otsikoissa. Sellutehdasinvestoinnit ovat näyttäviä ja kalliita, ja sellun hinnalla on taipumus heilahdella rajustikin suhdanteiden ja sellun yli- tai alitarjonnan mukaan.

Markkinoilla varsin yleisesti odotetaan, ettei sellun hinta enää paljon laskisi ja mahdollisesti edessä on pientä nousua.

UPM hyötyy eniten sellun hinnan laskusta, sillä sen tuotannosta yli 50 prosenttia on paperia.

Paperia tehdään sellusta, joten kun raaka-aine halpenee, tulee paperin tekemisestä kannattavampaa.

UPM etenkin, mutta myös Stora Enso, pystyi viime vuonnakin tekemään paperilla hyvää tulosta ottaen huomioon, että paperituotteiden kysyntä on 5–10 prosentin laskussa.

”Metsäyhtiöiden taso on noussut. Ne kestävät paremmin suhdanteita kuin aikaisemmin”, Viljakainen sanoo. Yhtiöt ovat joko velattomia tai velkataakka on hyvin hallussa.

Alkuvuoden lakot tulevat heikentämään yhtiöiden tuloksia.

Stora Enso on arvioinut, että jokainen lakkoviikko heikentää tulosta noin 11 miljoonalla eurolla.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin tuloksesta paperi- ja selluteollisuuden lakko vie noin 20 miljoonaa euroa.

UPM ei ole arviotaan julkaissut.

Metsä Groupilla on eniten toimintaa Suomessa, toiseksi eniten on UPM:llä ja kolmanneksi eniten Stora Ensolla.

Metsä Group on lakoille alttein, sillä UPM on voinut siirtää esimerkiksi paperitoimituksia Euroopan tehtailleen.

Oikaisu 22.2.2020 kello 16.55: Jutussa sanottiin virheellisesti, että lakko vie Metsä Boardin tuloksesta viikossa noin 20 miljoonaa euroa. Kyseessä on koko lakon vaikutus, ei vain yhden viikon vaikutus.

HS-haastattelu|Jussi Pesonen on johtanut metsäjätti UPM:ää vuodesta 2004, nähnyt paperiteollisuuden mullistuksen ja kertoo nyt, mikä Suomea odottaa