Kommentti: Asunto­markkinan jako kahteen tuli todeksi – Pankkien tiukka linja määrittelee, mitkä taloyhtiöt selviävät suuresta murroksesta - Talous | HS.fi
Talous

Kommentti: Asunto­markkinan jako kahteen tuli todeksi – Pankkien tiukka linja määrittelee, mitkä taloyhtiöt selviävät suuresta murroksesta

Vuokratalojen purkutalkoot povaavat suurta kahtiajakoa myös yksityisten taloyhtiöiden tulevaisuuteen, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Tuomas Niskakangas.

Rovaniemen Korkalovaarassa sijaitseva taloyhtiö ei saanut haluamaansa lainaa pankista, vaan joutuu pilkkomaan remontit osiin ja pienempiin lainoihin. Kuva: Kaisa Sirén

Julkaistu: 23.2. 18:06

Tuomas Niskakangas Kuva: Rio Gandara / HS

Suomen asunto­markki­noiden massii­visesta murrok­sesta on puhuttu pitkään. Nyt sen seurauk­set ovat lähdössä täyteen vyöryyn.

Uusin merkki murroksen etenemisestä on pankkien tiukentunut linja taloyhtiöiden lainapyyntöihin. Yhä suurempi osa taloyhtiöistä joutuu elämään epävarmuudessa sen osalta, saako se tarvitsemiinsa peruskorjauksiin pankista rahaa.

Lue lisää: Miksi velattoman töölöläisen taloyhtiön lainapyyntö hylättiin? Taloyhtiölainojen saanti on vaikeutunut nopeasti

Käynnissä on jako elinkelpoisiin ja elinkelvottomiin taloyhtiöihin. Jaon tuloksilla on huomattava vaikutus suomalaisten varallisuuden jakautumiseen.

Peruskuvio on selvä, ja siitä on puhuttu pitkään. Muuttoliike Suomen kasvukeskuksiin jakaa asuntomarkkinoita kahtia. Suuressa osassa maata asuntoja on liikaa tulevaisuuden asukasmäärään nähden.

Samaan aikaan suuri osa suomalaisista taloyhtiöistä on tullut ikään, jossa ne vaativat huomattavia peruskorjauksia. Suomalaisen asuntokannan kovinta rakennusaikaa olivat 1970- ja 1980-luvut. Monet näistä taloista on rakennettu taantuville paikkakunnille tai pikkukaupunkien lähiöihin, usein liian kauas keskustasta ja vielä rakennuslaadusta tinkien.

Kalliit peruskorjaukset on tyypillisesti rahoitettu taloyhtiölainoilla, joita osakkaat maksavat takaisin esimerkiksi 20 vuoden kuluessa. Pankit ovat ymmärrettävästi ottaneet tiukan linjan yhtiölainoihin alueilla, joilla kaikkiin asuntoihin ei riitä tulevaisuudessa asukkaita.

Isännöitsijöiden mukaan muutos pankkien asenteissa on ollut voimakas.

Omistusasuntojen tulevaisuudesta voi etsiä vihjeitä vuokratalojen markkinoilta. Siellä rajut toimenpiteet ovat jo käynnissä. Taloja puretaan ympäri Suomea.

Valtion asuntopolitiikkaa toteuttava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus eli Ara on mukana talkoissa. Se nosti äskettäin purkuavustuksensa väestöään menettävillä alueilla enintään 90 prosenttiin purkamisen kustannuksista. Valtio on myös antanut anteeksi vuokrataloihin liittyviä lainoja.

Ajatuksena on, että vuokratalojen purkaminen tervehdyttää markkinaa. Se tekee jäljelle jäävistä elinkelpoisempia. Kaupungin vuokrataloyhtiön on usein järkevää käydä Aran tukema purkutöihin karsiakseen kustannuksia ja säilyttääkseen muiden vuokratalojensa arvoa.

Yksityisissä taloyhtiöissä tilanne on sotkuisempi. Kukin taloyhtiö taistelee omasta tulevaisuudestaan. Ei ole ohjaavaa kättä, joka päättää, mitkä talot kannattaa säilyttää.

Jos osa taloyhtiöistä kaatuu, se voi helpottaa muiden asemaa. Asuntojen ylitarjonnan poistuminen saattaisi nostaa jäljelle jäävien asuntojen arvoa.

Ratkaisijoina voivat toimia pankit, kun ne harkitsevat, mille yhtiöille annetaan rahaa peruskorjauksiin. Niissä taloyhtiöissä, joissa korjaukset jäävät tekemättä, voi käynnistyä ikävä kierre. Kiinteistön vakuusarvo laskee entisestään ja remonttien rahoittaminen käy entistä mahdottomammaksi. Pahimmillaan tuloksena voi olla vesivahinkoja, vakuutusmaksujen korotuksia ja niin edelleen.

Tätä kierrettä lähestytään sadoissa tai tuhansissa taloyhtiöissä.

Miksi velattoman töölöläisen taloyhtiön lainapyyntö hylättiin? Taloyhtiö­lainojen saanti on vaikeutunut nopeasti